Tulevaisuuden on oltava kaikkien nuorten!

Ilmastonmuutos, pandemia ja sota Euroopassa ovat horjuttaneet nuorten uskoa tulevaisuuteen. Saamme jatkuvasti lukea ja nähdä huolestuttavia tapauksia ja tutkimuksia nuorten kasautuneesta pahoinvoinnista. Toimenpiteitä nuorten hyvinvoinnin eteen on tehtävä nyt! Tulevalle hallituskaudelle Diakonissalaitos on laatinut tavoitteet viidelle eri teemalle, jotka vaativat päättäjien huomiota. Näistä yksi on nuorten hyvinvoinnin turvaaminen.

”Tuntuu kuin me (nuoret) olisimme saapuneet, kun juhlat on juhlittu. Muut ovat häipyneet paikalta ja meidät on jätetty siivoamaan sotkut.”

– rovaniemeläinen nuori

Meillä ei ole varaa kadottaa kokonaista sukupolvea

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Heistä kasvava osa voi pahoin ja jo aikaisemmin apua tarvinneiden nuorten osalta avun tarve on syventynyt. Mielenterveysongelmat ovat ylivoimaisesti suurin syy nuorten aikuisten sairaspoissaoloille. Jottemme kadota kokonaista sukupolvea, tarvitaan oikea-aikaisia nuorilähtöisiä palveluita, johdonmukaista nuorisovaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa sekä hallinnonalat ylittävää asiantuntijatyötä. Lisäksi tarvitaan nuorten kokemuspohjan hyödyntämistä päätöksenteossa niin valtiollisella kuin hyvinvointialue- ja kuntatasolla.

Nuoret aikuiset kokevat, että yhteiskuntaa rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla. OECD:n luottamusarvioinnin (2021) mukaan suomalaiset luottavat julkisiin instituutioihin, mutta vain pieni osa uskoo voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin. Erityisesti yhteiskunnan eri marginaaliryhmiin kuuluvat eivät edelleenkään koe saavansa ääntään kuuluviin päätöksenteossa tasa-arvoisesti. OECD suosittaa nykyistä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua syrjäytymisen torjumiseksi. Jo ennen pandemiaa on oltu huolestuneita erityisesti nuorten yhteiskunnallisesta apatiasta ja poliittisesta passiivisuudesta.

Nuoret ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Heidät tulee kohdata ja saattaa osallisiksi, jotta voimme rakentaa yhteistä tulevaisuuden Suomea, johon myös nuoret kokevat kuuluvansa. Kaikilla nuorilla aina 29-ikävuoteen saakka, myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla ja vammaisilla nuorilla, tulee olla oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa. Tämä on tärkeää, koska nuoret, joilla on ollut paljon palvelujen käyttökokemuksia ja haasteita elämässään, on myös syvää ymmärrystä, kuinka palvelut ja muu toiminta voisi toimia aiempaa paremmin.

Tavoitteemme hallituskaudelle

TAVOITE 1: Hiljaisten nuorten tietämys hyödynnetään supervoimana yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa ja päätöksenteossa

Minkä tulee muuttua?

1. Lainsäädännön tulee tukea nykyistä paremmin nuorten osallisuuden edistämistä niin kunnallisella, hyvinvointialue kuin valtiollisella tasolla yli hallintoalojen.
2. Julkisen vallan päätöksenteon eri tasoille tulee nimetä nuorten osallisuudesta vastaavat
   viranhaltijat monipuolistamaan nuorten osallisuuden edistämistä.
3. Nuorten osallisuuden toteutumista tulee mitata ja nuorilta kerättyä tietoa tulee hyödyntää systemaattisesti kaikessa päätöksenteossa (Nuorisovaikutusten arviointi).

TAVOITE 2: Haavoittuvassa asemassa oleville nuorille taataan rinnalla kulkeva arjen tuki

Minkä tulee muuttua?

1. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten rinnalla kulkeva tuki tulee tunnustaa lainsäädännössä ja laatusuosituksissa.
2. Rinnalla kulkevan arjen tuen rahoitus on taattava vaikuttavuusperustaisesti yhteiskunnallisen hyödyn varmistamiseksi.
3. Nuorten tarvitsemien palveluiden saavutettavuutta on lisättävä.

Lue tavoitteet kokonaisuudessaan täältä: Tulevaisuuden on oltava kaikkien nuorten!

Tutustu kaikkiin Diakonissalaitoksen tavoitteisiin hallituskaudelle 2023-2027.