Tulosraportti julkaistu: Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelma rakentaa oikeudenmukaisempia yhteiskuntia

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelma tavoitti vuonna 2024 yli 16 000 haavoittuvassa asemassa olevaa ihmistä Itä-Euroopassa, Länsi-Balkanilla ja Itä-Afrikassa. Tänään julkaistun vuosiraportin mukaan ohjelma avasi syrjään jätetyille teitä työhön, vahvempaan osallisuuteen ja sovintoon.

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelman tukema moldovalainen romaniyhteisötyöntekijä Romanita Radita nimitettiin viime vuonna pysyväksi jäseneksi Drochian alueella sijaitsevan kunnan neuvonantajistoon. Hänen työnsä ansiosta kunnan palveluita muutettiin romaniyhteisölle paremmin saavutettaviksi.

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelman tavoitteena on vahvistaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoministeriön rahoittamaa ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä kahdeksassa Itä-Afrikan ja Itä-Euroopan maassa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa.

”Vuoden alussa mittasimme kolme vuotta toimineen ohjelman vaikuttavuutta ensimmäisen kerran. Tulosten perusteella voimme sanoa, että ohjelma näyttää parantavan siihen osallistuvien hyvinvointia ennakoituakin paremmin,” kertoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan johtaja Saija Niemi.

Ohjelman vaikuttavuutta mitattiin kolmessa vuoden 2024 lopussa päättyneessä hankkeessa Kosovossa, Ukrainassa ja Tansaniassa. Raportin mukaan 95,5 prosenttia ohjelman toimintoihin osallistuneista kertoi hyvinvointinsa parantuneen sen myötä ja kaksi kolmasosaa heistä kertoi taloudellisen hyvinvointinsa olevan parempi kuin ennen ohjelmaan osallistumista.

Toimeentulon parantuminen avaa tulevaisuuden mahdollisuuksia

Osallistujien taloudellinen hyvinvointi on parantunut etenkin ohjelman työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävien toimintojen ja sen tarjoamien koulutusmahdollisuuksien ansiosta. Lisäksi ohjelma pyrkii vaikuttamaan työnantajiin, jotta nämä palkkaisivat entistä useammin vaikeasta asemasta ponnistavia ihmisiä.

Ohjelman kolmen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen noin 1 470 ohjelman osallistujaa on työllistynyt, aloittanut yritystoiminnan tai löytänyt muun kestävän toimeentulon lähteen.

Yksi oman yrityksen perustaneista nuorista on Hilaal Mataan Bashir Goden kaupungista Etiopiasta. Perheensä taloudellisten vaikeuksien vuoksi hän joutui jättämään koulunsa kesken ja etsimään rahanansaitsemiskeinoja. Toimeentulon löytäminen oli kuitenkin haastavaa.

Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelman tuella Bashir osallistui lyhyeen koulutukseen Goden ammattikorkeakoulussa, jossa hän oppi hiusten- ja kauneudenhoitoa. Lisäksi hän sai yrittäjyyskoulutusta sekä perustarvikkeet ja pienen alkupääoman kauneushoitolan perustamiseen.

Nykyään Bashir pitää kauneushoitolassaan myös vaatekauppaa ja kouluttaa muita nuoria naisia alalle pientä korvausta vastaan. Tällä hetkellä koulutukseen osallistuu 12 tyttöä, ja 19 valmistunutta on onnistuneesti perustanut oman yrityksensä.

”Yrityksestä saamillani tuloilla pystyn sekä tukemaan perhettäni että säästämään tulevaisuutta varten”, Bashir kertoo.

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Hilaal Mataan Bashir on pystynyt kouluttamaan myös muita nuoria naisia alalle perustamassaan kauneudenhoitoyrityksessä.

Vaikuttamistyö saa aikaan pitkän tähtäimen muutosta rakenteisiin

Yksittäisten ihmisten tukemisen lisäksi Diakonissalaitos ja sen kumppanijärjestöt pyrkivät edistämään yhdenvertaisuutta ohjelmamaissa tehdyn pitkäjänteisen vaikuttamistyön kautta. Vuonna 2024 ohjelman kumppanijärjestöt osallistuivat 51 poliittiseen prosessiin edistääkseen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia.

”Itä-Euroopassa ohjelman kumppanijärjestöt osallistuivat syrjinnän vastaisen lainsäädännön, työllistämiskiintiöiden ja hallinnon hajauttamisen uudistuksiin. Ukrainassa ja Moldovassa tehtiin muun muassa yhteistyötä tasa-arvotoimielinten kanssa romanivähemmistöjen aseman parantamiseksi”, kertoo Saija Niemi.

Kosovossa ohjelmakumppanin tuella päivitetty syrjinnän vastainen laki tunnistaa entistä paremmin romanien kokemaa syrjintää ja vahvistaa viranomaisten valmiuksia torjua sitä. Lisäksi käyttöön otettiin uusia työllistämisaloitteita ja asumislainsäädäntöä, jotka parantavat vähemmistöjen asemaa.

Diakonissalaitoksen ja sen kumppanijärjestöjen asiantuntijat osallistuivat myös EU:n ja Euroopan neuvoston yhdenvertaisuutta ja demokratiaa edistäviin foorumeihin sekä järjestivät kampanjoita ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

”Tunnen nyt, että voin puolustaa itseäni”

Kehitysyhteistyöohjelma on vahvistanut myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta yhteisöissään ja laajemmin yhteiskunnassa. Parantunut osallisuus vahvistaa niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia ja se on myös demokratian toteutumisen kulmakivi.

Parantuneen taloudellisen osallisuuden lisäksi ohjelma paransi työllisyys-, koulutus- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta vähemmistöille, vammaisille ja nuorille. Vuonna 2024 lähes 600 viranhaltijaa ja palveluntarjoajaa oppi lisää vähemmistöjen oikeuksista ja osallisuuden vahvistamisesta ohjelman järjestämissä koulutuksissa. Kosovossa sosiaalityöntekijöiden koulutus muutti heidän työskentelytapojaan osallistavammiksi, mikä hyödytti kaikkia heidän asiakkaitaan.

Yksilötasolla osallistujat kokivat voivansa puolustaa oikeuksiaan ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Kuten eräs ohjelmaan osallistunut itäeurooppalainen romani totesi:

”Tunnen nyt, että voin puolustaa itseäni. Usein poliisi tai viranomaiset vain nöyryyttivät meitä ja kohtelivat meitä kuin emme olisi ihmisiä. Ajattelin, että asioiden kuuluu olla niin, joten yritin vain selviytyä. Nyt tiedän, että voin pitää puoleni. Minulla on siihen oikeus. Jos jotain tapahtuu, tiedän minne mennä ja kenelle soittaa. Voimme ratkaista ongelmia. Voin puolustaa itseäni ja perhettäni laillisesti.”

Palvelut paranevat, kun vähemmistötkin pääsevät osallistumaan päätöksentekoon

Syrjityt ryhmät, kuten Itä-Euroopan romaninaiset, ovat ohjelman tuen ansiosta päässeet osallistumaan paremmin päätöksentekoon.

Esimerkiksi Drochian alueella Pohjois-Moldovassa ohjelman tukema nuori romaniyhteisötyöntekijä Romanita Radita nimitettiin viime vuonna pysyväksi jäseneksi kunnan neuvonantajistoon. Romaninaisilla ja -nuorilla ei ollut tätä ennen ollut juurikaan keinoja vaikuttaa kunnan asioihin.

Raditan vaikuttamistyön ansiosta romanialueen päiväkoti pidensi aukioloaikojaan palvellakseen paremmin pitkiä työvuoroja tekeviä yksinhuoltajaäitejä. Päiväkodin henkilöstölle järjestettiin koulutusta monikulttuurisessa ympäristössä työskentelystä. Lisäksi alueen perhelääkäri aloitti kuukausittaiset vierailut romanialueelle tarjoten terveystarkastuksia ja neuvontaa vammaisille naisille, ikääntyneille ja pienten lasten äideille.

”Raditan esimerkki osoittaa, kuinka vähemmistöjen lisääntynyt osallistuminen päätöksentekoon voi muuttaa palveluita toimivimmiksi ja osallistavammiksi. Tässä tapauksessa muutos ulottui vielä syvemmälle palauttaen luottamusta perheiden ja paikallisviranomaisten välille. Yhteisön jäsenet kertoivat tuntevansa olonsa vihdoin nähdyiksi ja kuulluiksi”, Saija Niemi toteaa.