Auroran sosiaalista toimintaa Träskändassa ja Hakasalmessa

Jaana af Hällström

Jaana af Hällström

Träskandan kartano, valokuva 1800-luvun lopulta.

Träskändan kartano Espoossa ja Hakasalmen huvila Töölönlahden rannalla olivat Aurora Karamzinille (1808-1902) tärkeitä paikkoja. Kumpaakin niistä liittyi myös hänen sosiaalista toimintaansa. Diakonissalaitos on vaikuttanut myös hänen omistamassaan Dalsvikin kartanossa. 

Träskändan kartano – Auroran paratiisi

Reinhold Hausen valokuvasi Träskändan kartanon vuonna 1880. Kartano oli tuolloin Auroran isäpuolen Carl Walleenin aikaisessa asussa. Tämä oli ostanut kartanon perheelleen kesänviettopaikaksi 1820 ja rakennuttanut uuden päärakennuksen. Aurora osti Träskändan isäpuoleltaan 1840-luvun alussa ja laajennutti päärakennuksen vuosina 1851-1852. Päärakennus tuhoutui tulipalossa 1888. Muutamaa vuotta myöhemmin raju myrsky tuhosi suuren osan puistosta. Puista monet oli tuotu aina Uralilta asti. Näiden vastoinkäymisten kautta Jumala tahtoi Auroran mielestä ”irrottaa hänet maallisesta”. Aurora myi kartanon 1895 sisaren tyttärentyttärelleen Marielle ja tämän puolisolle Adolf Törngrenille. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1920-1921. Kartanon omistaa Espoon kaupunki, joka etsii sille käyttötarkoitusta.

Träskända oli Auroralle hyvin tärkeä paikka. Hän vaali ja kehitti sitä rakkaudella. Monet sen ajan kuuluisuudet kävivät siellä hänen vieraanaan. Tunnetuin heistä on keisari Aleksanteri II, jonka kunniaksi järjestetty metsästysretki 1863 oli loistelias ja ainutlaatuinen – siitä retkestä kirjoitetaan vieläkin. Auroran aika olikin kartanon historiassa sen loisteliainta.

Auroran sosiaalinen toiminta Träskändan kartanossa

  • Alustalaisten ja lähiseudun lapsille koulu ja kansankirjasto.
  • Vanhainkoti ikääntyneelle palvelusväelle 1861-1865. Vanhainkodista tuli yksi Helsingin Diakonissalaitoksen työmuoto 1867 jälkeen. Koti joutui muuttamaan Dalsvikin kartanoon tulipalon tuhottua vanhainkodin rakennuksen 1865.
  • Vanhainkodin yhteydessä lääkärin vastaanotto espoolaisille köyhille.
  • Vastikkeellisen sosiaaliavun antaminen eli espoolaisten köyhien avustaminen lunastamalla heidän tekemiään käsitöitä. 

    Hakasalmen huvila Turuntien varrella. Tiellä marssii sotilaiden joukko.

    Hakasalmen huvila 1900-luvun alussa. Signe Branderin kuva kuuluu Helsingin kaupunginmuseon valokuvakokoelmiin.

Hakasalmen huvilasta Diakonissalaitos? 

Hakasalmen huvilan rakennutti Auroran isäpuoli Carl Walleen 1843-1846. Huvila sijaitsi tuolloin Töölöntien varrella Töölönlahden rannalla. 1800-luvun lopulla rantaviiva etääntyi kauemmaksi kun lahden eteläosa täytettiin ratapihaa varten. Kun Aurora asettui asumaan pysyvästi Helsinkiin 1875 asui talvet kaupunkiasunnossaan täällä Hakasalmessa. Kesät Aurora vietti Espoossa Träskändan kartanossa 1890-luvun alkuun saakka. Hakasalmesta muodostui 1890-luvun loppupuolella hänen ainoa kotinsa. Helsingin kaupunki osti huvilan Aurora Karamzinilta vuonna 1896, mutta hänelle jäi siihen hallintaoikeus elämän loppuun saakka, vuoteen 1902. Nykyisin huvila on osa Helsingin kaupunginmuseon toimintaa. Töölöntie, jossa kuvan seurue on kulkemassa pohjoiseen, on nykyisin nimeltään Mannerheimintie. Etualalla oleva puutalo on kallioisen tontin reunalla, tontilla on nyt Eduskuntatalo. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmaan kuuluvan kuvan on ottanut Signe Brander 1908.

Aurora teki vuonna 1894 ehdotuksen huvilan luovuttamisesta Helsingin Diakonissalaitokselle sillä ehdolla, että kaupunki olisi myötämielinen viereisen puiston liittämisestä huvilatonttiin. Liitoksella Aurora halusi varmistaa Diakonissalaitoksen kasvun mahdollisuudet tulevaisuudessa. Kaupunki ei kuitenkaan ehdotukselle lämmennyt, sillä puisto oli kaavoitettu jo silloin puistoalueeksi. Diakonissalaitoksen toiminta oli kuitenkin vakiintunutta ja hyväksi koettua, joten kaupunki ryhtyi etsimään vaihtoehtoista sijaintipaikkaa suunnitellulle uudisrakennukselle. Se löytyi Töölönlahden toiselta rannalta Eläintarhan alueelta, jonne oli jo muutenkin kaavoitettu tontteja sosiaalisiin tarkoituksiin.

Auroran sosiaalinen toiminta Hakasalmen huvilassa

  • Rahallista apua pyytäjille. Auroralla oli säännöllinen vastaanotto.
  • Hevosille oli järjestetty huvilan kiviaidan ulkopuolelle juottoruuhi ja heinien syöttökaukalo. Maalta tulleille kuorma-ajureille ja torikauppiaille tupa lähistöllä sijainneen Rosa-Villa -nimisen huvilan alakerrassa. 

    Dalsvikin kartano, piirroskuva.

    Kuva on Museoviraston historian kuvakokoelmasta. Piirroksen on tehnyt Magnus von Wright vuonna 1850.

Dalsvikin kartano ja diakonissat

Dalsvikin kartanon Aurora peri 1846 kuolleelta sisareltaan Emilieltä. Kun Auroran Träskändaan iäkkäille palvelijoilleen perustama vanhainkotirakennus paloi 1865, siirrettiin vanhukset Dalsvikin kartanoon. Yksi pihapiirin rakennuksista kunnostettiin diakonissalaitoksen sisarille kesäkodiksi. Aurora Karamzin myi Träskändan ja Dalsvikin kartanot 1895 Marie ja Adolf Törngrenille. Aurora Karamzinin kuoleman jälkeen 1902 vanhainkoti ja sisarten kesäkoti lakkautettiin. Muutamat vielä hoidossa olleet vanhukset siirrettiin Träskändassa tyhjillään olleeseen rakennukseen. Vanhainkodin toiminta lakkasi viimeisen vanhuksen kuollessa 1909. Diakonissalaitoksen sisarille vuokrattiin uusi kesänviettopaikka Inkoosta.

Dalsvikin kartanoa ei enää ole. Kartanon mailla on espoolaisten ulkoilualue, jossa kartanon olemassaolosta muistuttavat muutamat rakennelmien kivijalat. Tässä linkki kartanoa koskevaan sivuun.

Auroran sosiaalinen toiminta Dalsvikin kartanossa

  • Vanhainkoti vuodesta 1865-1902.
  • Diakonissojen kesäkoti vuoteen 1902.
    Aurora oli kalustanut kesäkodin ja varustanut sen keittiön. Kun kesäkodista jouduttiin luopumaan, siirrettiin huonekalut ja irtaimisto Diakonissalaitokselle Alppikadulle. 

    Kolme naista istuu hämärässä huoneessa.

    Diakonissa Hilda Berg ja vanhainkodin asukkaita 1890-luvulla. Sisar Hilda työskenteli vanhainkodissa 1882-1909. Häntä ennen toiminnasta vastasi sisar Matilda Lindqvist 1876-1881.

 

Tästä lisää Aurora Karamzinista

 

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: