Sota jättää aina jälkensä ihmiseen – trauman hoito auttaa kiintiöpakolaisia kotoutumisessa

19.5.2020

Projektipäällikkö Mari Tikkanen


Vuodet sodan keskellä tai pakolaisleirillä jättävät väistämättä jälkensä ihmiseen. Sotatraumatisoituneiden kuntoutus -hanke auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia toipumaan ja kotoutumaan.

Kun ihminen tulee Suomeen suoraan sodan keskeltä tai vietettyään vuosia pakolaisleirillä, hän kantaa mukanaan raskasta henkistä taakkaa. Takana on kokemuksia, joita meidän kantasuomalaisten on vaikea edes kuvitella: kidutusta, läheisten katoamista, orjuutta.

Päivästä päivään mukana kulkeva painolasti voi aiheuttaa niin psyykkisiä kuin somaattisiakin oireita.

”On ihan selvää, että silloin kotoutuminen ei välttämättä lähde käyntiin ongelmitta. Siinä asiassa me pyrimme auttamaan”, sanoo Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen projektipäällikkö Mari Tikkanen Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksesta.

Eväitä ammattilaisten työhön ympäri Suomen

Kotoutumista tukevan Sotatraumatisoituneiden kuntoutus -hankkeen rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.

Asiakkaina on kiintiöpakolaisina Suomeen tulleita aikuisia, jotka ovat saanet lähetteen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiselta. He käyvät Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksessa läpi hoidontarpeen arviointijakson, jonka jälkeen trauman hoito ja kuntoutus jatkuu omassa kotikunnassa.

Hankkeessa annetaan myös tukea ja koulutusta kuntien ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään traumatisoituneita kiintiöpakolaisia.

”Ei meillä Suomessa ole vielä kovin paljon kokemusta sellaisten ihmisten kohtaamisesta, joita on vaikkapa kidutettu neljä vuotta. Meidän tehtävämme on antaa eväitä tähän työskentelyyn”, Tikkanen kertoo.

Keskiössä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Hankkeen moniammatilliseen tiimiin kuuluu Tikkasen lisäksi psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, palveluohjaaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Tikkanen on taustaltaan sosiaalityöntekijä sekä pari- ja perheterapeutti.

Asiantuntijoista kootaan kunkin ihmisen ympärille ne, joiden tukea juuri hän kaipaa. Arviointijaksoon sisältyy tarpeen mukaan 1–15 tapaamista.

”Menemme aina asiakkaan ehdoilla. Liikkeelle lähdetään siitä, että hän valitsee itse, missä istuu ja kuinka lähelle toinen ihminen voi tulla. On tärkeää vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden tunnetta, sillä se on heiltä kaikilta jossain matkan varrella murrettu.”

Tuki on tarpeen, kun koko perhe oireilee

Monet Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen asiakkaat tulevat Syyriasta, jossa sisällissota on kestänyt jo yhdeksän vuotta.

”Heitä on usein kidutettu, he ovat saattaneet olla vankilassa tai vammautua pommi-iskussa. Voi myös olla, että perheen isä on vangittu ja äiti on elänyt lasten kanssa räjäytetyn talon ainoassa pystyssä olevassa huoneessa.”

Kun perhe on päässyt pakomatkalle sodan keskeltä, mukaan on otettu vain se, mikä sillä hetkellä on käsiin saatu. Matkan määränpäästä ei ole ollut tietoa.

Perillä Suomessa lapset saattavat oireilla esimerkiksi puheen kehityksen viivästymisellä tai syömiseen liittyvillä ongelmilla.

Jos vanhempien omat traumaoireet ovat pahoja, he eivät pysty tukemaan lapsiaan. Tällöin asiantuntevan ammattilaisen apu on koko perheen tervehtymiselle ensisijaisen tärkeää.

”Se on tietysti jo onnekasta, jos koko perhe on säilynyt hengissä ja pysynyt yhdessä. Aina niin ei ole.”

”Meidän on vaikea edes käsittää pakolaisleirin olosuhteita”

Monet ovat myös joutuneet taittamaan koko pakomatkansa yksin. Sotatraumatisoituneiden kuntoutukseen tulee Afrikan mantereelta paljon asiakkaita, jotka ovat jääneet lapsena orvoiksi.

”Sen jälkeen he ovat päätynyt jonkun sukulaisen tai kyläläisen hoitoon – tai jääneet kokonaan hoitamatta. He ovat voineet olla lapsityövoimana ja monin tavoin hyväksikäytettyinä. Seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset ovat asiakkaillamme yleisiä.”

Jotkut ovat jääneet vahingossa ainoina henkiin, kun sissijoukko on surmannut koko perheen tai polttanut kotikylän. Tämän jälkeen pakomatka on vienyt konfliktialueelta toiselle.

”Moni on joutunut ihmiskaupan uhriksi tai orjuuteen pystyäkseen maksamaan ihmissalakuljettajille. Jotkut ovat eläneet jopa yli kymmenen vuotta pakolaisleirillä ja synnyttäneet lapsensa siellä olosuhteissa, joita meidän on vaikea edes käsittää.”

Avuksi etsitään oikeat tahot kotikunnassa

Ymmärryksen ja asiantuntijuuden lisääminen ympäri Suomen on yksi Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen tärkeimmistä päämääristä.

Koska etäisyydet ovat pitkiä, yhteyttä asiakkaisiin ja heidän kotikuntiensa ammattilaisverkostoihin pidetään myös normaalioloissa usein virtuaalisesti. Yksi hankkeen tavoitteista onkin kehittää käyttöön uusi digivälitteinen hoitotyön menetelmä.

”Pyrimme vastaamaan kaikkien niiden kuntien tarpeisiin, joihin kiintiöpakolaisia on sijoitettu. Kunnissa on hyvin erilaiset palvelut, ja meidän työssämme oleellista on löytää oikeat tahot, jotka voivat auttaa asiakasta. Myös kolmannelta sektorilta löytyy ihan mahtavaa tukea.”

Muuan asiakas esitti esimerkiksi tärkeimpänä toiveenaan, että joku lähtisi hänen kanssaan kirjastoon. Ongelman ratkaisi kansalaisjärjestön vapaaehtoinen ystävä.

”Aina hoidoksi ei tarvita traumaterapiaa. Hoitoa voi olla sekin, että on joku, jonka kanssa mennä kirjastoon tai kirpputorille. Pohjimmiltaanhan kotoutumisessa on kysymys siitä, että ihminen saa tuntea olevansa osa joukkoa.”

Sotatraumatisoituneiden kuntoutus

  • Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen järjestää Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus. Hankkeen rahoittaa 2018–2020 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
  • Asiakkaita on kiintiöpakolaisina Suomeen tulleita, sodan ja pakolaisuuden traumatisoimia aikuisia, joille moniammatillinen työryhmä tarjoaa hoidontarpeen arviointijakson.
  • Arviointijaksolle pääsee sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä.
  • Palvelu on asiakkaille maksuton.
  • Työryhmä tarjoaa konsultaatiota ja työnohjausta ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään traumatisoituneita kiintiöpakolaisia. Lisäksi kunnille toteutetaan räätälöityjä koulutuksia.
  • Hankkeessa kehitetään myös uutta digivälitteistä hoitotyön menetelmää, joka mahdollistaa sekä kuntoutuksen arvioinnin että hoidon maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta.

Teksti Anu Räsänen
Kuvat Vesa Koivunen

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit