Ehtoollisleipiä on tehty Diakonissalaitoksella vuodesta 1926
Diakonissalaitos on ainoa paikka Suomessa, jossa valmistetaan ehtoollisleipiä evankelis-luterilaiselle kirkolle. Leipiä on valmistettu vuodesta 1926 alkaen. Miten tämä toiminta sai alkunsa?
Ehtoollinen on juhla-ateria, jossa leivän ja viinin katsotaan edustavan Jeesuksen ruumista ja verta. Seurakunta muistaa ehtoollisella Kristuksen ristillä antamaa kertakaikkista uhria. Ehtoollinen on kiitosateria, jossa kiitetään Jumalaa luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Kristillinen jumalanpalvelus on syntynyt pääsiäisen ja sen synnyttämän ylösnousemususkon johdosta.
Vuonna 1913 tuli Diakonissalaitokselle oppilaaksi sisar Aino Miettinen. Hän sairastui talvella 1914. Toipilasaikanaan sisar Aino luki paljon diakoniakirjallisuutta mm. Pohjoismaisten ja Keski-Euroopan diakonissalaitosten historioita ja toimintakertomuksia. Tällöin hän huomasi, että monien laitosten toimintaan kuului ehtoollisleipien valmistaminen. Monen muun kelvollisen idean kanssa tämäkin asia jäi hänen mieleensä kytemään, mutta siihen palattiin konkreettisesti vasta vuosia myöhemmin.
Käytännön oppia Tukholman laitokselta
Jokaisella ulkomaanmatkallaan sisar Aino pyrki kaiken muun ohella tutustumaan Diakonissalaitoksen ehtoollisleipien valmistamoihin. Näissä hän oppi käytännössä kaikki valmistuksessa tarvittavat tiedot ja niksit. Hän oppi tuntemaan koneet ja laitteet. Hän myös selvitti, mistä niitä voi hankkia. Tukholman laitoksella hän oli muutaman päivän tekemässä ehtoollisleipiä oppiakseen työn käytännössä.
Vuonna 1926 sisar Aino alkoi aktiivisesti toimia tässä asiassa laitoksella. Ja niin johdossa olevat henkilöt päättivät ehtoollisleipien valmistamisen aloittamisesta. Koneet ja laitteet tilattiin Saksasta. Taiteilija Ebba Masalin kaiversi mallin – krusifiksin – ehtoollisleipärautaan.
Diakonissalaitoksen pääkorttelissa Helsingissä sijaitsee Pihala-niminen rakennus- Se oli alunperin tarkoitettu kiinteistönhuoltotehtävissä toimivien asuinrakennukseksi. Sen ullakkokerrokseen sisustettiin huone leipienvalmistustyön aloittamiseksi. Yksi sisar Ainon periaatteista oli: ”Alkaapa mitä tahansa, on pistettävä itsensä likoon”. Näin kävi tässäkin asiassa. Hän tunsi ainoana valmistustavan ja hänen oli itse aloitettava ehtoollisleipien valmistus.
Aikaa sisar Ainolla ei juuri ollut ja niin työ tehtiinkin ”iltatöinä” oppilaitten avustamana ja joskus illat venyivät pitkälle yöhön.
Ensimmäinen tilaus armeijalle
Diakonissalaitoksen julkaisemassa Viesti-lehdessä ilmoitettiin ehtoollisleipien valmistuksen aloittamisesta ja vähitellen alkoi tilauksia tulla. Ensimmäinen tilaus tuli Suomen armeijalta, kun sotarovasti Malin tilasi 20 000 ehtoollisleipää.
Useita vuosia ehtoollisleipiä valmistettiin tilapäisvoimin, kunnes vuonna 1939 työstä tuli vastaamaan ensin sisar Hilma Juutilainen 20 vuoden ajaksi ja hänen jälkeensä lukuisia muita sisaria.
Sisarten aika ehtoollisleipien valmistamon johdossa päättyi 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin oli jo vuosia ehtoollisleipien valmistamossa ollut vakituisena työntekijänä rouva Katri Wikholm, joka teki elämäntyönsä tällä alalla jääden eläkkeelle vuonna 1996.
Ehtoollisleipien valmistus siirtyi laitoksen keskuskeittiön tiloihin ja emännän alaisuuteen. Siellä hoidettiin myös tilausten vastaanotto ja yhteydet seurakuntiin. Jonkin aikaa leipien valmistus oli ulkoistettu mm. Fazer Amicalle. Nykyisin laitos vastaa toiminnasta itse. Leipien myynti on Sacrum Oy:n vastuulla.
Valmistusvälineet lähes 100-vuotiaita
Ehtoollisleipien valmistuksessa käytetään samanlaisia välineitä kuin toiminnan alkaessa. Ehtoollisleipiä valmistuu kertapaistolla levy, jossa on 38 ehtoollisleipää. Ne leikataan levystä irti yksi kerrallaan. 1970-luvun lopulla kokeiltiin myös leikkuria, joka leikkasi koko levyn leivät yhdellä kertaa. Tulos ei ollut tyydyttävä ja seurakunnista tuli paljon negatiivista palautetta ehtoollisleipien laadusta. Niinpä siirryttiin takaisin vanhan 1920-luvulla valmistetun ehtoollisleipäleikkurin käyttöön.
Taikina, jossa ehtoollisleivät tehdään, on pysynyt myös vanhan reseptin mukaisena: 1 litra vettä ja 600 grammaa hienon hienoja vehnäjauhoja. Taikina tehdään valmiiksi jo illalla seuraavaa päivää varten.
Vuonna 1927 ehtoollisleipiä valmistettiin 178 000 kappaletta. Seuraavana vuonna määrä nousi 215 500:aan ja 1945 ylitettiin jo puolen miljoonan raja. Parin viime vuosikymmenen aikana ehtoollisleipiä on tehty vuosittain runsaat kaksi miljoonaa kappaletta. Korona-aika keväästä 2020 alkaen laski muutaman vuoden ajan ehtoollisleipien kysyntää, mutta hiljalleen tuotanto on alkanut saavuttaa entisen tasonsa.
Teksti: Diakonissalaitoksen entinen johtava diakonissa Eira Pulkki, toimitus intendentti Jaana af Hällström.
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa 2019. Sitä on päivitetty maaliskuussa 2021 ja huhtikuussa 2023.