Kun nuoren arki on rikki, valmennus auttaa

21.11.2022

Suomessa joka kymmenes nuori on vaarassa syrjäytyä. Pandemia on polarisoinut nuorten tilanteen. Osalla nuorista menee erittäin hyvin tai kohtalaisesti, mutta pienellä osalla nuorista ongelmat ovat kasaantuneet. Mielenterveyskriisi kurittaa nuoria, ja terapiaan pääsy voi olla monen mutkan takana. ”Aina ratkaisuna ei kuitenkaan ole terapia. Joskus arjen valmennus voi avata solmuja”, kirjoittaa Terhi Laine.

Nainen seisoo kädet puuhkassa rinnan päällä.

Terhi Laine kirjoittaa Vamoksen työhön olennaisena osana kuuluvasta arkiohjauksesta: ”Arkiohjaus tapahtuu normaaleissa arjen ympäristöissä, siellä missä nuori elää. Ohjaus on yhdessä etsimistä ja löytämistä. Ennen kaikkea se on toimintaa, jossa tasa-arvoiset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään.”

Oppivelvollisuusiän jälkeen jotkut nuorista voivat jäädä kotiin ilman osallisuutta työhön ja koulutukseen. Helsingin Sanomat (20.10) käytti ilmiöstä käsitettä komeroituminen.

Meille Diakonissalaitoksen Vamoksessa ilmiö on varsin tuttu: toiminnassamme on vuosittain satoja nuoria, joiden arki sijoittuu seinien sisälle yhteen huoneeseen.

Itsestään selvä arki

Usein pidämme arkea itsestäänselvyytenä. Sitä ei jäädä pohtimaan, kun asiat menevät eteenpäin omalla painollaan. Arki jää ikään kuin näkymättömäksi.

Tukea tarvitsevilla nuorilla arki on usein rikki. Tämä voi tarkoittaa arjen rytmiä ja rutiineja tai elämän eri alueita kuten unta, ravintoa, sosiaalisia suhteita, mielen hyvinvointia, asioiden hoitoa kuten laskujen maksamista tai palvelussa asiointeja.

Ammattilaisten tehtävänä on mennä nuorten luokse, olivatpa nuoret sitten kouluissa, kaduilla tai komeroissa. Kuormittavassa tilanteessa elävän nuoren elämän muutoksen avaimena ovat onnistumiset arjessa, ongelmanratkaisukyvyn kasvaminen, ajattelun muuttuminen, itseymmärryksen vahvistuminen, ja lopulta ihan tavallisessa arjessa pärjääminen. Tälle matkalle nuorta ei saa laittaa yksin, vaan hänen on koettava muutos yhdessä toisen, vaikkapa valmentajan kanssa.

Arkiohjauksen avulla perusasiat kuntoon

Arkiohjaus on nuoren kokonaisvaltaista tukea, neuvontaa ja ohjausta, jolloin toimintaperiaatteena on nuorilähtöisyys ja ohjaajan läsnäolo (Huhtala 2015, 58). Yksilöllisyys ja käytännönläheisyys, rinnalla kulkeminen ja kasvu ovat arkiohjauksen periaatteita (vrt. Arola 2013, 63-65).

Arkiohjaus tapahtuu normaaleissa arjen ympäristöissä, siellä missä nuori elää. Ohjaus on yhdessä etsimistä ja löytämistä. Ennen kaikkea se on toimintaa, jossa tasa-arvoiset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Valmennus painottaa nuorilähtöisyyttä ja sitä, että nuori asettaa tavoitteet huomiseksi, ylihuomiseksi ja ehkä pidemmäksi aikaa kohti tulevaisuutta. Valmennus-sanaa käytetään usein urheilun tai johtamisen kontekstissa. Keskeistä on, että valmennuksella on valmentajan ja valmennettavan yhteisesti jakama tavoite, mikä määrittyy ennen kaikkea valmennettavan tarpeista käsin.  Yhdessä tekeminen vie asioita eteenpäin.

Ensin luottamus, sitten tavoitteet

Vamos on tarjonnut jo pian viidentoista vuoden ajan intensiivistä valmennusta arjessa selviytymiseen 16–29 -vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille.  Eräs valmentaja kuvaa työtään seuraavasti:

”Valmennuksen alussa käymme usein keskustelua tavoitteista. Sen sijaan, että kertoisin nuorelle, että olen tullut auttamaan sinua asiassa x, koetan kääntää asetelman toisin päin. En esitä vaatimuksia nuorelle siitä, mitä hänen pitäisi saavuttaa, vaan kannustan nuorta esittämään omat “vaatimuksensa”. Vahvistan nuoren vastuuta omasta elämästään: “Sä päätät itse”.

Tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman luottamuksellista suhdetta nuoreen:

Osoitan välittämistä teoin ja sanoin. Kerron nuorelle, että välitän hänestä ja olen kiinnostunut siitä, mitä hänen elämässään tapahtuu.”

Terapia ei ratkaise arjen haasteita

Mielenterveyskriisi on jokaiselle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle tuttu asia. Aina ratkaisuna ei kuitenkaan ole terapia. Joskus arjen valmennus voi avata solmuja. Toisinaan valmennus auttaa kiinnittymään terapiapalveluihin tai tehostaa terapian tuloksia. Kun luottamuksellinen suhde on syntynyt valmentajan ja nuoren välille, nuori uskaltaa puhua kipeistä ja häpeää tuottavista asioista. Tällaisista tilanteista nuoret kertovat seuraavasti:

’Se on yllättänyt, että et ole muuttanut sun käytöstä mua kohtaan, vaikka olen kertonut sulle vaikeita asioita itsestäni ja elämästäni.”

”Sulle on ollut helppo puhua sen takia, että oot jakanut myös omia kokemuksia ja joitain asioita sun elämästä. Se on auttanut näkemään asiat uudesta näkökulmasta ja helpottanut myös omista asioista puhumista, kun kerrot jotain itsekin.”

 Arjen valmennuksessa eletään todeksi tasavertaista suhdetta, läsnäoloa ja välittämistä, jolloin nuori voi kokea hyväksyntää ja arvostusta. Vamoksen toteuttama arjen valmennus on pitkäkestoista, keskimäärin kahdeksan kuukautta kestävää. Tässä ajassa valmentaja oppi tuntemaan nuoren arjen, esimerkiksi sen onko jääkaapissa ruokaa, ovatko laskut maksettuina tai kaipaako vuorokausirytmi muutosta.

Tavoitteena on, että nuori kokisi elämänsä merkitykselliseksi. Tällöin on helpompi lähteä ulos suljetuista tiloista, olivatpa ne sitten mielen komeroita tai neljän seinän määrittelemiä.

Kirjoittaja Terhi Laine työskentelee johtajana Diakonissalaitoksen Vamoksessa

 

Lue lisää Vamoksen toiminnasta

 

Tästä linkistä voit lukea kaikki julkaisemamme blogit.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: