Yhteisön voima nuoren tukena
14.10.2025
”Onko mitään arvokkaampaa ja herkempää, kuin olla läsnä nuoren elämässä sellaisessa elämänvaiheessa, kun hän vielä etsii paikkaansa maailmassa?”, Vamos Espoon valmentaja Laura Sohlberg pohtii blogissaan.

Vamos Espoon valmentaja Laura Sohlberg.
Jotain erityistä tapahtuu, kun nuori astuu Vamoksen kynnyksen yli ja hän tulee osaksi ryhmää. Jotain, jota on vaikea määritellä: sen aistii ja näkee, mutta se piilottelee sanoilta.
Ryhmä sulkee nuoren omaan taikapiiriinsä, jonka turvassa on lupa olla juuri sellaisena kuin on – tulla halutessaan näkyväksi ja jakaa omalla vuorollaan jotain, minkä haluaa myös toisten kuulevan, joskus ehkä vuosien hiljaisuuden jälkeen. Oman ryhmäkuplan lämpimän katseen alla nuori voi harjoitella turvallisesti sosiaalisten suhteiden luomista, oman mielipiteen sanomista ja elämänsä uudelleen hahmottamista.
Yhteisöstä voimaa
Vamoksessa pohditaan ryhmässä eri menetelmin ja tehtävin, miltä oma tulevaisuus voisi näyttää. Joskus nuoren voi olla tahmeaa päästä omissa pohdinnoissaan alkuun ja hahmottaa, että kuka hän oikeastaan on, mistä hän on kiinnostunut tai minkälaisista asioista pitää, saati alkaa ottamaan askeleita kohti omannäköistä elämää. Muita nuoria kuunnellessa omat arvot, rajat ja mieltymykset alkavat kuitenkin pikkuhiljaa hahmottua. Pikkuhiljaa seuraava askel, jota kohti nuori on halukas lähtemään, alkaa siintää jo horisontissa. Ensin ehkä vain haaleana haaveena, mutta hiljalleen realistiseksi tavoitteeksi voimistuen.
Ryhmävalmentajana koen olevani etuoikeutettu, kun saan nähdä nuorista puolen, joka on vielä muulta maailmalta piilossa. On erityisen arvokasta, kun nuori uskaltaa tulla ulos kuorestaan, istua toisen nuoren viereen tai purkaa puhumattomuutensa sanoiksi jonkun ikäisensä kanssa. Ja mahdollisesti vielä sanoa ääneen omia kokemuksiaan, tai jakaa erityisosaamistaan ja -lahjojaan muille ensimmäistä kertaa elämässään. Tulla näkyväksi omana itsenään.
Olen saanut todistaa lukemattomia kertoja, kuinka nuori on tullut ryhmään väsyneenä, mieli maassa ja ehkä hieman myöhässä, mutta kotiin lähtiessä naureskellut eteisessä muiden nuorten kanssa ja on ollut silmin nähden paremmalla tuulella.
Muurit murtuvat
Nuoret ovat itse sanoittaneet, että heille tieto siitä, että toiset ryhmässä olevat nuoret ovat usein hyvin samanlaisessa tilanteessa heidän kanssaan, murentaa muureja heidän välillään. Tieto siitä, että muutkaan samanikäiset eivät välttämättä vielä tiedä, mitä haluavat elämältään, lohduttaa. Se, että toisetkin vasta kasvattavat juuriaan löytääkseen vankemman ja vakaamman pohjan, josta kurottaa kohti omanlaista tulevaisuutta.
Yhteisön voima vahvistaa nuorta. Ulkopuolisuuden kokemuksesta tulee yhteisesti jaettu historia, joka muovaa yksilöistä turvallisen yhteisön.
Toivoa näköalattomuuden jälkeen
Onko mitään arvokkaampaa ja herkempää kuin olla läsnä nuoren elämässä sellaisessa elämänvaiheessa, kun hän vielä etsii paikkaansa maailmassa? Kun voi edes hetken verran tehdä tilaa ja avaruutta, tuoda ehkä hitusen toivoa, valoa ja iloa mahdollisesti vuosienkin näköalattomuuden jälkeen. Ja saada todistaa kuinka nuori antaa kuorensa hiljalleen ohentua ja päästää muiden katseet omien suojakerrostensa läpi.
Olen toiminut puolentoista vuoden ajan ryhmävalmentajana Vamos Espoossa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Olen aiemmissa työtehtävissäni pukenut päälleni niin virkamiehen asun, kuin projektipäällikön hatun sekä kouluttanut muun muassa ehkäisevän päihdetyön teemoista. Aina olen kuitenkin toiminut nuorten kanssa ja heidän hyvinvointinsa vahvistamiseksi.
Kuitenkaan mikään aikaisempi työni ei ole päästänyt minua näin lähelle nuorta. Tässä työssä yksikään uhkaava lakipykälä ei luo varjoja ympärilleni, joka hiertäisi luottamuksen rakentamista. Nuori tulee vapaaehtoisesti osaksi Vamoksen toimintaa ja valmennusta. Työntekijänä saan kulkea nuoren rinnalla vain, koska hän itse niin haluaa ja on sen valinnut. Jo tämä itsessään vahvistaa nuoren toimijuutta ja luo vankkaa pohjaa hedelmälliselle työskentelylle.
Kirjoittaja Laura Sohlberg työskentelee valmentajana Vamos Espoossa.