Diakonissalaitoksen Korttelijuhla: Iloista juhlahumua ja painavaa puhetta ihmisarvosta

Diakonissalaitoksen perinteinen korttelijuhla sattui tänä vuonna samalle päivälle kuin Ukrainan itsenäisyyspäivä. Tämänkin takia juhlahumun lomassa puhuttiin paljon ihmisarvosta: mitä se merkitsee ja miten se toteutuu. ”Juhlimme tänään myös ihmisarvoa, sitä, että jokainen meistä on tärkeä”, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström tiivisti asian tervetuliaispuheessaan.

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sekä tilaisuuden juontajat, Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman Emma Kallunki ja Shayegh Adeli.

Elokuu näytti jälleen aurinkoisimmat kasvonsa, kun Diakonissalaitoksen työntekijät, vapaaehtoiset, yksiköiden asukkaat, naapurit sekä muut vanhat ja uudet ystävät kokoontuivat Alppikatu 2:n sisäpihalle viettämään perinteistä Korttelijuhlaa. Muutamat juhlakansan niskaan ripsahtaneet sadepisarat ehtivät kuivua melkein ennen kuin osuivat maahan.

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sekä diakonian ja sosiaalisen vastuun toimialajohtaja Maija Hyle toivottivat päälavalla vieraat tervetulleiksi.

”Korttelijuhlamme on vuosittainen Diakonissalaitoksen ystävien jälleennäkemisen paikka. Tämä on upein blockfest tässä korttelissa – ja pari korttelia tästä ylöspäin”, Holmström nauratti yleisöä.

”Kuljemme siellä, missä hätä on suurin”

Olli Holmström totesi tervetuliaispuheessaan, että Korttelijuhlassa näkyy se monipuolinen työ, jota Diakonissalaitos tekee rohkeasti ihmisarvon puolesta. Alppikadun korttelissa asuu niin asunnottomuutta kokeneita ihmisiä kuin vanhuksiakin, niin kehitysvammaisia kuin autismin kirjolla olevia ihmisiäkin, minkä lisäksi korttelista löytyy muun muassa päivätoimintaa ja Suomen suurimpiin kuuluva ammattioppilaitos.

”Juhlimme tänään myös ihmisarvoa, sitä, että jokainen meistä on tärkeä”, Holmström sanoi.

”Diakonissalaitoksen slogan ’rohkeasti ihmisarvon puolesta’ merkitsee sitä, että kuljemme monenlaisten ihmisten rinnalla siellä, missä hätä on suurin, ja sielläkin, missä muut eivät kulje”, Hyle jatkoi omassa puheenvuorossaan.

Holmström muisti puheessaan myös Ukrainaa, jonka itsenäisyyspäivä osui samalle päivälle kuin Korttelijuhla. Diakonissalaitos on tehnyt työtä ukrainalaisten auttamiseksi hyökkäyssodan ensihetkistä saakka, niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Puheensa päätteeksi Holmström luovutti lavan ukrainalaiselle laulajalle Sofia Yakovyshynalle, joka esitti koskettavan kappaleen Ukraine Is You.

Korttelijuhlaa vietettiin tänä vuonna Ukrainan itsenäisyyspäivänä. Kummiperhe- ja Perheiden parissa -toiminnan pisteellä askarreltiin sen kunniaksi rauhanlintuja.

Taidetta kirkkolaulusta rockiin

Ohjelma päälavalla jatkui perinteisten yhteislaulujen merkeissä, ja lavan takana Tumppi Varonen & Problems valmistautui jo omaan keikkaansa. Marika Sampio-Utriainen puolestaan oli valmiina esittämään Aurora-monologinsa Diakonissalaitoksen kauniissa kirkossa, jossa Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori johdattivat sitä ennen yleisön gregoriaanisen kirkkolaulun saloihin.

Alueella kävi iloinen kuhina, kun vieraat kulkivat tutustumassa eri pisteisiin, tutkivat Meeri Koutaniemen valokuvia ja tekivät ostoksia Lakisto työtoiminnan sekä Kartanonhaan toimintakeskuksen torilla, tapasivat vanhoja tuttuja ja tutustuivat uusiin ihmisiin.

Tuotteita Lakiston ja Kartanonhaan työtoiminnan myyjäisissä.

Lainattavana eläviä elämäntarinoita

Päälavan valtasi Problemsin jälkeen Litku Klemetti, ja livemusiikkia oli pitkin päivää tarjolla myös Rinnekotien Kesäpuutarhalavalla, jossa rentouduttiin lisäksi Erkkajoogan merkeissä.

SDO:n opiskelijat pitivät Hian aukiolla kahvilaa, ja pullakahvijono kiemurteli sieltä pitkälle alas mäkeen. Jonoa kertyi myös pop up -D-asemalle, jossa D-aseman vapaaehtoisiin kuuluva Nicole Azema luki tarot-kortteja.

D-aseman vapaaehtoinen Nicole Azema.

”Viime vuonna Nicolen tarot-tulkinnat olivat niin suosittuja, että kävijöitä olisi riittänyt vaikka iltaan asti”, muistaa Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottaja Saija Karjala.

Kiinnostusta D-aseman pisteellä herätti tänä vuonna myös värikäs unelmatyöpaja, jossa treenattiin monelta aikuiselta unohtunutta unelmoinnin taitoa.

Elävästä kirjastosta taas sai lainata ihmisiä ja heidän elämäntarinoitaan. ”Lainattavina” olleet vapaaehtoiset olivat valmistautuneet ennakolta kertomaan lainaajalle oman tarinansa vaikkapa pienellä yhteisellä kävelylenkillä.

Ihmisiä tutustumassa Elävän kirjaston tarjontaan.

Unelmointityöpajassa harjoiteltiin monelta aikuiselta unohtunutta unelmoinnin taitoa.

Lähimmäisenrakkaus liittyy ihmisarvoon

Kannelmäen D-aseman Soppa 42 -virtuaalikokkausten vapaaehtoista vakiokokkia Kimiä lainattiin elävästä kirjastosta niin tiheään tahtiin, ettei hän juuri ehtinyt kirjastopöydän ääreen istahtaa. Hän pysähtyi kuitenkin lainojen välissä hetkeksi pohtimaan päivän keskeistä teemaa, ihmisarvoa.

”Ihmisarvon olemus ei ole mikään ihan pieni kysymys, mutta ainakin se liittyy lähimmäisenrakkauteen. Meillä D-asemalla on tärkeä juttu, että pidämme toisistamme huolta ja autamme, jos toinen tarvitsee apua”, sanoo Kim, jolle on itsestään selvää esimerkiksi saattaa pyörätuolilla liikkuva kaveri D-asemalta kotiin asti.

”Minusta olisi myös tärkeää, että me ihmiset oppisimme elämään sovussa. Käyttäytyisimme muita kohtaan niin kuin toivoisimme muiden käyttäytyvän meitä kohtaan. Moikkaisimme ja hymyilisimme toisillemme; siitä tulee aina hyvä mieli ja tekee mieli hymyillä takaisin.”

Enemmän ääntä rakkauspuheesta

Saija Karjala on samaa mieltä Kimin kanssa.

”Yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon vihapuhetta ja vihaista puhetta. En tiedä, olemmeko pitäneet tarpeeksi ääntä rakkauspuheesta, siitä, miten voisimme puhua toisillemme empaattisesti ja rakastavasti. Jokaisella on kuitenkin tarve tuntea olevansa rakastettu ja kuulua välittävään yhteisöön. Kova huuto kumpuaa monesti siitä, että näitä tarpeita ei ole tyydytetty.”

Karjala jatkaa, että D-asemilla toiminta perustuu juuri välittävälle yhteisöllisyydelle ja jokaisen ihmisarvon kunnioittamiselle. Kaikki ovat tervetulleita, kukin omana itsenään, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.

”Vain siitä pidämme kiinni, että meillä sitoudutaan turvallisen tilan periaatteisiin. Puhumme toisillemme kunnioittavasti, ja pidämme yhdessä huolta siitä, että jokaisella on turvallinen olo ja että jokainen saa elää omannäköistään elämää ilman tuomitsemista tai arvottamista.”

Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottaja Saija Karjala ja D-aseman vapaaehtoinen Kim.

Toimijuus vahvistaa ihmisarvon kokemusta

Karjala muistuttaa, että ihmisarvoa ei tarvitse ansaita, vaan se kuuluu aivan jokaiselle.

Kokemuksen ihmisarvosta voi kuitenkin menettää. Ihminen, jota vähätellään tai kohdellaan epäkunnioittavasti, menettää itsekin uskonsa omaan arvoonsa.

”Toki taustalla on myös suurempia, rakenteisiin liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat ihmisarvoa”, Karjala jatkaa.

Kun ihmisarvon kokemus on romahtanut, sen uudelleen rakentaminen voi olla vaikeaa. Tässä muiden ihmisten tuella on erityisen suuri merkitys.

D-asemilla kävijöiden ihmisarvon kokemusta vahvistetaan muun muassa toimijuudella. Periaatteena on, että kävijät tekevät itse ja työntekijät tarjoavat tukea ja neuvoja aina tarvittaessa.

”Jos jollain toimintaamme osallistuvalla on vaikkapa idea keskusteluryhmästä, me autamme ryhmän alkuun. Sen jälkeen ihmiset järjestävät itse kokoontumiset, ja me jätämme heille avaimen kioskille noudettavaksi. Tässä tärkeä ihmisarvoon liittyvä asia on myös luottamus.”

Pieniä arjen tekoja

Karjala muistuttaa, että arkisissa kohtaamisissa ihmisarvon kokemusta voi vahvistaa hyvinkin pieneltä tuntuvilla asioilla.

”Olemme D-asemilla koettaneet sisustaa tilat niin, että ne näyttävät mahdollisimman selkeiltä ja kivoilta. Viihtyisän ympäristön luominen ei vaadi suuria rahoja, vaan lähinnä yhdessä miettimistä. Sekin on yksi tapa osoittaa arvostusta ihmisille, että heidän ympäristönsä esteettisyyttä mietitään”, toteaa Karjala, ennen kuin suuntaa päälavalle vilkaisemaan tämän kesän Korttelijuhlan viimeistä bändiä Atomirottaa.

Teksti: Anu Räsänen

Kuvat: Teemu Ullgrén