Yhteisölliset työkalut nuorten kotoutumiseen

Onnistunut kotoutumista edistävä työ auttaa nuoria maahan tulleita löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintamallit, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja parantavat kielitaitoa, ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tukea nuorten kotoutumista ja integroitumista.

Suomen kielen aktiivinen harjoittelu ja yhteisöllinen tekeminen ovat monelle maahan tulleelle nuorelle merkittävä motivaation lähde ja keskeinen väylä oman paikan löytämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuvat: Minttu Ågren, Anni Rolig ja Katja Kurus, Diakonissalaitos

Suomessa kotoutumisen haasteet ovat olleet merkittävä keskustelunaihe viime vuosina. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi kotoutumislaki pyrkii parantamaan maahanmuuttajien integroitumista ja työllistymistä. Laki korostaa varhaisen vaiheen kotoutumista edistävien palveluiden kehittämistä ja pyrkii edistämään tasa-arvoa, hyvinvointia ja hyviä suhteita eri väestöryhmien välillä.

Kotoutumisen ongelmat liittyvät usein kielitaidon puutteeseen, työllistymisen haasteisiin ja syrjintään. Tämä on huomattu myös Diakonissalaitoksen nuorille maahan tulleille suunnatuissa palveluissa. Suomen kielen aktiivinen harjoittelu ja yhteisöllinen tekeminen ovat monelle kotoutujanuorelle merkittävä motivaation lähde ja keskeinen väylä oman paikan löytämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yhteisöstä voimaa ja työvälineitä

Diakonissalaitoksen toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittaman Kanssakulkijat-hankkeen tavoitteena oli edistää 18–29-vuotiaiden kotoutujanuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja hyvinvointia. Tukea tarjottiin monipuolisesti: vahvistamalla yhteiskuntataitoja, tukemalla opintoihin pääsyä ja opintojen etenemistä sekä kehittämällä työelämävalmiuksia. Kaiken keskiössä oli nuorten oma osallisuus sekä sitä tukevien toimintamallien kehittäminen. Toimintaa järjestettiin eri puolilla Helsinkiä, edistäen kaksisuuntaista kotoutumista ja yhteisöjen syntymistä kansalaistoiminnan keinoin.

Osana nuorten kanssa tehtyä työtä koottiin myös opas osallisuutta ja kotoutumista edistävään matalan kynnyksen toimintaan. Opas sisältää ohjeita kolmeen eri osa-alueeseen: Yhdessä-iltojen järjestämiseen, läksyapu- ja kielikerhoon sekä matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaan. Näitä malleja voi hyödyntää erillisinä tai yhdistää toisiinsa tarpeen mukaan.

”Nuorten toiveesta suomen kielen harjoittelu otettiin osaksi kaikkea toimintaa – ei vain kielikerhoissa, vaan myös hiihtoladulla, tv-sarjan kuvauksissa ja jalkapalloturnauksen katsomossa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Minttu Ågren Diakonissalaitokselta.

Suomen kielen aktiivinen harjoittelu ja yhteisöllinen tekeminen ovat monelle nuorelle merkittävä motivaation lähde ja keskeinen väylä oman paikan löytämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi Yhdessä-illat ovat tarjonneet nuorille mahdollisuuden harjoitella kieltä rennossa ilmapiirissä, samalla kun he osallistuvat yhteisiin aktiviteetteihin, kuten urheiluun ja kulttuuritapahtumiin. Tämä on auttanut heitä luomaan uusia ystävyyssuhteita ja tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä.

”Vapaaehtoisten rooli ja koko yhteiskunnan panos on todella tärkeä”, jatkaa Ågren. Puhutaan niin sanotusta kaksisuuntaisesta kotoutumisesta. Ilman vastaanottavaa yhteisöä kotoutuminen on käytännössä mahdotonta. Kotoutumista edistävään toimintaan osallistui joukko innostuneita ja idearikkaita vapaaehtoisia, jotka kohtasivat nuoria lämpimästi ja kunnioittavasti. He järjestivät toimintaa ja rakensivat merkityksellistä yhteisöä.

”Toivomme, että työssä kehitetyt toimintamallit löytävät tiensä aktiiviseen käyttöön ja jatkavat elämäänsä myös toiminnan päättymisen jälkeen – osana pysyviä hyviä käytäntöjä.”