Kaupunki kaikille -kampanja jokaiselle turvallisemman julkisen tilan puolesta

Siirtolaisromaninaiset joutuvat julkisilla paikoilla oleskellessaan ja työskennellessään kohtaamaan syrjintää paitsi etnisyyden, myös kodittomuuden, työttömyyden ja sukupuolen takia. Turvattomuus on lisääntynyt korona-aikana, mutta samaan aikaan arkipäiväistyneet syrjintäkokemukset jäävät raportoimatta ja siten näkymättömiksi. Kaupunki kaikille –kampanja kiinnittää huomiota siirtolaistaustaisten romaninaisten julkisessa tilassa kohtaamaan moniperustaiseen syrjintään.

“On raskasta ja stressaavaa olla jatkuvan epäilyn, tarkkailun ja häirinnän kohteena. Ikävistä katseista ja seuraamisesta tietää, että kohta sinut poistetaan tilasta, ilman syytä. Usein poistuminen ohjeistetaan käsillä huitomalla, kuin olisin koira. Se tuntuu röyhkeältä – kuin olisimme roskia, joita voi siirrellä miten tahtoo”, kuvailee eräs syrjintää kokenut romaninainen.

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tulee syrjityksi useamman kuin yhden ominaisuutensa vuoksi. Kampanjassa keskitytään erityisesti Helsingin rautatieaseman ja Kampin alueisiin, joilla etnisyyteen, sukupuoleen ja asunnottomuuteen liittyvät syrjintätilanteet ovat toistuvia.

Kaupunki kaikille -kampanja näkyi 21.2.–6.3.2022 välisenä aikana Diakonissalaitoksen somekanavissa. Kampanjan verkkosivuille koottiin  romaninaisten kokemuksia, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin sekä käytännön vinkkejä meille kaikille siitä, kuinka voimme yhdessä rakentaa turvallisempaa tilaa.

Syrjintää kokeneet siirtolaiset osallistuivat  kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kampanjasivuilta löytyy heidän ottamiaan valokuvia ja kertomuksia turvallisista ja turvattomista tiloista.

Etninen profilointi on yleistä ja jatkuvaa, mutta se ei näy tilastoissa

Kampanjan taustalla olevan Intersect Voices in Europe -projektin koostama aineisto sekä kampanjaa varten kerätyt kokemukset osoittavat, että etninen profilointi on edelleen merkittävä haaste Helsingin kaupunkitilassa. Havaintoa tukee vuonna 2018 toteutetun Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt –hankkeen haastatteluaineisto, johon haastateltiin myös Suomessa oleskelevia itäeurooppalaisia romaneja.

Aineistojen tulokset ovat selvät: lähes kaikki siirtolaistaustaiset romanit kokevat pysäyttämistä usein, ja heitä poistetaan jatkuvasti rautatieasemilta ja kauppakeskuksista perustelematta. Hälyttävää on, että kukaan aineistojen haastatelluista ei ollut raportoinut syrjintäkokemuksista mihinkään tai tehnyt niistä kantelua. Näin ollen rakenteelliseksi muodostunut ongelma ei näy tilastoissa.

– Julkisen tilan luonne on laaja. Meidän kaikkien tulisikin pohtia, että kun puhumme julkisen tilan turvallisuudesta, kenen näkökulmasta sitä tarkastellaan? Huomioidaanko esimerkiksi asunnottomien ihmisten tarve päästä lämpimään tai erilaisesta kielitaustasta tulevan henkilön tarve saada apua hätätilanteessa? Usein syrjintää kokevia ihmisiä pidetään uhkana, vaikka he kokevat itse paljonkin turvattomuutta. On tärkeää kysyä, kenen pelot tulevat julkisessa tilassa vakavasti otetuiksi, toteaa kehittämispäällikkö Anca Enache Diakonissalaitokselta.

Yhä isompi osa julkisesta tilasta on valjastettu kaupalliseen toimintaan

Kampanjassa tuodaan esille julkisen tilan kaupallistuvaa luonnetta: asiakkaat ja matkustajat kohtaavat vähemmän ongelmia kuin oleskelijat tai esimerkiksi lämmintä paikkaa tai suojaa hakevat ihmiset.

– Yhä laajempi alue kaupunkitilasta on kaupallisten toimijoiden vartiointivastuulla. Vartijakulttuurin lieveilmiöt tulevat esille kampanjan aineistossa. Pidämmekin äärimmäisen tärkeänä, että vartijoiden koulutuksessa ja rekrytoinneissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien asiakkaiden kohdalla, Enache korostaa.

Intersect Voices -projekti torjuu romaninaisten syrjintää ja tukee heidän osallisuuttaan

Intersect Voices in Europe – Combating Discrimination against Roma Women -projekti oli Diakonissalaitoksen ja kolmen eurooppalaisen romanijärjestön toteuttama. Sen tavoitteena oli torjua romaninaisten ja -tyttöjen kokemaa syrjintää parantamalla ymmärrystä moniperusteisen ja intersektionaalisen syrjinnän laaja-alaisista vaikutuksista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Projektin tavoitteena oli myös tukea syrjinnän uhrien voimaantumista ja osallisuutta.