Asunto ensin -työ Suomessa ja Diakonissalaitoksella

12.10.2022

Diakonissalaitos on ollut mukana kehittämässä suomalaista Asunto ensin -mallia, jonka avulla pitkäaikaisasunnottomuus on saatu vähenemään meillä Euroopan mittakaavassa ennätysvauhtia. 

Kuvassa etualla käsi, jossa kotiavaimet. Henkilö näkyy sumeampana taustalla.

Taustaa

Asunto ensin -mallin keskiössä on ajatus siitä, että asunto on perusoikeus ja asunnottomuustyössä asunnon hankkiminen on etusijalla muihin tukitoimiin nähden: Kun asunnoton henkilö saa oman asunnon, se edesauttaa samalla muiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisemista. Muiden haasteiden, kuten päihde- tai mielenterveysongelmien ratkaiseminen ei siis ole edellytyksenä asunnon saamiselle vaan toisinpäin. Myös toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset ovat keskeinen osa suomalaista Asunto ensin -mallia.

1980-luku

Asunnottomuuden vähentäminen on ollut mukana Suomen hallitusohjelmissa 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vertailukelpoisia asunnottomuustilastoja Suomesta löytyy vuodesta 1987 alkaen, jolloin asunnottomana oli lähes 19 000 henkilöä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana määrä kyettiin lähes puolittamaan.

1990-luku

Asunnottomuustyötä on tehty Diakonissalaitoksella lähes 30 vuotta. Päihdeongelmaisten ikääntyneiden miesten palveluasumiseen keskittynyt Alppitupa perustettiin Diakonissalaitoksen Alppikadun kortteliin Helsinkiin vuonna 1993. Valtaosa asukkaista tuli yksiköön Kyläsaaren ensisuojista, kaduilta ja metistä, ja saivat asunnon ilman vaatimusta elämäntavan muutoksesta. Asunto ei enää ollut ”palkinto” päihdehuollon katkojen onnistumisen jälkeen, vaan oikeus kaikille.

Diakonissalaitoksen Villa Novan majoitusyksikkö perustettiin Myllypuroon vuonna 1994. Kyseessä oli moderni majoitusyksikkö, jossa yhteismajoituksen sijaan kaikilla oli omat huoneet.

Asunnottomille miehille tarkoitettu Alppimyyrä-asumisyksikkö perustettiin Vantaalle vuonna 1998.

Sekä Alppitupa että Alppimyyrä olivat edelläkävijöitä siinä, että ensimmäistä kertaa asukkaat saivat itse määritellä yksikön pelisäännöt. Alppitupa oli asukkaidensa näköinen, ja asukkaat sen isäntiä. Lähtökohta oli, että asukkaat ovat omien asioidensa asiantuntijoita ja työntekijät tulevat töihin heidän kotiinsa. Tämä oli suuri muutos myös työntekijöille, ja henkilöstön kouluttaminen Asunto ensin -periaatteen sisäistämiseen oli tärkeää silloin ja on yhä tänä päivänä.

Alppituvasta saadun toimintaidean mukaan syntyi myöhemmin kaupunkien kanssa monta uutta asumisyksikköä ja lopulta tästä kehityksestä syntyi kansallinen ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi.

2000-luku

Vuosituhannen taitteessa Diakonissalaitoksella alettiin suunnitella Munkkisaareen uutta toimintayksikköä. Ennen yksikön perustamista haastateltiin asunnottomia naisia asuntoloissa sekä päihdehuollon toimipisteissä, katkaisuhoitoasemilla ja päihteidenkäyttäjille tarkoitetuissa yhteisöissä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia palveluita he tarvitsivat erityisesti.

Vastausten pohjalta suunniteltu Munkkisaaren naisten asumisyksikkö avattiin huhtikuussa 2000. Rakennuksen viidennessä kerroksessa oli 18 pienyksiötä. Lisäksi asukkailla oli käytössään yhteiset oleskelutilat ja sauna. Kerros tarjosi haastattelututkimuksessa esiin nousseiden toiveiden mukaisesti naisille yksityisyyttä ja asumisrauhaa. Naisten asumisyksikkö muutti Diakonissalaitoksen Alppikadun kortteliin vuonna 2007, samaan aikaan VVA ry:n Sällikodin kanssa. Nämä asunnot vastasivat Asunto ensin -periaatetta eli jokaisella asukkaalla oli oma, täysin varusteltu yksiö, jossa he saivat elää sellaista elämää kuin itse halusivat. Tällä hetkellä yksikössä on 28 asukasta.

Villa Novan majoitusyksikön yhteyteen Myllypuroon perustettiin vuonna 2001 Pikku Villa asunnottomille, HIV-positiivisille huumeita käyttäville henkilöille. Villa Nova ja Pikku Villa muuttivat Alppikulmaan vuonna 2005. Tärkeä uudistus oli, että tuolloin otettiin käyttöön toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset.

Tehostettua palveluasumista pääsääntöisesti alle 65-vuotiaille monisairaille henkilöille tarjoava Lehmustupa perustettiin Alppikortteliin vuonna 2000. Tuolloin tarjolla oli muun muassa saattohoitoa AIDSiin sairastuneille. Malmikoti perustettiin vuonna 2004 palvelemaan vaikeavammaisia sekä liikuntarajoitteisia, päihteitä käyttäviä asunnottomia. Monet asukkaat etsittiin kädestä pitäen metsistä ja kaduilta.

Vuonna 2004 perustettiin Diakonissalaitoksen Hoiva oy.

Vuonna 2005 Helsingin Myllypuroon perustettiin Sanervakoti sairaaloissa oleville asunnottomille. Myöhemmin Sanervakodista erotettiin Saarnitupa, joka sijaitsee Alppikorttelissa.

2010-luku

Asumissosiaalisella työotteella pyritään ratkaisemaan asumisen vaarantavia psykososiaalisia ja käytännöllisiä ongelmia. Tavoitteena on asumisen turvaaminen ja sen kautta asunnottomuuden ennaltaehkäisy.

Diakonissalaitos osallistui vuosina 2010–2012 toteutettuun Nimi ovessa -hankkeeseen, jonka pohjalta rakennettiin asunnottomuusohjelman keskeiset periaatteet.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 mennessä ja sen poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Tätä tavoitetta edelsivät asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE vuosina 2016–2019, Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat PAAVO I vuosina 2008–2011 ja PAAVO II vuosina 2012–2015. Näiden ohjelmien aikana saavutettiin kaksi merkittävää tulosta: Asunto ensin -periaate vakiinnutettiin asunnottomuustyöhön ja asuntolat korvattiin tuettuun vuokra-asumiseen perustuvilla asumisyksiköillä.

Alppikorttelissa sijaitseva Auroratalo perustettiin vuonna 2010 ja Espoon Kuninkaankallion asumisyksikkö vuonna 2011.

Diakonissalaitoksen Asunto ensin -palvelut siirtyivät osaksi Diakonissalaitoksen Hoivan toimintaa vuonna 2016. Olemme olleet alusta asti, eli vuodesta 2016 alkaen mukana STEA-rahoitteisessa Asunto ensin -verkostokehittäjät -toiminnassa. Yhdessä lukuisten kumppaniorganisaatioiden kanssa kehitämme ja jaamme käytäntöjä asunnottomuuden torjumiseen ja poistamiseen laajan verkoston asiantuntemuksen avulla. Toimintaa koordinoi Y-Säätiö.

2020-luku

Järvenpään Wäylä perustettiin vuonna 2020. Se on uudenlainen asumisyksikkö, johon kuuluu 70 perinteistä vuokra-asuntoa, neljä kriisiasuntoa ja 20 tukiasuntoa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu lisäksi yksittäisiä vuokra-asuntoja eri puolilta Järvenpäätä, joihin Diakonissalaitoksen Hoiva tuottaa kotiin vietävän tuen. Asuintalon yhteydessä on kansalaistoiminnan keskus Wärtsi, joka toimii kohtaamispaikkana erilaisille ihmisille. Wäylän asukkaiden lisäksi kansalaistoiminnan keskus kutsuu asuinalueen toimijoita, kuten oppilaitoksia, läheisiä, naapureita, vapaaehtoisia ja vertaisia sekä järjestöjä mukaan toimintaan ja vahvistamaan alueen yhteisöllisyyttä. Keusote avaa Wäylässä terveysneuvontapisteen vuoden 2022 lopussa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 3 950 yksinelävää asunnotonta, mikä on 390 vähemmän kuin vuonna 2020. Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli runsas 700.

Diakonissalaitoksen Hoiva tarjoaa Jyväskylässä kotiin vietävä tukea asiakkaille, joilla on välitön tai ennakoitavissa oleva häädön uhka.

Alppikadulla sijaitseva Hia tarjoaa sekä tehostettua palveluasumista että vaativaa tehostettua palveluasumista. Asumisyksikkö on tarkoitettu asukkaille, joilla on vaikeita päihteistä ja mielenterveyden häiriöistä johtuvia haasteita.

Keväällä 2022 Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS myi Mellunkylän Kurkimäessä sijaitsevan kiinteistön Diakonissalaitokselle. Kohteeseen avataan loppusyksystä 2022 tuetun asumisen yksikkö Silta. Neljästä rakennuksesta koostuvasta kiinteistöstä saa kodin lähes 80 asunnotonta helsinkiläistä.

Keväällä 2022 Rinnekodin, Diakonissalaitoksen Hoivan ja Caritas Palveluiden johtamisjärjestelmät yhdistyivät ja nyt Asunto ensin -palvelut ovat osa Diakonissalaitoksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

Lähteet: Asiakkuuspäällikkö Heli Alkila; Peter Fredriksson (Toim.): Yömajasta omaan asuntoon. Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan murros. Intokustannus Oy 2018; asuntoensin.fi; www.hdl.fi; www.hoiva.fi; Diakonissalaitoksen hallituksen kertomukset ja muut kirjalliset sekä verkkodokumentit.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: