Vamoksen ja Rinnekotien yhteistyö teki työelämästä totta nuorille

25.9.2025

Nuorten ensimmäiset työtilaisuudet edellyttävät, että joku uskoo heihin, avaa oven ja kulkee rinnalla. Nuorisotyöttömyyden kasvaessa räätälöidyt työkokemukset voivat olla harvoja tapoja työllistyä, kun avoimista työpaikoista kilpailu on kovaa. Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalveluiden ja Rinnekotien yhteistyönä nuorille on rakennettu matalan kynnyksen kesätyö-, työkokeilu- ja keikkatyöpolkuja, joissa työtehtävät ja niihin tarjottu tuki räätälöidään yksilöllisesti. Tuloksena on syntynyt arvokkaita onnistumisen kokemuksia nuorille ja oikea-aikaista apua yksiköiden arkeen.

Euroopan unionin osarahoittama

Kolme ihmistä seisoo puuta esittävän muraalin edessä ja katsoo hymyillen kameraan.

Vamoksen Polku töihin -hankkeen valmentaja Päivi Tuki, Rinnekotien palveluyksikönjohtaja Marius Mujunen ja Polku töihin -hankkeeseen osallistunut Jona Kukkonen ovat tyytyväisiä Vamoksen ja Rinnekotien yhteistyöhön Turussa. Kolmikon taustalla Kukkosen taideteos Juniori-Fridan seinässä.

Vamos-nuortenpalveluiden ja Rinnekotien yhteistyö Turussa sai alkunsa yksinkertaisesta ideasta: tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuuksia ja etsiä tehtäviä, joissa heidän vahvuutensa pääsevät esiin.

Rinnekodit päätyi tarjoamaan nuorille erilaisia työtehtäviä, ja Vamos puolestaan valmennuksen työn rinnalle, mikäli sille oli tarvetta. Vamoksen valmentajilla oli myös mahdollisuus jalkautua nuorten työpaikoille.

”Toimimme Rinnekotien kanssa saman säätiökonsernin alla. Meillä on vahva yhteinen arvopohja, joten tiesimme, että Rinnekodeilta nuori voisi saada arvokkaan kokemuksen työpolkunsa alkuun”, kuvaa Vamoksen Polku töihin -hankkeen valmentaja Päivi Tuki.

Turussa toimii tällä hetkellä kehitysvammaisten lasten ja nuorten pienryhmäkoti Rinnekodit Nanna ja Knut sekä lyhytaikaista huolenpitoa kehitysvammaisille lapsille ja nuorille tarjoava Rinnekodit Juniori-Frida.
Marius Mujunen toimii Turussa palveluyksikön johtajana.

”Yhteistyö Vamoksen kanssa oli alusta saakka erittäin sujuvaa, ja apua sai usein jo ennen kuin sitä ehti edes pyytää”, Mujunen kiittelee.

Kolme erilaista polkua työelämään

Jonan palkkiokeikkana tekemä seinämaalaus muutti yksikön tilan ja tunnelman

Jona Kukkonen sai toteuttaa luontoaiheisen seinämaalauksen Rinnekotien Juniori-Fridan yksikön yhteistilaan.

”Tämä on ylivoimaisesti isoin seinämaalaus, jonka olen tehnyt, ja se on samalla suuri vastuu. Maalauksen ideointi ja suunnittelu oli inspiroivaa, sillä luonto on lempiaiheitani maalata”, Kukkonen kertoo. Vastaanotto Juniori-Fridassa oli lämmin.

”Kaikki työntekijät ottivat minut lämpimästi vastaan ja asiakkaatkaan eivät tuntuneet hätkähtävän. Se oli mukavaa.”

Taiteen merkitys tulee näkymään myös yksikön arjessa. Jonan puuta esittävää taideteosta voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa koristelemalla sitä eri vuodenaikoina erilaisin teemakoristein.

”Taiteella on aina mahdollista nostattaa mikä tahansa tila kliinisestä kotoisaksi, ja oli mahtavaa kuulla, että maalaustani tullaan mahdollisesti käyttämään yksikön toiminnassa enemmänkin.

Kukkonen kannustaa muitakin tarttumaan tilaisuuksiin: ”Nuorena on lupa olla olematta täydellinen.”

Silmälasipäinen, lyhythiuksinen ja tummaan huppariin pukeutunut nuori seisoo puuta esittävän muraalin edessä ja pitää käsissään kahvikuppia.

Jona Kukkonen toteuttamansa luontoaiheisen seinämaalauksen edessä Rinnekodit Juniori-Fridassa. Maalauksen ideointi ja suunnittelu oli inspiroivaa, sillä luonto on lempiaiheitani maalata”, Kukkonen kertoo. 

Kesätyö vahvisti Lindan ajatuksia siitä, että hän on oikealla alalla

Linda saapui kesätöihin Rinnekodit Juniori-Fridaan Vamoksen Polku töihin -toiminnan kautta. Koulutukseltaan Linda on hoiva-avustaja, ja hänen valmentajansa Teemu Mäkinen ehdotti, että he voisivat kysyä kesätyöpaikkaa Rinnekodeilta. Juniori-Fridassa ei vakituisesti työskentele hoiva-avustajia.

”Oli hyvä, että valmentaja pääsi mukaani työhaastatteluun, niin ei tarvinnut olla yksin”, Linda kertoo.

Työpäivät toivat Lindalle sekä merkitystä että rutiinia arkeen.

”Olin tyytyväinen ja ylpeä siitä, että pystyin heräämään joka aamu viiden aikaan, jotta pääsin ajoissa töihin. En normaalisti ole aamuihmisiä.”

Lindalle kesätyössä merkityksellisintä oli nähdä, että yksikön lapset saivat kaiken tarvitsemansa hoivan ja voivat hyvin.

Linda kokee, että sai käyttää omia vahvuuksiaan työssä joka päivä. Oppiminen oli konkreettista: varhaiset aamut, kirjaaminen ja apuvälineiden käyttö tulivat tutuksi ja itsetunto kasvoi.

”Kun kirjaamista oppi, tajusin, ettei sitä tarvitse pelätä. Tiedän olevani oikealla alalla”, Linda sanoo.

Marielin työkokeilu sisälsi vaihtelevia tehtäviä ja turvallista ohjausta

Mariel tuli Rinnekodeille työkokeiluun Vamoksen uravalmennusryhmän kautta ja työskenteli Rinnekodit Nanna ja Knutissa kodinhuoltajan työparina.

”Parasta oli, ettei työ ollut yksitoikkoista. Pidin erityisesti siitä, että tehtävät vaihtelivat”, hän kuvaa. Perehdytys ja ohjaus oli lempeää ja johdonmukaista.

”Työpaikkaohjaajani Tiina oli kiva, rauhallinen ja antoi mennä omaan tahtiin. Sain opetella rauhassa. Alun jännitys katosi, kun paikka ja ihmiset tulivat tutuiksi.”

Mariel sai hyödyntää työpaikalla aiemmissa opinnoissaan oppimiaan taitoja. Myös uusia taitoja kertyi pukuhuoneiden siivouksesta ovenkahvojen desinfiointiin, ja kokemus synnytti myös halun oppia lisää: ”Haluaisin jatkaa opiskelua tällä alalla tai ehkä eläinalalla.”

Nuorten vahvuudet käyttöön

Yhteiskehittämällä yksiköihin luotiin juuri nuorten ammattitaidolle sopivia täsmätöitä. Nuoret toimivat yksikössä kesätöissä hoiva-avustajan tehtävässä, työkokeilussa kodinhuoltajan työparina ja keikkatyössä maalaamassa taideteosta yksikön seinälle.

Vamoksen valmentaja Päivin Tuen mukaan yhteistyön onnistumisessa ratkaisevaa on nuoren saama vastaanotto, perehdytyksen riittävyys ja se, että nuoren osaaminen ja mahdolliset tuen tarpeet huomioidaan työtehtäviä suunniteltaessa. Näin nuoren vahvuudet saadaan käyttöön arjessa, ja nuori saa vastineeksi arvokkaita onnistumisen kokemuksia työssään.

”Kun nämä yhdistyvät ja yhteinen tahtotila on olemassa, voidaan räätälöidä toimivia työpolkuja erilaisille nuorille”, Tuki sanoo.

Ensimmäisten työkokemusten vaikutukset ulottuvat kauas: Nuorten tulevaisuususko vahvistuu ja työpaikkojen pitovoima paranee, kun uusi sukupolvi saa myönteisiä ensikokemuksia työstä.

”Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys huutaa uusia ratkaisuja, ja me tarvitsemme yrityksiä ja työnantajia mukaan talkoisiin, yhdessä ideoimaan täsmätyömahdollisuuksia nuorille”, Tuki sanoo.

Valmentajilta tärkeää tukea

Marius Mujusen mukaan taideprojektin kaltaiset projektiluontoiset työt sujuvat yksikössä hyvin silloin, kun nuorella on tämän tyyppiseen tehtävään tarvittava osaaminen ja hän pystyy toimimaan itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjausta. Mujunen kuitenkin muistuttaa, että kaikissa paikoissa on nuorille sopivia tehtäviä, kunhan pysähdytään katsomaan arkea ”toisesta kulmasta”.

Lisäksi on tärkeää, että tehtäviä varten on olemassa selkeät käytännöt, kuten työkeikkojen tarjoamiseen Diakonissalaitoksella käytettävä WorkPilots-alusta, jonka käyttöönottoon yksiköt saavat tarvittaessa tukea.

”Haluan korostaa, että ilman Vamoksen valmentajien tukea nämä projektit eivät olisi onnistuneet ainakaan näin hyvin. Heidän tarjoamansa konkreettinen valmennus yksikössä ja nuorten tukeminen työelämätaitojen harjoittelussa oli ratkaisevaa. Lisäksi Vamoksesta sai ajantasaista tietoa työllistämisestä, työkokeilusta ja WorkPilotsista. Yhteistyössä oppii aina jotain uutta”, Mujunen tiivistää.

Nainen ja mies katsovat kameraan hymyillen ja muodostavat käsillään sydämen.

Tässä nuorisotyöttömyystilanteessa tarvitsemme yrityksiä ja työnantajia mukaan talkoisiin, ideoimaan yhdessä täsmätyömahdollisuuksia nuorille, sanovat Päivi Tuki ja Marius Mujunen.

Miksi yhteistyö kannattaa?

  • Yksiköt saavat nuorista työntekijöistä täsmäapua arkeen. Yksilöllisesti rajatut tehtävät tuovat lisäresurssia sinne, missä tarve on. ”Pystyimme määrittelemään juuri nuoren ammattitaidolle sopivan täsmätyön”, palveuyksikön johtaja Marius Mujunen kertoo.
  • Työllä on konkreettisia vaikutuksia nuorten elämään. Rutiinit, perehdytys ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta ja avaavat ovia työelämään.
  • Kun toimijoilla on yhteinen ymmärrys lähtökohdista ja tavoitteista, ideointi on luontevaa ja tuki ketterää. ”Yhteistyö oli alusta alkaen lämmintä, luontevaa ja yhdessä ideoivaa”, valmentaja Päivi Tuki kuvaa.

Näin alkuun

  1. Kartoittakaa oman työpaikkanne täsmätyötehtävät. Mitkä projektiluonteiset tai selkeästi rajatut tehtävät voisivat olla nuorille sopivia?
  2. Sopikaa perehdytyksen mallista. Nimetty ohjaaja, alun tiiviimpi tuki ja selkeä tehtäväkuvaus.
  3. Räätälöikää tehtävät nuorten vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden mukaan. Tehkää tehtävästä nuoren osaamista vastaava, näin motivaatio kasvaa ja työn laatu paranee.
  4. Hyödyntäkää työkeikkakäytäntöjä, työkokeilua ja palkkatukea.
  5. Sopikaa palaute- ja oppimiskäytännöistä. Lyhyt välikeskustelu, loppupalautteet ja seuraavat askeleet (esim. uusi keikka, työkokeilu tai kesätyö).

Lindasta ja Marielista on käytetty pelkkiä etunimiä heidän omasta toiveestaan ja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

Kirjoittaja Katriina Räisänen työskentelee projektipäällikkönä Vamos Urapalveluissa.

Polku töihin -hanke

Artikkelissa mainittu Polku töihin on Euroopan unionin osarahoittama hanke (2/2024–5/2026), jonka tavoitteena on edistää 18–29-vuotiaiden työttömien nuorten työllistymistä tai koulutukseen ohjautumista. Hankkeessa yhdistetään IPS-työhönvalmennusta, opinto-ohjausta ja vertaistuellista uravalmennusta.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: