Olli Holmströmin muotokuva paljastettiin

Diakonissalaitoksen eläkkeelle siirtyneen toimitusjohtaja Olli Holmstömin muotokuva paljastettiin 29.8.2025. Teos jatkaa pitkää perinnettä ikuistaa johtotehtävissä toimineen henkilön persoona jälkipolville katsottavaksi.

Olli Holmströmin muotokuva on toteutettu valokuvana. Taustalla päärakennuksen Aurora-olohuone ja olkapään takana maalaus Aurora Karamzinistä (Dagny Furuhjelm, 1898). Valokuvateos on valokuvaaja Meeri Koutaniemen.

Tämä tuorein teos on jatkumoa Diakonissalaitoksen sen johtajista 60 viime vuoden aikana tehdyille muotokuville. Olli Holmström oli laitoksen yhdeksäs johtaja, ja hänen kuudesta edeltäjästään on taidekokoelmassa muotokuva. Kuvatta ovat jääneet johtajan virasta muihin tehtäviin siirtyneet Carl Gustaf Olsoni ja A. W. Björklund.

Ensimmäiset kaksi muotokuvaa tilattiin ja ne valmistuivat vuonna 1965. Kohteina olivat jo tuolloin edesmenneet Artur Palmroth (johtaja 1899–1919) ja Edvin Wiren (johtajana 1920–1950). Seuraavat neljä teosta on tilattu johtajakauden päätteeksi, henkilön siirtyessä eläkkeelle: Pauli Vaalas vuonna 1971, Matti Ojala vuonna 1987, Tapani Vuorela vuonna 2011 ja Antti Lemmetyinen vuonna 2012.

Kuvassa paljastetaan Helny Tigerstedtin teosta Artur Palmrothista. Sekä Palmrothin että Wirénin muotokuvat toteutettiin lahjoitusvaroin.

Kohteina myös naisia

Johtaja-muotokuvien lisäksi Diakonissalaitoksen taidekokoelmassa on myös öljymaalausteoksia johtavassa asemassa toimineista diakonissoista Hia Björkenheim , Aino Luhanti ja Aino Miettinen. Hieman pienemmässä koossa ovat pitkäaikainen leikkausalitoiminnasta vastannut sisar Willy Berg sekä sisar Elisabeth Blomqvist.  Lahjoituksina laitos on saanut vastaanottaa Venny Soldan-Brofeldtin maalauksen johtajatar Lina Snellmanista vuonna 1924 ja Dagny Furuhjelmin ikuistaman Aurora Karamzin vuonna 1898. Harvinaisempaa tyyppiä, tavallinen työntekijä, edustaa teos Vanhasta Matamista eli Hedvig Östermanista (kuva alempana). Hän toimi apulaisena Diakonissalaitoksen keittössä vuosikymmeniä, ensin laitoksen toimiessa Katajanokalla ja edelleen sen muuttaessa vuonna 1897 nykyiseen toimipaikkaan Kallioon.

Laitoksen johtajattarista Lina Snellmania lukuunottamatta ei ole muotokuvia. Heidän valokuvansa on kuitenkin esillä Diakonissalaitoksen henkilökunnan tiloissa muistuttamassa menneiden vuosikymmenten pohjatyöstä.

Tunnistettavuus kriteerinä

Muotokuvat ovat muistomerkkejä, jotka säilyttävät kuvan henkilöstä jälkipolville. Tapa, jolla henkilö tavallisesti länsimaissa kuvataan, kehittyi Bysantin taiteessa. Ikoni onkin esikuva länsimaiselle muotokuvalle. Henkilö kuvataan useimmiten joko suurena tai pienenä puoli- eli rintakuvana, vartalo ja kasvot kohti katsojaa, useimmiten kasvot ja katse avoimina. Muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonaansa ja pyrkimyksiään. Muotokuvan tärkeä ominaisuus länsimaissa on perinteisesti ollut sen tunnistettavuus. Maalausten ja valokuvien lisäksi muotokuvia on tehty muun muassa veistoksina, piirroksina, grafiikkana, mitaleina, rahoina jne.

Maalauksen ohella kokoelmassa on rintakuva Diakonissalaitoksen ensimmäisestä ylilääkäristä Otto E. A. Hjeltistä. Hän kirjoitti myös laitoksen 40-vuotishistoriikin vuonna 1907.

Kirjoittaja Jaana af Hällström työskentelee Diakonissalaitoksella intendenttinä.