”Ukrainassa vähemmistöjen asemaa parannetaan nyt suurin ponnistuksin”, sanoo ihmisoikeusjuristi Julian Kondur

Samalla, kun Venäjän hyökkäykset aiheuttavat Ukrainassa tuhoa, EU-jäsenyyttä tavoitteleva Ukraina kehittää lakejaan ja instituutioitaan tasa-arvoisemmiksi. Suomessa vieraillut Julian Kondur on muutoksesta esimerkki itsekin.

Kuva: Meeri Koutaniemi.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa hyökkäyssota on saanut ihmiset hakeutumaan yhteen. Etenkin konemusiikin klubit täyttyvät illasta toiseen. Yksi suosituista klubeista on nimeltään Closer, jossa viihtyvät sodan veteraanit, sateenkaari-ihmiset ja monen muun vähemmistön edustajat.

”Monesti tapahtumien tuotto ohjautuu rintamassa taistelevien sekä siellä loukkaantuneiden sotilaiden tueksi”, sanoo Julian Kondur, ihmisoikeusjuristi ja kiovalainen romani.

Klubeista on tullut tärkeitä myös Kondurille. Hän tapaa yöelämässä tuttuja ja toisinaan myös soittaa säveltämäänsä kokeellista elektronista musiikkia.

”Kiovassa ei voi välttyä ilmahälytyssireenien ja pommien ääniltä. Yritin jäljitellä niitä musiikissani, ja monen kuulijan mielestä tulkintani on onnistunut”, Kondur kertoo.

Työtä romanityttöjen tulevaisuuden puolesta

Helsinkiin Julian Kondur ei silti matkustanut musiikin takia. Hän on ihmisoikeusjuristi ja työskentelee ukrainalaisessa Roma Women Fund Chiricli -järjestössä. Järjestö sai alkunsa 1970-luvulla, kun Kondurin vanhemmat alkoivat avustaa Ukrainan romaniväestöä. Chiriclistä on kasvanut suuri järjestö, jonka keskeiset vaikuttajat ovat edelleen romanitaustaisia. On paljolti Chiriclin vaikuttamistyön ansiota, että ukrainalaisten romanityttöjen koulunkäynti lisääntyi 2000-luvun alusta alkaen. Nyt sodan aikana Chiriclin osaamiselle on tullut uutta tarvetta, ja myös Julian Kondur on edistänyt Ukrainan hallinnon kanssa lainsäädäntöä.

”Me Chiriclissä tuemme Ukrainan demokratiaa ja suojelemme vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia”, Kondur sanoo.

Venäjän hyökkäyssota vaikeuttaa Chiriclin toimintaa, sillä turvallisuusolot etenkin maan itäosissa ovat heikot, ihmisten taloustilanne on kurja ja avuntarvitsijoiden määrä kasvaa.

Diakonissalaitos on rahoittanut Chiriclin työtä ulkoministeriön tuella vuodesta 2019 alkaen. Sodan aikana Diakonissalaitoksen Chiriclin kautta kanavoima hätäapu on tavoittanut yli 160 000 vaikeassa asemassa olevaa ukrainalaista: syrjittyjä vähemmistöjä, romaninaisia ja -lapsia sekä vammaisia.

Julian Kondurin äiti Julia ja sisko Zola Kondur kertoivat sodan vaikutuksesta tässä jutussa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ukrainalainen järjestö Roma Women Fund Chiricli, Diakonissalaitos ja Abilis-säätiö tapasivat heinäkuussa 2025 eduskunnan toisen varapuhemiehen Tarja Filatovin kertoakseen hänelle vähemmistöjen, vammaisten ja pakoliaisten tilanteesta Ukrainassa.

”Viivästynyt oikeus tarkoittaa liian usein oikeuden puuttumista.”

Heinäkuussa Julian Kondur saapui Suomeen osallistuakseen Finlandia-talossa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n järjestämään Helsinki+50 -konferenssiin. Oli kulunut 50 vuotta kylmän sodan päättymisestä ja silloisen Etyk-kokouksen tärkeästä päätöslauselmasta. Tämänvuotinen konferenssi kokosi yhteen kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia, jotka edistävät demokratiaa, rauhaa ja ihmisoikeuksia.

Ennen haastattelua Julian Kondur haluaa ottaa Finlandia-talon parvekkeella selfien, jonka taustalla kimmeltää aurinkoinen Töölönlahti. Kondur ei silti ole varma, julkaiseeko hän kuvaansa.

”Ei tunnu hyvältä julkaista kuvia kivoista paikoista, kun niin moni on Ukrainassa ilmahyökkäysten kohteena.”

Monet Kondurin ikätoverit ovat Ukrainassa rintamalla, ja harva pääsee hänen laillaan matkustamaan. Vaikka Kondur ei itse ole armeijassa, hän edistää maansa turvallisuustilannetta tekemällä humanitääristä työtä ja pitämällä vähemmistöjen asioita esillä.

Ukrainassa monen luottamus kansainvälisiin sopimuksiin on Kondurin havaintojen mukaan heikentynyt. Hän itse toistaiseksi luottaa kansainvälisiin instituutioihin ja niiden yhteisiin päätöksiin.

”Mitä muuta meillä lopulta on kuin kansainvälinen laki? Ilman juridisia sopimuksia moni muukin asia raukeaa”, Kondur perustelee.

Hän kannustaa kansainvälisiä instituutioita hylkäämään passiivisen tarkkailija-asenteen ja ryhtymään tositoimiin. Nyt jos koskaan Kondurin mukaan on tärkeää pitää hyökkääjävaltioita vastuullisina teoistaan ja uudistaa veto-oikeutta siten, että kansainvälisten sopimusten rikkojavaltiot eivät voi estää oikeuden toteutumista.

”Tarvitsemme ketteriä mekanismeja uhkien havaitsemiseen ja niihin reagoimiseen. Viivästynyt oikeus tarkoittaa liian usein oikeuden puuttumista.”

Julian Kondur on opiskellut oikeustiedettä ensin Budapestissa ja sitten Tallinnassa. Tallinnan yliopiston tärkein oppi oli hänestä ymmärtää Venäjän hallinnon strategiaa.

”Venäläisten johtajilla ei ole tapana myöntää virheitään.”

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Huhtikuussa 2025 Ukrainan oikeusasiamiehen kanslia, Roma Women Fund Chiricli -järjestö ja Diakonissalaitos tapasivat Euroopan komission ja Euroopan parlamentin jäseniä. Tapaamisessa keskusteltiin romaniyhteisön tilanteesta Ukrainassa sekä romanien oikeuksien edistämiseen tähtäävien käytänteiden edistämisestä.

Vaikuttamisyrityksiä yli rajan

Julian Kondur haluaa eurooppalaisten ymmärtävän, miten Venäjä käytti Ukrainan vähemmistöjen syrjittyä asemaa hyväkseen ennen hyökkäyssotaansa 2022. Siitä ei hänen mukaansa ole puhuttu tarpeeksi.

”Venäjä lietsoi Ukrainassa ihmisten ennakkoluuloja romaneja sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan ja yritti saada Ukrainan hallinnon näyttämään heikolta.”

Kondur kertoo tammikuusta 2018, jolloin Cherkasyssa Keski-Ukrainassa romaniyhteisön ja valtaväestön välille syntyi ortodoksien jouluna riita. Romaniperheen kovaääninen juhlinta ärsytti naapureita, ja tilanne ajautui väkivaltaiseksi. Kahnaus päätyi mediaan, minkä jälkeen vastaavanlaisia konflikteja raportoitiin eri puolilla maata. Kondurin mukaan osaan tapahtumista liittyi Venäjän piilovaikuttamista.

”Toiminnan tavoitteena oli luoda Ukrainaan ilmapiiriä, jossa ihmiset hyväksyvät niin sanotut uusnatsistiset teot.”

Tuosta seurannutta puolivuotista jaksoa Kondur pitää romanien kannalta itsenäisen Ukrainan vaikeimpana. Järjestäytyneet romanien vastaiset ryhmittymät hyökkäsivät joukoilla romanien kimppuun.

Julian Kondur aloitti työuransa työskentelemällä Varsovassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n romaniasioiden asiantuntijana. Työssä hän kertoo oppineensa perusteet romanien ja poliisin välisistä valtasuhteista. Kun hän sitten tuona vaikeana vuonna 2018 palasi Ukrainaan, hän alkoi kouluttaa poliiseille vähemmistöjen kanssa toimimista ja heidän oikeuksiensa kunnioittamista. Työ jatkui peräti kahdeksan vuotta, minkä aikana koulutuksen sai noin 800 ukrainalaispoliisia.

”Ukrainan poliisi on yleisesti ottaen ammattimainen ja se onnistui varsin hyvin vakauttamaan tilanteen. Toki toisinaan virheitä tapahtuu.”

Valmennusta ja kehittämistä tarvitaan silti lisää. Diakonissalaitos rahoittaa myös Ukrainan poliisivoimien sekä armeijan ihmisoikeustaitoja kehittäviä koulutuksia Suomen ulkoministeriön tuella.

Sotaa käyvässä Ukrainassa syitä tyytyväisyyteen on niukasti. Julian Kondur on silti helpottunut siitä, että romanien ja muiden vähemmistöjen kokema syrjintä on kolmen sotavuoden aikana vähentynyt.

”Me kaikki kamppailemme yhteistä vihollista vastaan.”

Myös Suomessa sotien aikana romanien kokema syrjintä väheni, mutta rauhan aikana yleistyi uudelleen. Koko Euroopassa romanien vastainen liikehdintä on viime vuosina voimistunut.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Julian Kondur ja Diakonissalaitoksen ihmisoikeusasiantuntija Anca Enache (vas.) tapasivat kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin. Sirén on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n puheenjohtajan tasa-arvoerityisedustaja, ja tapaamisessa keskusteltiin Etyj:n merkityksestä romanien turvallisuudelle Ukrainassa.

Henkilöllisyystodistus on yhteiskunnan täysvaltaisen jäsenyyden avain

”Ihmisoikeudet tulee ankkuroida yhteiskuntaan mahdollisimman pysyviksi”, Julian Kondur korostaa.

Ukraina kehittää parhaillaan lainsäädäntöään ja instituutioitaan yhdenvertaisemmiksi, jotta se voisi aikanaan hakea EU-jäsenyyttä. Vuosikymmeniä monet Ukrainan romanit joutuivat elämään ilman henkilötodistusta. Nyt ihmisten tunnistamiseksi ja rekisteröimiseksi on ripeästi aloitettu mittavia hankkeita. Ihmisille, joilla henkkari on aina ollut taskussa, voi olla vaikea käsittää, miten monen asian tuo dokumentti mahdollistaa. Sen avulla moni ukrainalainen romani voi pian ensimmäisen kerran äänestää, avata pankkitilin ja rekisteröityä jatko-opiskelupaikkaan tai jopa asettua vaaleissa ehdolle. Se on yhteiskunnan täysvaltaisen jäsenyyden avain.

Yhä useampi ukrainalainen romani tarvitsee henkilötodistusta myös hakiessaan avustusta sodan aiheuttamiin menetyksiin. Monen romanin koti on jäänyt miehittäjille, oma tai läheisen terveys romahtanut taisteluissa tai perheenjäsen menehtynyt iskuissa. Julian Kondur tekee töitä varmistaakseen, että jokainen ukrainalainen saa tasaveroisen kohtelun. Hänen taitonsa on huomattu.

Heinäkuussa juuri ennen Helsingin matkaa Julian Kondur sai tärkeän ja arvokkaan luottamustehtävän. Hänestä tuli Ukrainan parlamentin ihmisoikeusneuvonantaja. Tehtävässä ei koskaan aiemmin ole ollut romania.

”Se on vastuullinen tehtävä. Toivon onnistuvani tasa-arvon vahvistamisessa ja ihmisoikeuksien parantamisessa Ukrainassa.”

”Toivon, että suuret instituutiot eivät enää tyydy sanahelinään vaan uskaltavat oikeasti muuttua rohkeiksi. Samalla kun tässä kokouksessa puhuttiin rauhasta ja ihmisoikeuksista, Kiovassa ohjusiskut jatkuvat,” Kondur sanoi kokouksen jälkeen.

Kirjoittaja Kaisa Viitanen on freelance-toimittaja, joka tapasi Yulian Kondurin Helsingissä heinäkuussa 2025.

Lue lisää Diakonissalaitoksen työstä Ukrainassa tästä.