Monimuotoisuusosaamisen kehittäminen työyhteisön voimavarana

Miten kohtaamme erilaisista taustoista tulevia asiakkaita? Entä miten toimimme työyhteisönä tilanteissa, joissa erilaiset vuorovaikutus- ja työskentelytavat herättävät hämmennystä tai epävarmuutta? Ja millä keinoin voimme luoda tiloja, joissa kaikki kokevat itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Yhdessä elämisen taitokeskuksen monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja erityisryhmiin liittyvissä koulutuksissa.

Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen monimuotoisuuskouluttaja Jannika Lahti.

Kuluneen syksyn aikana Taitokeskuksen asiantuntijat toteuttivat monimuotoisuustyöpajoja ja -koulutuksia erilaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa. Vaikka laajempi yhteiskunnallinen keskustelu DEI- ja monimuotoisuusteemoista on viime aikoina vähentynyt, ei tarve osaamisen kehittämiselle ole kadonnut. Päinvastoin, tarve nousee esiin arjen asiakaskohtaamisissa tai työyhteisöjen sisäisissä tilanteissa, jotka ovat aiheuttaneet epävarmuutta tai hämmennystä.

”Monimuotoisuusosaaminen auttaa meitä ymmärtämään toistemme toimintatapoja ja tarpeita paremmin. Työyhteisön näkökulmasta osaamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi työn sujuvuuteen, tuloksellisuuteen ja asiakasluottamuksen vahvistamiseen,” pohtii Yhdessä elämisen taitokeskuksen monimuotoisuuskouluttaja Jannika Lahti.

Monimuotoisuutta ei kannatakaan tarkastella trendinä tai irrallisena lisänä. Se kytkeytyy suoraan asiakastyön laatuun, työhyvinvointiin, tiimin toimivuuteen sekä organisaation maine- ja vastuullisuuskysymyksiin. Yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy ennen kaikkea siinä, miten toimimme yhdessä erilaisten ihmisten kanssa arjen tilanteissa.

Normit ohjaavat toimintaamme – usein huomaamatta

Monimuotoisuutta tarkastellaan helposti vain näkyvien erojen, kuten iän, sukupuolen, etnisen taustan tai näkyvien vammojen kautta. Tällöin jää helposti huomaamatta, että monimuotoisuus on läsnä jokaisessa työyhteisössä ja jokaisessa asiakaskohtaamisessa.

Vuorovaikutukseemme, työskentelytapoihimme ja tarpeisiimme vaikuttavat myös monet näkymättömämmät tekijät: koulutustausta, kulttuuri, mielenterveyden haasteet, neuromoninaisuus, elämäntilanne, motivaatio ja aiemmat kokemukset. Näitä ei näe toisesta päällepäin, mutta ne vaikuttavat merkittävästi arjen ja kohtaamisten sujuvuuteen.

Tausta- ja persoonaerojen lisäksi työarkea ohjaavat erilaiset normit. Normit ovat kirjoittamattomia oletuksia ja odotuksia siitä, mitä pidetään tavallisena tai sopivana. Ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, millainen on ”tyypillinen asiakas” tai millaista henkilöä pidetään ”hyvänä ja tiimiin sopivana työntekijänä”. Huomaamattamme nämä oletukset voivat synnyttää ulkopuolisuuden kokemuksia.

Monimuotoisuuskoulutuksissa osallistujia herätellään tunnistamaan omaan työhön ja asiakaskohtaamisiin vaikuttavia normeja. Ulkopuolinen kouluttaja tuo usein näkyväksi sen, mikä työyhteisön sisällä on muuttunut itsestäänselvyydeksi. Kun näkymättömät oletukset ja toimintamallit tulevat näkyviksi, niitä voidaan myös tietoisesti tarkastella ja muuttaa. Tällöin voimme kehittää toimintaa ja palveluita sellaisiksi, että ne aidosti palvelevat erilaisten ihmisten tarpeita sekä tuovat esiin muuten piilossa olevan potentiaalin.

”Kirjaston työntekijöille pitämässämme koulutuksessa pohdimme yhdessä, miten jokainen voisi kokea itsensä aidosti tervetulleeksi kirjastoon. Keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi tilojen fyysinen esteettömyys, ohjeistusten kieli, asiakaskohtaamisten sujuvuus ja kirjastojen palvelutarjonta,” kertoo Jannika Lahti.

Työyhteisön tarpeista riippuen koulutus voi tarjota yleistä tietoa monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tai syventyä tiettyihin teemoihin, kuten kulttuuriseen moninaisuuteen, neurokirjoon, erilaisiin ikäryhmiin, täsmätyökykyisyyteen, sateenkaari-ihmisten tarpeisiin, päihteiden käyttöön, vammaisuuteen tai mielenterveyden haasteisiin. Erityisryhmiin liittyvä osaaminen auttaa tunnistamaan erilaisia tarpeita ja vastaamaan niihin esimerkiksi mukautusten ja apuvälineiden avulla.

Psykologinen turvallisuus työarjen ja asiakaskohtaamisten perustana

Yhdessä elämisen taitokeskuksen koulutuksissa osallistujat pääsevät tarkastelemaan omaa työarkeaan erilaisten harjoitusten ja keskustelujen avulla. Koulutus tarjoaa työyhteisölle arvokkaan hetken yhteiseen pysähtymiseen, vahvuuksien tunnistamiseen, kehittämiskohteiden sanoittamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Koulutukset räätälöidään aina toimintaympäristön todellisiin tilanteisiin sopivaksi, jolloin osallistujat saavat konkreettisia työkaluja arkeensa vietäviksi.

Syksyn koulutuksissa yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi psykologinen turvallisuus, ja sen vahvistaminen sekä asiakaskohtaamisissa että työyhteisön sisällä. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että jokainen voi kysyä, erehtyä, olla keskeneräinen ja tuoda esiin ajatuksiaan ilman pelkoa nolaamisesta, sivuuttamisesta tai ulkopuolelle jäämisestä. Asiakastyössä ja erilaisissa palvelutilanteissa se mahdollistaa kokemuksen siitä, että jokainen on tervetullut sellaisena kuin on.

”Koulutuksissa pohdimme yhdessä, mitkä tekijät juuri kyseisessä työyhteisössä tukevat tai heikentävät psykologisen turvallisuuden kokemusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puheenvuorojen jakaminen ja tavat, joilla syrjiviin kommentteihin reagoidaan,” Jannika Lahti kuvaa.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus tai psykologinen turvallisuus eivät kuitenkaan rakennu itsestään, vaan ne usein vaativat toimintamallien tietoista tarkastelua ja kehittämistä. Monimuotoisuuskoulutukset voivat toimia tässä siltana erilaisten ihmisten välillä niin, että jokainen voi kokea olevansa arvostettu ja merkityksellinen osa häntä ympäröivää yhteisöä.