Lapsen oikeus kuulua ja tulla kuulluksi on aikuisen velvollisuus

Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus olla osa yhteisöä ja saada äänensä kuuluviin. Kuulluksi tuleminen vahvistaa lapsen identiteettiä, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee mielenterveyttä – erityisesti maahanmuuttaneiden ja vähemmistöihin kuuluvien lasten kohdalla. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsen ääni kuuluu arjessa ja päätöksenteossa. 

Päivi Korkeala työskentelee perhepsykoterapeuttina Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa.

”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.” (James P. Grant / Unicef)  

Lapsen oikeuksien viikko on teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus kuulua. Teemalla on kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hänellä on oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.  

YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus kuulua ja tulla kuulluksi. Sopimuksen pääperiaatteisiin kuuluu lapsen näkemyksen kunnioittaminen, joka tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.  

Maahanmuuttaneet lapset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat ryhmiä, joiden äänen kuuluminen ja yhteiskuntaan kuulumisen varmistaminen on erityisen tärkeää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua itseään koskeviin päätöksiin. Maahanmuuttaneilla ja vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tämä oikeus voi jäädä toteutumatta, jos esimerkiksi kieli- ja kulttuurierot estävät osallisuuden. Lisäksi pakolaisuuden vuoksi maahanmuuttaneet lapset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa: heillä voi olla traumaattisia kokemuksia, menetyksiä ja sopeutumisen vaikeuksia. Jos heidän ääntään ei kuulla, riski syrjäytyä koulusta, palveluista ja yhteisöstä kasvaa. Kuulluksi tuleminen vahvistaa lapsen kokemusta arvokkuudesta ja identiteetistä, sekä vähentää ulkopuolisuuden tunnetta ja tukee mielenterveyttä. Kun lapsi kokee, että hänen kulttuurinsa ja kielensä hyväksytään, se lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.  

Osallisuus ei ole vain palveluiden käyttöä, vaan tunne siitä, että kuuluu yhteisöön ja voi vaikuttaa. Tämä on keskeistä kotoutumisessa ja ehkäisee eriarvoisuutta. Kuulluksi tuleminen luo siltoja lapsen ja yhteiskunnan välille, mikä edistää kotoutumista ja vähentää konflikteja. Kun lasten ja nuorten oma kokemus otetaan huomioon, palvelut voidaan räätälöidä heidän todellisiin tarpeisiinsa, joka taas parantaa yhteistyön ja tuen vaikuttavuutta. 

Muistilista: Näin vahvistat lapsen kokemusta kuulluksi tulemisesta

Ole läsnä 

• Katso lasta silmiin ja laskeudu hänen tasolleen. 
• Laita puhelin ja muut häiriötekijät pois. 

Kuuntele rauhassa 

• Älä keskeytä, anna lapselle aikaa puhua. 
• Näytä kiinnostusta eleillä ja ilmeillä. 

Vahvista sanallisesti 

• Sano: “Kiitos kun kerroit.”
• Korosta, että hänen ajatuksensa ovat tärkeitä. 

Kysy avoimia kysymyksiä 

• “Miltä sinusta tuntui?”
• Vältä johdattelevia kysymyksiä. 

Nimeä tunteita 

• “Näytät surulliselta, onko niin?” 
• Auttaa lasta oppimaan tunnesanoja. 

Anna valinnan mahdollisuuksia 

• Pienetkin valinnat lisäävät toimijuuden tunnetta. 

Vältä vähättelyä 

• Älä sano: “Ei se ole iso juttu.” 
• Sen sijaan: “Ymmärrän, että tämä on sinulle tärkeää.” 

Luo turvallinen ilmapiiri 

• Ei arvostelua tai rangaistusta ajatuksista. 

Tärkeä osa työtämme kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden parissa on heidän toimijuutensa sekä heidän äänensä vahvistaminen eri ympäristöissä. Oikeus tulla kuulluksi tarkoittaa joskus myös lapsen, nuoren tai perheen tarpeiden näkyväksi tekemistä, ja ymmärryksen lisäämistä lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta esimerkiksi verkostotyön keinoin. Moniammatillinen yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista eri konteksteissa.  

Joskus lapsi tai nuori ei ole oppinut tai saanut kokemusta kuulluksi tulemisesta, että hänen äänellään on merkitystä.  Aikuisten tehtävänä on aktiivisesti nostaa esiin lasten oikeuksia ja antaa tietoa lapsille heidän oikeuksiinsa liittyen ja tukea heitä saamaan äänensä kuuluville. 

Lapsen ja nuoren osallisuuden kokemusta vahvistaa tunne siitä, että lapsi ja nuori on merkityksellinen ja tärkeä. Tätä kokemusta aikuisten tulisi vaalia ja vahvistaa. Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa lasten ja nuorten on erityisen tärkeää tuntea olevansa osa yhteiskuntaa ja saada näkemyksensä ja ajatuksensa kuulluksi. 

Teksti: Päivi Korkeala, perhepsykoterapeutti, Psykotraumatologian keskus, kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus