Taloustaitohankkeen yksilövalmennus – kahvia, keskustelua ja konkretiaa

Sari ja Julia tervehtivät toisiaan lämpimästi tavatessaan. He ovat tavanneet toisensa jo neljä kertaa, suunnitelmissa on tavata vielä pari kertaa. Heitä yhdistää Diakonissalaitoksen Vamoksen ja pankkien yhteisen Taloustaitohankkeen yksilövalmennus, jossa pankin yritysvapaaehtoinen Sari toimii Julian mentorina.

Sari Tiainen on kokenut vapaaehtoistyön tekijä, hänen työnantajansa tarjoaa mahdollisuuden käyttää kaksi työpäivää vuodessa vapaaehtoistyön tekemiseen, ja Sari onkin ollut jo monessa mukana. Taloustaitohankkeen yksilövalmennus valikoitui tällä kertaa lukuisten muiden mahdollisuuksien joukosta siksi, että Sari kokee nuorten talousosaamisen vahvistamisen yhteiskunnallisesti merkittäväksi asiaksi. Mentorointi tuo aiheen vielä henkilökohtaisemmalle tasolle.

Nuori Julia puolestaan ohjautui mukaan yksilövalmennukseen nähtyään valmennuksesta kertovan esitteen.

”Ajattelin, että raha-asiat vaikuttavat kaikkeen ja halusin tulla tietoisemmaksi omasta taloustilanteestani ja omista rahankäytön tavoistani,” kertoo Julia. Hän koki henkilökohtaisen mentoroinnin konkreettiseksi tavaksi käydä läpi rahaan liittyviä asioita.

”Kaikki tieto on jo saatavilla. Tässä on erityistä se, että sitä käydään yhdessä läpi.”

Nuori asettaa valmennuksen tavoitteet itse

Talousasioista keskustellaan kahvittelun lomassa, samalla tehdään tehtäviä ja otetaan selvää asioista. Ensitapaamisella kartoitettiin Julian tilanne ja se, mihin hän haluaa ratkaisua, selvennystä tai suunnitelmaa ja sitä lähdettiin työstämään. Julia asetti itselleen konkreettiset tavoitteet, ja Sarin tehtävänä on auttaa pohtimaan sitä, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

”Ei se mene niin, että asettaa tavoitteen ja sitten nappia painamalla se toteutuu.”

Tavoitteiden suhteen ollaan myös armollisia.

”Sari sanoi mulle tokalla tapaamisella, ettei sen tarvitse mennä niin, että asetetaan tavoite ja se tavoite on pakko saavuttaa. Että yrittää, ja jos se ei toimi, niin se ei ole virhe. Sitten vaan arvioidaan tilannetta uudelleen. Tavoite voi silti pysyä samana, mutta se reitti sinne voi olla eri kuin se, mitä suunniteltiin.” Pienienkin edistysaskeleiden huomaaminen on tärkeää.

”Et ehkä itse huomaa sitä, mutta mä näen, että oot saavuttanut jo aika paljon niitä asioita, mitä oot halunnut,” kannustaa Sari Juliaa.

Kahvia, keskustelua ja konkretiaa

Sari ja Julia ovat jutelleet myös siitä, millä tavalla tunteet ja oma persoona vaikuttavat siihen, millainen rahankäyttäjä on. Tämän keskustelun avulla on tehty näkyväksi ostokäyttäytymisen prosessia, joka on auttanut Juliaa arvioimaan sitä, onko ostamisen taustalla esimerkiksi tylsyys, stressi, väsymys, nopean dopamiinin kaipuu vai aito tarve. Julia kertoo oppineensa lisää itsekontrollia ja arviointikykyä, hän tiedostaa aiempaa paremmin tilanteet ja tunteet, jota ostoimpulssin takaa saattaa löytyä.

Myös säästämisen tapoja ja sijoittamista sekä tulevaisuutta yleisesti on pohdittu, missä tilanteessa Julia haluaisi olla neljän tai viiden vuoden kuluttua. Tapaamisten lisäksi Sari on antanut Julialle tehtäviä, jotta asioiden prosessointia tapahtuu myös tapaamisten välissä. Tehtävät ja valmennus yleisesti saavat Julialta hyvää palautetta, kuten myös Sari:

”Sä oot hyvä valmentaja, ohjaat oikeaan suuntaan, mutta mä itse teen sen työn. Et ikinä sano, että tee noin ja noin, vaan yhdessä käydään asioita läpi.” Positiivista palautetta saa myös Julia.

”On ollut helppoa mentoroida, kun sulla on oma motivaatio ja olet avoin, se auttaa tosi pitkälle,” kehuu Sari.

Mentoroinnista on iloa molemmille

Julia miettii hetken, mitä sanoisi nuorelle, jota omat raha-asiat pohdituttavat. Julia pohtii sitä, että talousasiat voivat olla vaikeita ymmärtää, kun asiantuntijatietoa voi olla vaikeaa tuoda oikean elämän konkretian tasolle” ”Älä jää yksin” on hyvä kiteytys. Jokaiselle löytyy se itselle sopiva keino ottaa vastaan tukea.

”Jos se yksi tapa ei toimi itselle, niin on aika monta eri tapaa mitkä voi toimia. Älä luovuta.” kannustaa Julia.

Julia ja Sari ovat yhtä mieltä siitä, että mentoroitavan kuunteleminen on mentorin tärkein ominaisuus. Tärkeää on myös ymmärtää se, että ne asiat, jotka toimivat toisille, eivät toimi toisille. Mentorin ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, kuuntelemalla ja rohkaisemalla nuorta pääsee jo pitkälle. Sari kokee mentoroinnin olleen antoisaa myös hänelle.

”On ollut merkityksellistä olla mentorin asemassa. Olen saanut tästä itse tosi paljon ja suosittelen lämpimästi muillekin.”

Kirjoittaja Eeva Piha työskentelee Taloustaitohankkeen projektipäällikkönä.

Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16-29-vuotiaille nuorille. Toiminnan mahdollistavat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki.