Diakonissalaitoksen työ on tavoittanut noin 1500 paperitonta

20.11.2020

Paperittomien päiväkeskuksen työntekijät Anne Hammad ja Nadia Hellsten keskustelevat kahden miehen kanssa.

Suojattomat-yhteisöhankkeen työntekijät Anne Hammad (vas.) ja Nadia Hellsten keskustelevat Al Amalin päiväkeskukseen tulleiden miesten kanssa. Kuva Sampsa Huttunen.

 

Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanke on viimeisten kolmen vuoden aikana kohdannut noin 1 500 paperitonta ihmistä pääkaupunkiseudulla. Kohtaamisia heidän kanssaan on ollut lähes 20 000. Asiakkaat ovat pääasiassa olleet miehiä, mutta huomattava määrä on ollut myös naisia ja lapsia. 

Paperittomille Diakonissalaitoksen päiväkeskus Al Amal on paikka, joka korvaa perheen ja kodin. Monet paperittomat tulevat sinne avun etsimisen lisäksi tapaamaan työntekijöitä ja muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.

Paperiton ihminen elää maassa ilman virallista oleskeluoikeutta – tilanteessa, jota leimaa näköalattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta.

”Luottamuksen rakentaminen näin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa on haasteellista ja hankalaa,  koska he pelkäävät kaikkea ja kaikkia, eivätkä siis luota kehenkään monien kokemiensa vaikeuksien ja pettymysten jälkeen”, sanoo Suojattomat-hankkeen  projektipäällikkö Anne Hammad.

”Monille pitkään Al Amalissa käyneille paperittomille työntekijät ovat heidän puuttuva perheensä. Sinne tullaan kertomaan päivän kuulumiset iloineen ja suruineen tai  piipahtamaan kahvilla vaatteiden pesun tai ruuanlaiton yhteydessä”, Anne Hammad kuvaa päiväkeskuksen merkitystä paperittomille.

”Paperittomat, jotka etsivät apua ja neuvoa elämänsä hallintaan sekä ratkaisua tilanteeseensa kokevat, että Al Amalin työntekijät ovat heidän elämänsä pelastusrengas ja ratkaisun hakijoita heidän muutoin mahdottomiin elämäntilanteisiinsa. Ja vaikka varsinaista ratkaisua ei aina löydettäisikään, niin monet kokevat, että avullamme he löytävät toivoa toivottomuuteensa ja saavat voimia  jatkaa huomiseen.”

Al Amalin työntekijät tuntevat siellä kävijöiden kulttuuritaustat ja puhuvat näiden omia kieliä. Näin paperiton ihminen voi ilmaista tunteensa ja kuvata elämäntilanteensa oikein.

Paperittomien määrää ei tiedetä

Kukaan ei tiedä, paljonko maassamme on paperittomia eikä sitä missä he ovat. Määrää on vaikea arvioida eikä Suojattomat-hankekaan tarjoa tähän lukua. Suojattomat-hankkeessa kohdattujen paperittomien tai vastaavassa asemassa olevien määrä kuitenkin kertoo sen, että kysymys on huomattavasta joukosta ihmisiä. Kielteisten turvapaikkapäätösten myötä paperittomien määrän oletetaan kuitenkin kasvavan.

Suojattomat-hanke on mahdollistanut monipuolisen paperittomien auttamisen. Työtä on tehty niin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kuin muidenkin oleskeluluvan menettäneiden auttamiseksi. Hankkeen avulla on tarjottu paperittomille toivottomuuden sijaan yhteisöllistä toimintaa, vertaistukea ja psykososiaalista tukea sekä palveluohjausta muihin moniammatillisiin palveluihin. Kohtaamisissa ihmisten kanssa on keskusteltu, mitä ilman oleskelulupaa eläminen Suomessa tarkoittaa, minkälaisia seurauksia paperittomuus voi heille aiheuttaa – ja ennen kaikkea yhdessä on mietitty millaisia vaihtoehtoja kulloinkin henkilöllä voi olla tilanteensa muuttamiseksi.

Asiakkaaksi tulemiseen on useita reittejä. Tavallisesti se tapahtuu paperittoman omasta aloitteesta. Kun henkilö jää Suomeen tai on maassa ilman oleskelulupaa tai oleskeluun oikeuttavaa muuta matkustusasiakirjaa, kuten viisumia, hän lähestyy Al Amalin työntekijöitä tai tulee käymään. Apua hakevat myös paperittoman läheiset ja tuttavat. Lisäksi viranomaiset, seurakuntien diakoniatyöntekijät ja muut auttavat tahot ottavat yhteyttä paperittomien puolesta.

Tukea ja realismia

Anne Hammadin mukaan paperittomat tarvitsevat laajasti erilaista neuvontaa, koska monet eivät tiedä mitä kaikkea apua tai tukea heillä on oikeus ja mahdollisuus saada.

”Monet tulevat oleskelulupapäätöksensä kanssa kysymään, mitä päätökseen kirjatut asiat tarkoittavat tai mitä heidän tulee tehdä seuraavaksi – tai jopa mitä mahdollisuuksia monienkin kielteisten päätösten jälkeen heillä vielä on.”

Kun oleskelulupa jää saamatta, niin päätös kohdataan rehellisesti henkilön kanssa.

”Käymme oleskelulupapäätöksen läpi yhdessä asiakkaan kanssa, ja kerromme sen perusteella jäljellä olevista mahdollisuuksista – tarvittaessa konsultoimme lakimiehiä, Maahanmuuttovirastoa, Pakolaisneuvontaa, kansainvälistä pakolaisjärjestö IOM:ää tai poliisia”, Anne Hammad kertoo.

”Emme anna turhia lupauksia. Usein henkilöllä on jäljellä vain huonoja vaihtoehtoja ja näistä yritämme löytää yhdessä hänen kanssaan juuri hänelle mahdollisimman hyvin toimivan vaihtoehdon. Kerromme mahdollisista uusista eri viranomaisen tekemistä päätöksistä tai linjauksista sekä oiomme paljon paperittomien keskuudessa liikkuvia huhuja.”

Diakonissalaitos on tukenut paperittomia ihmisiä vuodesta 2013 lähtien, ensin mahdollistamalla heille terveyspalveluita ja vuodesta 2016 lähtien tarjoamalla myös päiväkeskustoimintaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittaman Suojattomat -yhteisöhanke on toiminut vuodesta 2018 alkaen ja järjestänyt Al Amal -päiväkeskuksessa toimintaa paperittomille sekä tehnyt etsivää työtä heidän keskuudessaan.

Yle Areenassa on katsottavissa keskuksessa kuvattu dokumentti.

Tässä linkki mahdollisuuksiin lahjoittaa työhömme
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: