Kummikylässä rakennetaan parempaa huomista

19.5.2020

Anca Nica, romanialaisen E-Romnja-järjestön työntekijä.

Anca Nica

 

Diakonissalaitos käynnisti kummikylähankkeen Valea Seacassa Romaniassa vuonna 2015. Noin vuosi sitten paikalliseksi kumppaniksi tuli romaninaisten oikeuksia puolustava E-Romnja-kansalaisjärjestö. Sen palveluksessa on Anca Nica, feministiaktivisti ja kummikylähankkeen koordinaattori. Rasisimia ja syrjintäää esiintyy yhä, mutta niistä huolimatta kummikylässä rakennetaan parempaa huomista.

”Se on minulle kuin toinen koti. Aina, kun menen sinne, minulta kysytään milloin palasin kotiin”, Anca Nica kuvailee suhdettaan Valea Seacaan. ”Koen näin, koska minulla on yhteys siellä oleviin ihmisin.”

Koillis-Romaniassa sijaitseva Valea Seaca on maaseutua, ja se koostuu kahdesta pääkylästä, Cucovasta ja Valea Seacasta. Asukkaita on nelisen tuhatta ja heistä kolmannes romaneja – ja juuri heihin Ancalla on yhteys. Se löytyy omasta romanitaustasta ja ihmisoikeustyöstä E-Romnjassa.

Helsinki, Diakonissalaitos, Hirundo

”Hankkeen käynnistyminen suomalaisvoimin ei ollut Valea Seacan romaneille uutta ja ihmeellistä – mutta minun työni alkaminen siellä oli”, Anca Nica kertoo.

”Kun otin yhteyttä kylän romaneihin ja kerroin heille, että olen itsekin romani, naimisissa ja minulla on perhe, että tunnen suomalaisia ennestään – ja kaikkea muuta sellaista.”

”Siinä hetkessä jaoimme yhteisen kosketuspintamme Suomeen, jossa monet romaneista olivat olleet hankkimassa toimeentuloa perheilleen. He tiesivät Helsingin, Diakonissalaitoksen ja oman päiväkeskuksensa, Hirundon. Tämä meidän yhteinen kokemusmaailmamme teki tilaa puhua ja auttoi työskentelyn alussa.”

”Kun ihmisille valkeni, että olen romani, he ajattelivat, että kenties hän voi tehdä jotain meidän hyväksemme”, Anca muistelee työnsä alkuvaiheita Valea Seacassa.

”Ensin he eivät luottaneet minuun, mutta luottamus kasvoi, kun lähestyin heitä pienin askelin. Se oli aivan tavanomaista luottamussuhteen rakentamista toisilleen vieraiden ihmisten välillä. Oli oltava valmis avoimeen vuorovaikutukseen – sillä voidakseen saavuttaa jotakin, on itse oltava valmis antamaan jotakin.”

Yhteisö muutoksessa

Anca Nica käy Valea Seacassa kerran kuukaudessa ja viipyy siellä silloin muutaman päivän. Kaikki tuntevat hänet. Anca kokee, että romaniyhteisö arvostaa kummikylähanketta, minkä toiminnan keskiössä on romaninaisten ja -tyttöjen aseman parantaminen.

Naisten ja tyttöjen omat voimavarat ja niiden valjastaminen on välttämätöntä paremman elämän saavuttamisen polulla.

”Ei voi muuttaa koko yhteisöä, mutta voi muuttaa joidenkin yksilöiden elämää. Ja muutos koskee myös meitä työntekijöitä. Olemme itsekin muutoksessa mukana.”

”Joskus olen harmissani siitä, että vaikka olemme tehneet työtä vuosia, emme kuitenkaan näe suurta läpimurtoa – että ongelmat olisi ratkaistu – ja naisista olisi tullut vallankumouksellisia omissa elämissään.”

Anca Nican mukaan tällaiset odotukset eivät ole realistisia, koska naisten elämässä on muita – heille itselleen tärkeämpiä asioita, kuten selviytyminen arjen tuomista erilaisista haasteista, jotka tavallisesti liittyvät toimeentuloon.

”He eivät ole etuoikeutettuja valitsemaan millaisen elämän haluaisivat itselleen tai minkälainen suhde heillä on miehiinsä ja niin edelleen. Heidän arjessaan kaikessa on loppujen lopuksi kysymys selviytymisestä.”

Anca Nicalle Valea Seacan romanien ja hänen oman elämänsä vertaaminen on herkkä aihe. Hänellä itsellään on yliopistotutkinto, työ ja toimeentulo – kaikki se mikä suurimmalta osalta romaneja puuttuu.

”Kun menen sinne, tunnen olevani etuoikeutettu, koska saan tehdä tätä työtä ja olla tekemisissä monien merkittävien ihmisten kanssa. Olen siellä jonkun päivän ja sitten menen pois, mutta romanit joutuvat olemaan siellä pysyvästi.”

Köyhät ja rikkaat

Puolet Romanian romaneista asuu maaseudulla, missä paikallisilla viranomaisilla on paljon valtaa. Rasismi ja syrjintä ovat yleistä. Anca on kuitenkin taistelijaluonne, joka tarttuu epäkohtiin, vetoaa lakeihin ja asetuksiin, järjestää kampanjoita – ja saa asioita läpi viranomaisten nuivasta suhtautumisesta huolimatta.

”Meillä on keskusteluyhteys viranomaisten suuntaan, mutta se ei ole paras mahdollinen rasististen asenteiden vuoksi.”

Valea Seaca näyttäytyy köyhyyden tyyssijana, mutta köyhyys ei leimaa koko kylää. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien rinnalta löytyy myös niitä, jotka ovat hyvin rikkaita.

”Me teemme työtä köyhien romanien parissa, mutta emme sulje ulkopuolelle rikkaitakaan, sillä rikkaus ei suojele ihmistä syrjinnältä ja rasismilta. Vaikka sinulla olisi kuinka paljon varallisuutta, mutta olet romani, voit silti kohdata vaikeuksia etnisen taustasi vuoksi”, Anca sanoo.

Työttömyys ja köyhyys pakottavat romanit liikkeelle hakemaan toimeentuloa muun muassa Suomesta. Valea Seacassa on paljon tyhjiä romaniperheiden asuntoja tai niissä asuu vain isovanhemmat lastenlastensa kanssa. Vanhemmat ovat hakemassa toimeentuloa muualta Euroopasta.

”Elämä ja elinolosuhteet ovat parantuneet jollain tavoin, mutta ei suoranaisesti meidän ansiostamme. Ihmiset ovat myös itse kyenneet parantamaan elämäänsä kiertelemällä Eurooppaa ja hakemalla toimeentuloa sieltä.”

Kaksi tyttöä, jotka pitävät julistetta käsissään.

Olen romani ja olen väsynyt, että minun ylitseni kävellään päivittäin. Tutustu minuun ennen kuin tuomitset minut.

Ylpeyden aiheet

Anca Nican mukaan osallistuminen hankkeen aktiviteetteihin vaihtelee suuresti. Kaikki romanit eivät ole mukana. Ryhmätoimintoihin osallistuu noin 30 naista, mutta jos kampanjoidaan esimerkiksi romanien oikeuksien puolesta, osallistujia voi olla moninkertainen määrä. Vaikka he eivät ole vakituisesti mukana toiminnassa, niin näissä yhteisissä tapahtumissa he tulevat tietoisiksi työstämme ja tavoitteistamme.

”Me olemme osa tätä yhteisöä, kuulumme tänne eikä meitä voi jättää huomioimatta.”

”Tämä yhteisö ja kenttätyö ovat meille E-Romnjassa hyvin merkityksellisiä. Kun puhun ihmisille ja näen heidän elämänsä kohentuneen, olen hyvin ylpeä. Olen ylpeä siitä, että työskentelen Valea Seacassa ja että työmme vaikuttaa ja tuo hyvää joidenkin ihmisten elämään”, Anca sanoo.

Hän on ylpeä naisista, jotka huolehtivat yhteisöstä ja saavat siellä aikaan hyvää – ja tytöstä, joka ei ensin halunnut päättää peruskouluaan, mutta sai sen tuen avulla vietyä loppuun ja jatkaa nyt opintojaan. Kun E-Romnja aloitti työn Valea Seacassa, siellä ei ollut tyttöjä, jotka olisivat halunneet kouluun. Nyt 90 % hankkeen koulutusta tukevissa ryhmissä mukana olleista tytöistä on jatkanut opintojaan.

”Hankkeemme muutti heidän elämänsä ja tavan, jolla he katsovat sitä”, Anca summaa.

Naisten toimisto

Kummikylähankkeella on Valea Seacassa romaninaisten yhteisökeskus, jonka lapset ovat nimenneet Naisten toimistoksi. Sinne romaninaiset kokoontuvat kerran viikossa laittamaan yhdessä ruokaa, lapsille ja yhteisölle.

”Köyhyys ei ole poistunut, mutta tällainen yhdessä toimiminen on naisille tärkeää. Se on naisten keskinäisen solidaarisuuden osoitus – sisarellinen apu naiselta naiselle. On hyvä laittaa ruokaa ja syödä yhdessä, sillä voimaantuminen ei ole mahdollista nälkäisenä.”

”Naiset kantavat vastuuta hankkeesta – ja lapsista. Olosuhteet ovat nyt hieman paremmat, kun heillä on paikka mihin mennä ja vaihtaa ajatuksia. Näin heidän elämäänsä on tullut hieman enemmän sisältöä.”

Vaikuttavuutta vähällä rahalla

”Tämä projekti on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon vaikutusta voi saada aikaan suhteellisen pienellä määrällä rahaa. Hyvän tuloksen synnyttää työntekijöiden asenne ja henki. Myös ideologiaa tarvitaan; feministinen näkökulma auttaa meitä näkemään valtasuhteet – kuinka haluaisimme itse olla autettuina vastaavanlaisissa olosuhteissa”, Anca Nica sanoo.

”Kyse on mielentilan ja asenteen muutoksesta suhteessa ystäviin, sukulaisiin, yhteisöön – kun yksikin tyttö onnistuu pääsemään elämässä eteenpäin, se vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin vuosienkin jälkeen.”

Kummikylähanketta Valea Seacassa rahoittavat Diakonissalaitos, Helsingin seurakuntayhtymäEmmaus Westervik ja Emmaus Åland. Lisäksi hanke on saanut tukea Sewatek Oy:ltä vuonna 2018.

Teksti Markku Niskanen
Anca Nican kuva Christina Nyback
Kuvat Valea Seacasta E-Romnja

Katso myös Brag Andreea, Peltonen Lari
Empowerment and Participation – Grassroots Democracy by Roma and Non-Roma Women: Baseline Study of the Roma Community in Valea Seaca, Romania Diakonissalaitos raportti # 2/2015

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit