Kannabista kansalle?

Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa kannabiksesta, vaikka kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi keräsi huhtikuussa vaaditut 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Kannabis on Suomessa eniten käytetty huume, joka yleistyy koko ajan. Käytön rangaistavuus ei ole muuttanut tilannetta, kirjoittaa Diakonissalaitoksen konsernin lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.

Diakonissalaitos on esittänyt huumeidenkäytön rangaistusten tilalle hoidollisia ratkaisuja, kirjoittaa Jarmo Kantonen.

Länsimaissa kannabiksen käytön depenalisaatio ja/tai dekriminalisaatio ovat etenemässä, ja tähän päädyttäneen jossain vaiheessa myös Suomessa. Käytön rangaistavuuden poistaminen tulee entisestään lisäämään kokeilukäyttöä, mutta antaa myös paremman mahdollisuuden tarjota hoitoa ja hakeutua hoitoon, kun käyttäjän ei tarvitse pelätä juridisia seurauksia.

Diakonissalaitos onkin esittänyt huumeidenkäytön rangaistusten tilalle hoidollisia ratkaisuja.  Näitä ovat muun muassa opioidikorvaushoidon ja muun päihdehoidon saatavuuden sekä hoidon laadun parantaminen ja valvotun käyttötilakokeilun käynnistäminen.

Maailmalla kannabiksen osalta suuntaus näyttää olevan kohti vapaampaa tai ainakin vähemmän rangaistavaa käyttötapaa. Esimerkiksi Malta salli ensimmäisenä EU-maana täysi-ikäisten kannabiksen käytön vuonna 2021 ja tänä keväänä Saksa lievensi kannabiksen käytön sääntelyä.

19 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta.

Suomessa käytetään huumeita enemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 19 prosenttia 15–69-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Kannabista on kokeillut naisista 13 prosenttia ja miehistä joka viides. Kokeilut painottuvat nuorten, 25–34-vuotiaiden aikuisten ikäluokkaan, jossa kokeilijoiden osuus on 36 prosenttia. Euroopan huumeviraston mukaan suomalaisten nuorten aikuisten kannabiksen käytön lisääntyminen on EU-maiden nopeinta. Suomessa ylipäätään käytetään huumeita enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Mitä tästä seuraa? Näyttö on yksiselitteinen: Mitä enemmän kannabista käytetään, sitä enemmän ilmaantuu myös ongelmia. Psyykkiset, somaattiset ja sosiaaliset häiriöt tulevat lisääntymään. Tiedetään, että 10–15 prosentille käyttäjistä kehittyy riippuvuus. Valtaosa päihderiippuvaisista käyttää tai on käyttänyt kannabista osana sekakäyttöään. Kannabiksen käyttö altistaa psykoosin kehittymiselle ja erityisen riskin kannabis aiheuttaa nuorille kehittyville aivoille: nuoruusiän kannabiksen käyttö peräti kolminkertaistaa myöhemmän psykoosiin sairastumisen riskin. Niilläkin, joille psykoosia ei kehity, kannabis lisää masennusta ja ahdistusta sekä vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn aiheuttaen nuorilla opintojen keskeytymistä.

Jos emme toimi nyt, kannabisongelma räjähtää käsiin.

Sote-palvelujärjestelmämme ei ole valmistautunut kannabiksen käytön lisääntymiseen. Koko psykiatrian ala on ruuhkautunut ja perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät toimi tälläkään hetkellä, puhumattakaan päihdepalveluista. Monin paikoin ei tunnisteta kannabiksen käytön aiheuttamaa hoidon tarvetta. Tätä suuntausta korostavat myönteiset kannabiksen käyttäjien tukiryhmien kirjoitukset, joissa korostetaan kannabiksen käytön hyötyjä ja vähätellään haittoja. Kannabiksesta riippuvaisille ei ole Suomessa tarjolla erityisiä interventioita ja osaamista ongelmaan vastaamiseen on vähän. Ratkaisematta on myös, kuinka työelämässä suhtaudutaan vapaampaan kannabikseen? Entä ajoterveyden arvioissa?

Aivan selvää on, että kannabiksen käyttö lisääntyy myös meillä. Yhtä selvää on, että kannabis aiheuttaa käyttäjissään sairauksia, riippuvuutta ja sosiaalisia haittoja. Jos emme toimi nyt ja varmista, että sosiaali- ja terveydenhuoltomme tarjoaa riittävästi vaikuttavaa päihdehoitoa, kannabisongelma räjähtää käsiin.

Tutustu Diakonissalaitoksen tavoitteisiin hallituskaudelle 2023-2027.