Nuorten digitaaliset taloustaidot kaipaavat huomiota

“Nuoret ovat syntyneet puhelin kädessä, he ovat diginatiiveja.” Moni meistä on varmasti kuullut joskus edellä olevan lauseen, ehkä itsekin nyökytellyt ja ollut samaa mieltä. Todellisuudessa nuorten digiosaamisessa on suuria eroja.

Se, että on kasvanut tietotekniikan ympäröimänä, ei valitettavasti tarkoita sitä, että digitaidot olisivat automaattisesti hyvin hallussa. Myös nuoret itse kärsivät tästä oletuksesta. Oletus siitä, että nuoret kyllä osaavat on niin vahva, että se saattaa jopa estää nuoria kysymästä apua silloin, kun he sitä tarvitsevat. Oman osaamattomuuden tunnustaminen hävettää, kun diginatiivin leima on vahva. 

Nuorten digitaidot ovat suoraan kytköksissä myös digitaalisiin taloustaitoihin. Heikkoudet suojella omaa yksityisyyttä verkossa, puutteet kyberturvallisuudessa ja kyvyttömyys tunnistaa omia digiosaamisen puutteita heijastuvat vahvasti myös digitaaliseen talousosaamiseen.  

Nuorten digitaaliset vahvuudet ja heikkoudet

Nuorilla on paljon vahvuuksia esimerkiksi digitaalisessa sisällöntuotannossa ja sosiaalisen median käytössä. Talousosaamisen näkökulmasta korostuvat kuitenkin toisenlaiset taidot, kuten kyky tunnistaa huijauksia ja suojata omaa tietoa verkossa. 

”Kyllä mä uskon, että tunnistan huijaukset.”

Tämä luottavainen asenne on yleinen, mutta todellisuus on usein toinen. Nuorten heikkoudet kriittisissä digitaidoissa, kuten digiturvallisuudessa ja medialukutaidossa, vaikuttavat suoraan heidän digitaaliseen talousosaamiseensa.  

Digitaitojen haasteet liittyvät asenteisiin

Nuorten digiosaamista haastavat monet asenteisiin liittyvät tekijät. Välinpitämättömyys omasta digiturvallisuudesta, motivaation puute taitojen kehittämiseen ja liiallinen itseluottamus luovat riskin, että kriittiset taidot jäävät heikoiksi. Moni nuori uskoo, ettei ikäviä asioita voi sattua omalle kohdalle – tämä epäusko tekee heistä haavoittuvia esimerkiksi huijauksille ja tietovuodoille. 

Lisäksi luottamuspula digitaalisiin alustoihin ja instituutioihin voi johtaa siihen, että nuoret välttelevät palveluita, jotka voisivat tukea heidän arkeaan. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa digisyrjäytymistä, mikä heikentää osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. 

”Olen opetellut itse kokemuksen kautta.”

Tämä lause tiivistää monen nuoren todellisuuden. Vaikka taloustaitoja opetetaan koulussa, digitaalisten taloustaitojen kohdalla nuoret kokevat jäävänsä yksin. Oppiminen tapahtuu usein kantapään kautta, omien virheiden ja kokemusten pohjalta.

Tutkimukset osoittavat, että taloustaidot periytyvät kotoa, mutta digitaalisten taloustaitojen kohdalla tilanne on toinen. Nuoret eivät koe saaneensa näihin taitoihin oppia vanhemmiltaan, eivätkä vanhemmat useinkaan hallitse näitä taitoja riittävästi opettaakseen niitä. 

Ratkaisuja digitaitojen lisäämiseen

Taloustaitojen lisäksi myös rahaan liittyvät asenteet periytyvät. Vanhempien avoin ja utelias asenne edistää nuorten motivaatiota kehittää omia taitojaan, vaikka varsinainen osaaminen olisikin vielä hakusessa. Aikuisten asenne nuorten elämässä niin digitaitoja kuin taloustaitoja kohtaan voi olla ratkaiseva tekijä motivoimaan nuorta kehittämään taitojaan.  

Koulu tarjoaa tasa-arvoisen ympäristön, jossa nuoret voivat oppia digitaalisia taloustaitoja opettajan johdolla. Nuorten maailmassaan koulu edustaa luotettavaa instituutiota, joka tarjoaa tutkittua tietoa ilman epäilyksen tarvetta. Samalla on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta muistakin luotettavista tahoista ja tiedonlähteistä. Ilman tätä taitoa nuoret voivat helposti törmätä harhaanjohtavaan tai jopa vahingolliseen tietoon.  

Vertaisoppiminen arkipäivän konteksteissa on nuorille mieluisa tapa oppia digitaitoja, erityisesti turvallisuuteen liittyen. Vertaisen ei tarvitse olla toinen nuori – riittää, että oppiminen tapahtuu toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Yhdessä jaetut kokemukset vahvistavat luottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Tosielämän esimerkit tukevat teoriatietoa, sillä ne tekevät abstraktit aiheet konkreettisiksi ja helposti lähestyttäviksi. 

Kansallisen talousosaamisen strategian visiona on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tuemme nuorten digitaitoja heille soveltuvia tapoja ja kanavia hyödyntäen.  

Teksti: Taloustaitohankkeen projektipäällikkö Eeva Piha ja Digiosallisuus-hankkeen projektipäällikkö Pilar Tapio

Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16-29-vuotiaille nuorille. Toiminnan mahdollistavat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki.

Digiosallisuus-hankkeessa kehitettiin vuosina 2023–2025 työkaluja nuorten digitaitojen tukemiseen yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa.