Diakonissalaitokselta uusia avauksia maahantulijalapsen ja -perheen tukemiseen

16.11.2020

Nuori mies pöydän ääressä kahvikuppi käsissään.

”Toivon, että mun aurinko vähän paistaa, nyt on ollut ihan pimeää, vieläkin!” – 16-vuotias turvapaikanhakijanuori

 

Diakonissalaitos on julkaissut artikkelikokoelman, jonka sisällöt kumpuavat sen työssä vuosien varrella tehdyistä havainnoista lastensuojelussa, alaikäisten turvapaikanhakijoiden palveluissa ja  traumatisoituneiden kuntoutuksessa. Punaisena lankana artikkelikokoelman taustalla on vuoden 2015 tilanne, jolloin Eurooppaan saapui 95 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Heistä hieman yli 3 000 päätyi Suomeen.

 

Artikkelikokoelma muistuttaa Diakonissalaitoksen pitkäaikaisesta kokemuksesta eri kulttuureista tulevien lasten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä. ”Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen” koostuu seitsemästä itsenäisestä artikkelista. Ne avaavat pakolaisuuden prosessia, yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden toimijuutta, heidän omia kokemuksiaan ja näkemyksiään sekä työskentelyä heidän kanssaan palveluissa ja vapaaehtoistoiminnassa. Julkaisuun on koottu monipuolisesti sitä säädös- ja ohjeistuspohjaa, jota kansainvälisesti ja meillä Suo­messa on sitouduttu noudattamaan suhteessa alaikäi­siin.

Julkaisussa on myös perusteltuja toimenpide-ehdotuksia, jotka nostavat esiin lapsen oikeuden perheeseen, lapsen oikeuden kasvuun ja kehitykseen,  turvapaikkaprosessin aikaisen odottamisen ja yhteiskunnallisen keskustelun.

”Nostamme esiin epäkohtia, joita kokemuksemme maahantulijalasten ja -nuorten parissa herättää. Epäkohdiksi nousevat asiat, joiden olemme nähneet toistuvan usein tai että epäkohta on harvinaisuudessaankin sen verran räikeä, että siihen on syytä kiinnittää huomiota. Kompleksisiin haitallisiin ilmiöihin pätee usein se, että mitä varhaisemmin niihin kyetään tarttumaan, sitä pienemmiksi jäävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset”, sanoo johtaja Tuija Åstedt, Diakonissalaitoksen Globaali vastuu ja lähimmäisyys toiminta-alueelta.

Toimenpide-ehdotukset

Lähestyminen epäkohtiin on ratkaisuja hakeva esitys siitä, miten tilannetta voisi korjata.

Lapsen oikeus perheeseen

Alaikäisen lapsen tai nuoren turvapaikkaan tulee aina kuulua oikeus yhdistää perhe, ellei se ole ilmiselvässä ristiriidassa lapsen tai nuoren edun kanssa. Turvapaikkaprosessin aikainen huoltajuustilanne on tehtävä selkeämmäksi. On selvennettävä sitä, kenellä on oikeus toimia lapsen edustajana ja mitä lapsen etu missäkin tilanteessa tarkoittaa. Sisarussuhteiden yhteydenpidon turvaamiseksi sisarusten pitäisi saada kuntapaikka samasta kunnasta, ellei ole erityisiä perusteita toimia toisin.

Lasta tai nuorta ei pidä palauttaa maahan, johon hänellä on vain juridinen yhteys esimerkiksi vanhempiensa synnyinmaana, mutta jossa lapsella tai nuorella ei ole lähisukulaisia tai jossa hän ei ole syntynyt. Mikäli lapsella tai nuorella ei ole perhettä tai perheyhteyttä, lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tuetaan kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla esimerkiksi kummiperhe-, mentori- tai tukihenkilötoiminnalla.

Lapsen oikeus kasvuun ja kehitykseen – toimijuuden tukeminen

Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus koulunkäyntiin ja oppimiseen. Organisaatioiden ja yhteiskunnan tasoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kehitetään moniammatillisia ja kulttuurisensitiivisiä menetelmiä ja työotetta ja huolehditaan niiden omaksumisesta. Nuoren aiemmin suorittama koulutus tulee huomioida paremmin sekä varmistaa se, että nuoren koulutuspolku maassamme noudattaa hänen omaa toivettaan.

Työmarkkinatuki tulee ulottaa myös lukio-opintoihin. Näin lukiota käyvä turvapaikanhakijanuori saa saman taloudellisen tuen kuin peruskoulua tai ammattikoulua käyvä nuori.

Turvapaikanhakijalasten ja -nuorten koulunkäynti ja opiskelu on turvattava iästä huolimatta ja siten, että se ei rajoitu perusopetuksen järjestämiseen turvapaikkaprosessin aikana vaan niin, että oikeus kattaa eri kouluasteet ja opetuksen ja koulutuksen jatkuvuuden jälkihuoltoikään asti. Tällä voidaan varmistaa ja vahvistaa lapsen tai nuoren kasvua, kehitystä, osallisuutta ja toimijuutta, joilla puolestaan on yhteys muun muassa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

Kasvun ja kehityksen turvaamiseksi vuoden mittaisista oleskeluluvista nuorten kohdalla tulee luopua ja lähteä siitä, että oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti aina vähintään 4 vuodeksi kerrallaan.

Erityisesti yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että oleskeluluvan myöntäminen humanitäärisin perustein palautetaan keinovalikoimaan.

Työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvä ihmiskauppa on saatava kitkettyä vahvistamalla vastuullisia käytäntöjä palvelujen hankinnassa ja lisäämällä valvontaa aloilla, joissa tämä on erityinen ongelma.

Turvapaikkaprosessin aikainen odottaminen, tilapäisyys ja hiipivä toivottomuus

Alle 18-vuotiaalle yksin tulleelle turvapaikanhakijalle tulee myöntää turvapaikka, ellei ole täysin ilmeistä, ettei perusteita turvapaikan myöntämiselle ole. Menettelytapa vahvistaa olennaisesti lasten asemaa ja lyhentää turvapaikkaprosessia. Lisäksi kasvun ja kehityksen turvaamiseksi vuoden mittaisista oleskeluluvista tulee luopua ja lähteä siitä, että oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti aina neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Turvapaikkaprosessia tulee oleellisesti nopeuttaa ja parantaa prosessin ennakoitavuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että turvataan lapselle tai nuorelle keskeiseksi muodostuneiden ihmissuhteiden jatkuvuus ja varmistetaan, että hänen asioitaan käsittelevillä viranomaisilla on kaikki tarvittava osaaminen hänen asioidensa hoitamiseksi.

Lasten, nuorten ja perheiden oikeutta psykososiaaliseen tukeen turvapaikkaprosessin aikana tulee parantaa. Koulunkäynnin turvaamisen ohella tämän oikeuden pitää olla riippumaton siitä, jääkö henkilö maahamme vai ei. Terapioiden rinnalle tarvitaan kevyempiä mielen hyvinvointia tukevia palveluja.

Pakolaisista kolmasosan on arvioitu tarvitsevan hoitoa ja kuntoutusta traumoihinsa. Sodan ja pakolaisuuden aiheuttamien traumojen hoito edellyttää erityisosaamista, jota ei ole tarpeen hajauttaa. Osaamisen kehittämiseksi tarvitaan hoidon ja kuntoutuksen sekä niihin liittyvän koulutuksen ja konsultaation keskittämistä. Palvelut voidaan tuottaa myös digitaalisesti.

Oleskelulupa pitää myöntää automaattisesti yli 18-vuotiaalla nuorelle, jolla on opiskelu- ja/tai työpaikka. Lisäksi ammatillista koulutusta tulee räätälöidä niin, että nuoret saavat nopeammin työhön tarvittavan koulutuksen ja pätevyyden. Tämä ennaltaehkäisee myös työperäistä hyväksikäyttöä.

Yhteiskunnallinen keskustelu

Vahvistetaan tosiasioihin perustuvaa ja yhteiskuntarauhan kannalta välttämätöntä myötätuntopuhetta tietoisesti.

Vähennetään rakenteellista väkivaltaa yksilöiden, organisaatioiden ja instituutioiden tasolla. Rakennetaan yhteiskuntaa, joka turvaa kaikista kulttuureista tuleville riittävät ja tasavertaiset palvelut. Lisätään kulttuurikompetenssia, joka tarkoittaa ei-rasistisia käytäntöjä ja asenteita, kykyä itsereflektointiin, kielen ja kulttuurin tuntemusta, valmiutta työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä, vähemmistökulttuureista tulevien työntekijöiden vaikutuksen lisäämistä organisaatioissa sekä joustavaa yhteistyötä erilaisten etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Asetetaan julkilausutuksi tavoitteeksi toiseuden kunnioittaminen ja uuden ymmärtäminen. Aito vuorovaikutus muuttaa suhdettamme sekä vieraaseen että omaan kulttuuriimme.

Otetaan käyttöön globaalin lastensuojelun käsite ja edistetään sen mukaista ajattelua ja toimimista.

 

Markku Niskanen, Tuija Åstedt (toim.): Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen (pdf), Diakonissalaitos 2020. ISBN 978-952-9854-33-2 (nid.), ISBN 978-952-9854-34-9 (PDF). Artikkelien kirjoittajat: Kaisa Eichhorn, Ilkka Kantola, Marja Katisto, Ulla Kärki, Mari Levander, Hanna Myllynen, Timo Pasanen, Marja Pentikäinen, Bettina Salin, Sanna Soukkio.

16.11. vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää. Se muistuttaa siitä, kuinka olennaista ihmisten moninaisuuden, vapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen on kansainväliselle rauhalle sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tuona päivänä on myös hyväksytty Unescon suvaitsevaisuuden periaatteiden julistus, jossa todetaan kaikkien ihmisten jakamat ihmisoikeudet. 

20.11. vietetään Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää  YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit