Verkostoitumisen askeleet: Kohti osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta

”Suomen työelämässä verkostoituminen on olennaista. Ja erityisen olennaista se on, jos on työnhakija. Kun työkokemusta on vähän, eikä Suomesta ehkä ollenkaan, verkostoituminen voi tuntua oudolta, uudelta ja pelottavaltakin”, Tie työhön – Way to work -hankkeen valmentajat Susanna Söderholm ja Eeva Haapalinna kirjoittavat.

Tie työhön – Way to work -hankkeen valmentajat Susanna Söderholm ja Eeva Haapalinna.

Verkostoituminen ei ole pelkästään lisätaito, se on monille tie työelämään, työyhteisöön ja osallisuuteen. Suomessa vain noin joka neljäs löytää työpaikan avoimen työpaikkailmoituksen kautta. Suurin osa työllistyy erilaisten verkostojen ja suositusten avulla. Helsingin yliopiston mukaan etenkin monikielisillä työnhakijoilla on kokemus siitä, että henkilökohtaiset kontaktit ovat jopa ainoa toimiva reitti työmarkkinoille. STTK:n artikkelissa 45 prosenttia maahanmuuttajanaisista arvio verkostojen puutteen hidastaneen työllistymistä. Samaan aikaan suomalaiset kokevat verkostoitumisen haastavaksi: Ylen vuoden 2016 artikkelissa vain kuusi prosenttia mainitsi sen omaksi vahvuudekseen, vaikka jopa kaksi kolmasosaa arvioi sen olevan tulevaisuuden keskeisimpiä työelämätaitoja. Verkostoituminen ei ole pelkkä etu – se on monelle elintärkeä väylä työelämään

Vamoksen Tie työhön – Way to work -hanke tukee monikielisiä 18–35-vuotiaita nuoria työnhaussa ja suomalaiseen työelämään tutustumisessa. Verkostoitumisen tärkeys on lähes päivittäin puheenaiheenamme. Kysyimme, mitä valmennuksessa olevat nuoret ajattelevat verkostoitumisesta ja mikä on toiminut heille. Mitä verkostoituminen oikeastaan edes tarkoittaa?

Aitojen yhteyksien luominen

Tie työhön – Way to Work -hankkeen asiakkaat kertoivat, että heille verkostoituminen on ennen kaikkea ihmisten välistä yhteyttä, kokemusten ja ajatusten vaihtamista, sekä luottamuksen rakentamista.

Monet kuvasivat, että alkuun verkostoituminen tuntui vaikealta tai jopa pelottavalta, mutta ajan kanssa se helpottui. Usein pelkkä keskustelu luennon jälkeen, kahvihetki tapahtumassa tai tutustuminen harrastuksen kautta toi uusia kontakteja, jopa ystävyyssuhteita.

Verkostoitumisen nähtiin myös tukevan kotoutumista ja kulttuurin ymmärtämistä. Uusien ihmisten kohtaaminen auttoi ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa, auttoi oppimaan kieltä ja työelämän pelisääntöjä – sekä vähensi ulkopuolisuuden tunnetta.

“Ensin verkostoituminen tuntui pelottavalta ja arveluttavalta. Olen kuitenkin tajunnut, että verkostoituminen on ihan vain keskustelua ihmisten kanssa, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Pikkuhiljaa se tulee helpommin ja luonnollisemmin. Nyt sanoisin, että verkostoituminen on hyvin olennaista saadakseen opintojen jälkeen jalansijan työmarkkinoilta”, Johanna  toteaa.

”Se ei ole vain käyntikorttien jakamista tai LinkedIn-pyyntöjä vaan yhteisen kunnioituksen ja luottamuksen rakentamista. Tämä tarkoittaa kokemuksien ja tiedon vaihtoa sekä yhteistyömahdollisuuksien löytämistä ja luomista molemmin puolin”, kertoo Ramona.

Haolle verkostoituminen on yhteyden rakentamista sekä mahdollisuus oppia jotain aivan uutta toisilta sekä omien ajatusten ja ideoiden jakamista muiden auttamiseksi.

”Verkostoituminen on omien arvojen syvempää ymmärtämistä ja sen havaitsemista, voisiko verkostoitumisesta syntyä ”match”, josta voi kasvaa jotain merkityksellistä molemmille osapuolille”, Irina pohtii.

Verkostoituminen vaatii myös rohkeutta

Vaikka se voi ensin tuntua vaikealta, Yuchenilla, on suora neuvo:

”Puhu rohkeasti suomalaisille.”

Yuchen kertoo, että lähes kaikki hänen ystävänsä ovat nyt jo suomalaisia, ja siten kulttuuriin tutustuminen on ollut helppoa. Näin kotoutuakseen on hän ollut hyvin aktiivinen tutustumaan ihmisiin korkeakoulussa, tapahtumissa, harrastuksissa ja vapaaehtoistöissä. Tämä on vaatinut rohkeaa lähestymistä ja uskallusta puhua.

”Minulle verkostoituminen tarkoittaa ihmisten tapaamista, kokemusten jakamista ja yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamista”, Mahla kertoo.

Useat nuoret korostivat, ettei verkostoitumisen tarvitse olla suurta ja suunniteltua. Tärkeintä on lähteä liikkeelle pienin askelin, tavallisista keskusteluista ja olemme kiinnostunut muista ihmisistä ja olla oma itsensä. Esiin nousi sosiaalisen median hyödyntäminen, paikallisiin tapahtumiin, kielikursseille ja harrastusryhmiin osallistuminen. Joskus verkostoituminen on vaatinut omalta mukavuusalueeltaan poistumista.

”Uusien asioiden kokeileminen, sosiaaliset aktiviteetit ja keskustelujen aloittaminen ihmisten kanssa, joiden kanssa en yleensä juttelisi, voivat johtaa arvokkaisiin oivalluksiin ja mahdollisuuksiin”, toteaa Marian.

”Pieni askel on lähteä kotoa. Se vaikuttaa hölmöltä ja yksinkertaiselta, mutta sen ymmärtäminen, ettei kukaan tule ovelleni tarjoamaan minulle työpaikkaa tai lähetä minulle työtarjousta LinkedInissä, jos en ilmesty paikalle, juttele ihmisten kanssa, näytä töitäni tai kohtaa muita ihmisiä. Läsnäolo tapahtumissa ja ihmisten kanssa puhuminen on tärkeä askel”, Felipe sanoo.

Kotoutumista ja työelämän kontakteja

Ana kertoo, kuinka uusien ihmisten tapaaminen auttaa kotoutumisessa, sillä siinä oppii, miten kaikki täällä Suomessa toimii, niin opiskeluissa, työssä kuin päivittäisessä elämässä. Monet asiakkaista nostivat esiin, että aidon yhteyden luominen vaatii aikaa ja rehellisyyttä. Suomessa verkostot syntyvät usein vähitellen ja luontevasti, ei väkisin tyrkyttämällä. Eräs osallistuja sanoi huomanneensa, että vaikka suomalaiset voivat aluksi vaikuttaa pidättyviltä, syntyneet yhteydet ovat usein pitkäkestoisia ja merkityksellisiä. Toiset olivat kokeneet myös lyhyet kohtaamiset isoissa tapahtumissa ovat olleet merkityksellisiä ja tuoneet työpaikkoja.

“Verkostoituminen auttaa minua harjoittamaan ja harjoittelemaan paikallista kieltä, ymmärtämään kulttuurieroja ja tuntemaan itseni täällä vähemmän eristäytyneeksi.”

”Jokainen uusi ihminen opettaa minulle jotain – kielestä, kulttuurista tai jopa arkielämästä Suomessa. Se auttaa minua tuntemaan oloni kotoisammaksi”, Mahla jatkaa.

Verkostoitumisen nähtiin myös rakentuvan psykologisen turvallisuuden varaan – ympäristö, jossa on turvallista olla oma itsensä, mahdollistaa todellisten yhteyksien syntymisen. Tämä korostui erityisesti tilanteissa, joissa oli lupa olla rennosti, nauraa ja jakaa kokemuksia vapaasti.

”Ennen kuin osallistuin ensimmäiseen verkostoitumistilaisuuteen, ajattelin, että se tuskin on hyödyllistä, koska en uskonut, että lyhyessä ajassa voi luoda toisiin ihmisiin yhteyksiä”, Irina sanoo.

”Mutta tilaisuudessa ymmärsikin sitten, että jos siellä voi tehdä hyvän vaikutelman, saa siitä erinomaisen mahdollisuuden jatkaa yhteydenpitoa ja rakentaa siten yhteyttä eteenpäin.”

Valmennus tukena matkalla

Verkostoitumista voi myös harjoitella. Valmennuksessa on päästy harjoittelemaan työnhaun tilanteita turvallisessa ympäristössä ja saatu vinkkejä sekä palautetta. Harjoittelusta saa varmuutta puhumiseen, jolloin on helpompi kertoa omista ajatuksista, ideoista ja kiinnostuksen kohteista. Harjoittelu lisäsi asiakkaiden itseluottamusta ja ymmärrystä siitä, että myös verkostoituminen on taito – ei vain persoonakysymys.

Hao kertoo uskovansa, että  verkostoituminen on kuin lihastreeniä:

”Mitä enemmän sitä tekee, sitä paremmaksi tulee.”

Hankkeessa valmennettavat ovat saaneet paitsi käytännön vinkkejä työnhakuun, myös tukea itsetuntemukseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Osana valmennusta on vahvistettu ja ylläpidetty motivaatiota. Asiakkaille on tiedotettu tapahtumista, joita voi hyödyntää juuri verkostoitumistarkoituksessa. Useat kertoivat, että valmennuksen avulla he uskalsivat esiintyä rohkeammin, avata keskusteluita uusien ihmisten kanssa ja jopa ottaa ensimmäisen askeleen kohti työelämää.

”Meillä kaikilla on luontaisia vahvuuksia mutta emme aina huomaa niitä. Tämä (Way to work) hanke auttaa tunnistamaan niitä systemaattisemmin, ruokkii niitä ja auttaa rakentamaan itseluottamusta verkostoitumistilaisuuksiin. Minua hanke auttoi valtavasti”, Hao toteaa.

Nuorilla oli jo hyviä kokemuksia erilaisista verkostoitumiskohtaamisista. He kehottavat etsimään mahdollisuuksia työskentelyyn ihmisten kanssa, mieti valmiiksi kysymyksiä, joihin haluat vastauksia ja etsi yhteisiä ammatillisia kiinnostuksen kohteita uusien tuttavuuksien kanssa. Pidä hauskaa ja ole oma itsesi!

Felipe kannustaa olemaan ystävällinen ja avoin jokaiselle ja kaikille:

”Emme koskaan tiedä, kuka lähettää sinulle huomenna viestin mahdollisesta työpaikasta.”

Kirjoittajat Eeva Haapalinna ja Susanna Söderholm työskentelevät Tie työhön – Way to work -hankkeen valmentajina.