Unelmana osallisuus yhteiskunnassa

18.11.2020

Adilin ja Mustafan (nimet muutettu) suurin unelma on osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Veljekset tulivat Suomeen, koska palkka Marokossa ei riittänyt perheen elättämiseen eikä terveydenhuoltoon. Nyt he etsivät töitä Helsingissä paperittomina.

Nainen istuu punaisella sohvalla. Häntä vastapäätä istuu kaksi henkilöä omilla tuoleillaan, mutta näistä kahdesta henkilöstä näkyy ainoastaan takaapäin sivuprofiili.

Yhteisötyöntekijä Nadia Hellsten ohjasi Adilin ja Mustafan suomen kielen kurssille, joka pidetään Al Amal -päiväkeskuksen lähellä.

Elämä kotona Marokossa oli sinnittelyä ja selviytymistaistelua päivästä toiseen. Tai oikeastaan palkkapäivästä toiseen. Rahat loppuivat joka kuukausi kesken.

”Marokossa ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa, joten aikuiset lapset elättävät myös vanhempansa. Normaalista työstä saatu palkka ei vain koskaan riitä siihen”, kertoo marokkolainen Adil.

Adil työskenteli Marokossa teknikkona muovitehtaassa. Päivät olivat pitkiä, ilmapiiri tehtaassa huono ja vapaata yksi päivä viikossa. Työkokemuksen karttuminen ei nostanut palkkaa. Jo pitkäkestoisen työsuhteen saaminen oli harvinaista.

Adilin veli Mustafa teki töitä graafisena suunnittelijana ja osallistui niin ikään perheen elättämiseen.

”Emme ostaneet mitään ylimääräistä, emmekä esimerkiksi tupakoi. Silti palkka riitti hädin tuskin elämiseen. Ei sellaisessa tilanteessa voi rakentaa tulevaisuutta”, Adil sanoo.

Ei varaa terveydenhuoltoon

Perheen terveysongelmat tuottivat veljeksille lisähuolta. Mustafa sai syntyessään vamman, joka vei hänen kävelykykynsä 22-vuotiaana. Nykyisin hän liikkuu pyörätuolilla.

”Sitten toinenkin veljemme sairastui äkillisesti. Marokossa ei saa apua eikä lääkkeitä mistään, jos ei ole varaa yksityislääkäriin. Veljemme lääkitsee itseään luontaishoidoilla”, Adil kertoo.

Tilanne tuntui toivottomalta. Adil ja Mustafa miettivät vaihtoehtoja ja tekivät lopulta ratkaisun lähteä etsimään töitä ulkomailta, vaikka tiesivät, ettei työllistyminen maahanmuuttajana ole missään helppoa.

Myös ero perheestä tuntui raskaalta. Vielä raskaammalta tuntui kuitenkin elämä, jossa ei pystynyt takaamaan läheisilleen toimeentuloa – elämä, jossa ei ollut toivoa.

Diakonissalaitoksen paperittomien palvelut turvana

Adil ja Mustafa valitsivat määränpääkseen Suomen, koska maa on turvallinen ja koska täällä on hyvät opiskelumahdollisuudet sekä toimiva terveydenhuoltojärjestelmä.

Veljekset tekivät pitkän matkan Euroopan halki välillä yhdessä, välillä eri reittejä. He saapuivat Helsinkiin vuoden 2020 alussa, hieman ennen koronakriisin alkua.

”Kun tulimme, emme osanneet kieltä emmekä ymmärtäneet edes katujen nimiä. Onneksi marokkolainen tuttavamme ohjasi meidät heti Diakonissalaitoksen Al Amal -päiväkeskukseen. Ilman Al Amalin apua emme olisi pärjänneet”, veljekset kertovat.

Al Amal -päiväkeskus tarjoaa paperittomien palveluja: neuvoja ja tukea ihmisille, jotka elävät Suomessa paperittomina.

”He ohjasivat meidät hätämajoitukseen sekä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen, josta paperittomat voivat hakea sosiaalipalveluja”, Adil kertoo.

Veljekset asettuivat asumaan hätämajoitukseen ja alkoivat etsiä töitä. Tärkeäksi kontaktiksi muodostui Suomen salibandyliitto.

”Olemme molemmat työskennelleet salibandyvalmentajina Marokossa. Laitoin liittoon sähköpostia, ja he toivottivat meidät tervetulleiksi pelaamaan ja vapaaehtoistöihin”, Mustafa kertoo.

”Meillä on myös ollut yhteistyöideoita, joista he ovat pitäneet. Niiden kanssa pääsemme kuitenkin etenemään vasta, kun saamme oleskeluluvat ja voimme tehdä töitä.”

Vaalealla seinällä on erivärisiä pieniä tauluja aseteltuna eri kohdille.

Al Amal -päiväkeskus tarjoaa paperittomille yhteisöllistä toimintaa ja yhteisön tukea.

”Paperittomien tilanne on tosi hankala”

Molemmat veljekset aikovat anoa työperäistä oleskelulupaa heti, kun se vain on mahdollista. Ensin heidän täytyy kuitenkin saada työnantajalta lupaus työpaikasta.

”Tilanne on paperittomille tosi hankala. Oleskelulupaprosessi vie oman aikansa, ja työnantajien on vaikea antaa lupausta, että työpaikka on vielä olemassa, kun ihminen saa oleskeluluvan”, kertoo Al Amal -keskuksen yhteisötyöntekijä Nadia Hellsten.

Korona-ajan epävarmuudessa monet yritykset suhtautuvat ylipäätäänkin varovaisesti uusien ihmisten palkkaamiseen. Tämä heijastuu erityisesti niihin, jotka ovat jo valmiiksi suojattomimmassa asemassa: turvapaikanhakijoihin ja paperittomiin.

Keväällä työnhakua vaikeutti osaltaan myös se, että monet paikat olivat kokonaan kiinni. Silloin Adil ja Mustafa viettivät paljon aikaa Al Amalissa, kuten muutkin paperittomat, jotka joutuivat lähtemään aamuisin ulos hätämajoituksesta.

”Täällä saatoimme peseytyä, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja levätä. Al Amalissa olemme myös saaneet vastaukset kaikkiin kysymyksiimme niin käytännön asioista kuin Suomen lainsäädännöstäkin”, Adil sanoo.

Unelma osallisuudesta toteutuu, kun työpaikka löytyy

Nyt veljekset ovat saaneet vuokrattua itselleen patjapaikat ja muuttaneet pois hätämajoituksesta. Paperittomien päiväkeskuksessa he vierailevat kuitenkin edelleen usein.

Adil ja Mustafa käyvät suomen kielen kurssilla aivan Al Amalin lähellä, ja samalla he piipahtavat usein tapaamassa ystäviään päiväkeskuksessa.

”Lähes kaikki verkostomme ovat löytyneet täältä. Salibandyn kautta olemme nyt löytäneet myös muutamia suomalaisia ystäviä, kun alamme osata vähän kieltä.”

Nojatuolissa istuva henkilö pitää kädessään valkoista kahvikuppia. Taustalla näkyy henkilö, jolla on kasvomaski päällään.

Veljekset Adil ja Mustafa piipahtavat usein kaupungilla liikkuessaan Al Amal -keskukseen lämmittämään lounaansa tai juomaan kupin kahvia ja juttelemaan ihmisten kanssa.

Adil ja Mustafa uskovat, että suomen kielen oppiminen auttaa heitä myös työllistymään. He ovat etsineet töitä laajasti monelta eri alalta.

”Emmekä aio luovuttaa, vaan jatkamme etsimistä. Haluamme löytää työpaikat, jotta voimme integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Emme yritä rikastua, vaan elää ihan tavallista elämää, johon kuuluvat terveydenhuolto ja sosiaaliturva”, Mustafa sanoo.

”Osallisuus yhteiskunnassa on unelmamme, ja tämän unelman toteutuminen alkaa siitä päivästä, kun saamme töitä.”

 

Teksti Anu Räsänen
Kuvat Vesa Koivunen

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit