Keskellä yhteisöjä – kaupunkiteologit kansalaistoimintaa kokeilemassa

Diakonissalaitoksen kansalaistoiminta tuottaa erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa helpottavia oivalluksia ja malleja. Yksi kiinnostavimmista yhteistyökumppanuuksistamme on syntynyt yhteisten intressien pohjalta Helsingin yliopiston kanssa.

Helsingin yliopistossa käynnistyi vuonna 2016 Henrietta Grönlundin johtama ja evankelisluterilaisen kirkon rahoittama viisivuotinen kaupunkiteologian hanke. Se yhdistää teoriaa ja käytännön työhön osallistumista työelämäkumppanien arjessa, muuttuvissa kaupunkiympäristöissä.

Kansalaistoiminnalla ja kaupunkiteologialla on yhteisiä kehittämisintohimoja. Myös Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan ammattilaiset havainnoivat ihmisiä eri kaupunginosissa, elinympäristöissä ja elämäntilanteissa etsien ajan ilmiöitä, ihmisten ja ihmisryhmien välisiä yhteneväisyyksiä tai heidän välilleen eri syistä repeäviä kuiluja, joita voidaan silloittaa yhteisöjen rakentamisen menetelmin. Erityisesti hyvinvointivaltion palveluiden tavoittamattomissa elävien ihmisten toimijuuden vahvistaminen yhdistää kaupunkiteologiaa ja kansalaistoimintaa.

Palveluoppiminen keskellä yhteisöjä

Diakonissalaitos ja Helsingin yliopiston kaupunkiteologia käynnistivätkin heti syksyllä 2016 yhteistyön, jossa teologian kandi- ja maisteriopiskelijat voivat osana kursseja sijoittua harjoittelujaksoille palveluoppimiseen (service learning) Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan eri toimipisteisiin. Kursseja on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan työryhmän kanssa, ja vuoden 2020 alkuun mennessä mukana on ollut kaikkiaan jo 100 teologian opiskelijaa.

”Teologian opiskelijat hyötyvät sekä teoreettisesti että käytännön työelämävalmiuksien näkökulmasta työstä esimerkiksi D-asemilla, jotka ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, sekä yhteisövalmennuksista, jotka rakentuvat toimijuudelle”, Henrietta Grönlund sanoo.

Syksyn 2018 Kaupungistuminen, uskonto ja sosiaaliset ongelmat -projektikurssilla opiskelijat tekivät tutkimusta ja käytännön kehittämistyötä yhdessä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan kiihdyttämö Kanssalan* kanssa. Aiheina olivat muun muassa ilmastoahdistus, ruoka-apu ja dialogi, joista opiskelijat tekivät erilaisia osallistumista sisältäviä kehittämistöitä. Yhdistämällä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan arjen havainnointia ja ihmisten haastattelemista teoreettiseen tietoon opiskelijat oppivat teemoista monipuolisesti.

Opin paljon teoriaa, joka konkretisoitui…

Empiirisen ja kokemustiedon yhdistäminen tutkimukseen ja teoreettisiin näkökulmiin on tuottanut syväluotaavia pohdintoja. Siitä on kummunnut myös käytännöllisiä kehittämisehdotuksia, joista on ollut suoraa hyötyä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnassa. ”Työelämäkumppanina olemme voineet hyödyntää opiskelijoiden tuoreita havaintoja omassa kehittämistyössämme ja pysyneet ajan hermolla osallisuuden tutkimuksessa. Lisäksi olemme oppineet ottamaan tiimiimme vieraanvaraisesti mukaan näitä toimintaamme hetkellisesti kiinnittyviä huipputyyppejä”, kertoo Kanssalan projektipäällikkönä (2018-2021) työskennellyt Saara Simonen.

Opiskelijapalautteen mukaan kurssit ovat lisänneet yhteiskunnallista motivaatiota ja parantaneet opiskelijoiden työelämä- ja kansalaistaitoja, kuten vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ymmärtää ja huomioida muita ja sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin.

“Ei pyöritty vain teoriassa vaan tuotiin opittu suoraan käytäntöönkin tai jopa opittiin sen kautta”. ”Opin paljon teoriaa, joka konkretisoitui työelämäkumppanin toimintaan osallistumisen avulla.” ”Hyödyllistä oli teoreettisten käsitteiden oppiminen ensin ja sitten niiden peilaaminen käytäntöön. Edisti oppimista ja teki teoreettisista tulokulmista eläviä.”

Henrietta Grönlund kertoo, että parasta on ollut oppiminen, jota hän on opiskelijoissa nähnyt ja heiltä kuullut. ”Uskon, että harjoittelulla on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia opiskelijoihin. Olen todella iloinen, että olen saanut tuoda tätä kansainvälisesti suosittua yliopistopedagogista menetelmää Suomeen.”

Yhteistyö on ollut myös helppoa ja mutkatonta. ”Tekeminen on ollut luovaa ja mahdollistanut rohkeatkin valinnat. Tällainen yhteistyö on jatkuvaa kehittymistä, kun opiskelijoiden ja yliopiston tavoitteita nivotaan yhteen dynaamisen kansalaistoiminnan ja sen kaupungin arjessa kohtaamien tarpeiden kanssa. Kurssien toimivimpia toteutustapoja ja käytänteitä etsittäessä on vaadittu luovaa ongelmanratkaisua ja se on monipuolistanut oppimista vähintään saman verran kuin riskikertoimia ja liikkuvia osia on”, Grönlund sanoo.

Kaupunkiteologia on vakiintunut tiedekunnan pysyväksi opetusalaksi. Henrietta Grönlund nimitettiin kaupunkiteologian professoriksi syksyllä 2019. Hän sanoo, että yhteisölähtöiset ja kumppanuuksiin perustuvat opetustavat ovat kaupunkiteologian opetuksen ytimessä jatkossakin.  ”Diakonissalaitos on innovatiivinen ja rohkea toimija akuuttien urbaanien haasteiden parissa, ja toivon että hedelmällinen yhteistyö jatkuu edelleen.”

Kirjoittaja Laura Hakoköngäs on Diakonissalaitoksen Kansalaistoiminnan erityisasiantuntija.

* Kanssala oli Diakonissalaitoksella toteutettu hanke vuosina 2018-2021.