Kunnianhimoa ja sillanrakentajia Kymppi-hankkeen loppuseminaarissa – videotallenne
5.11.2020
Katso seminaarin tallenne!
Voit tutustua seminaarin esityksiin täällä (pdf).
Kymppi-hankkeen loppuseminaarissa 28.10.2020 kansalaisjärjestöjen, yritysten ja julkisen tahon edustajat kokoontuivat keskustelemaan suomalaisyritysten ja -järjestöjen roolista globaaleissa vastuullisuuskysymyksissä.
Loppuseminaari järjestettiin hybridimuodossa. Puhujat, järjestäjät ja muutamat osallistujat kohtasivat turvavälit huomioiden upeassa NewCo-salissa Helsingissä ja suurin osa osallistujista seurasi tilaisuutta verkon välityksellä. Seminaarissa saimme myös nauttia liikunnasta Mzikitoursin Laban Azilan vetämän väliaikatanssin parissa.
Tilaisuuden avasi Kymppi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala. Nevala korosti puheenvuorossaan sillanrakentajia: yritysten ja järjestöjen yhteisiä tavoitteita ja toimia vastuullisuuden edistämiseksi. Maailmanlaajuisessa prosessissa kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tarvitaan yhteistyötä. Yrityksillä ja järjestöillä on kuitenkin molemmilla hallussaan vain puolet tarvittavasta osaamisesta: järjestöt hallitsevat kehitysyhteistyön ja yritykset bisnesten rakentamisen.
Yhteiskuntavaikutukset osaksi liiketoimintaa
”Kestävään lopputulokseen päästään, kun yrityksille syntyy voitollista liiketoimintaa kestävällä ja vastuullisella tavalla ja järjestö pystyy samalla tämän lopputuleman kautta toteuttamaan perimmäistä missiotaan. Näitä sillanrakentajia ei ole vieläkään liikaa ja lämmöllä toivotamme kaikki samaan suuntaan liikkuvat tahot kanssamme yhteistyöhön. Yhteistyö Diakonissalaitoksen, Suomen Caritaksen, Filoksenian ja Filantropian Kymppi-hankkeen kanssa on ollut tervetullut lisä tällä toimintakentälle,” toteaa Birgit Nevala.
Osaamista tarvitaan, jotta yritykset pääsevät mukaan ja osallisiksi kestävän kehityksen tavoitteiden mukanaan tuomista globaaleista mahdollisuuksista.
– Birgit Nevala
Demos Helsingin vanhempi konsultti Petteri Lillberg pohti yritysvastuun eri aikakausia ja totesi, että olemme parhaillaan siirtymässä hyvän kapitalismin aikaan, jossa yritysvastuuseen kuuluu perinteisen hyväntekeväisyyden ja pahan välttelemisen sijaan positiivisten yhteiskuntavaikutusten integroiminen osaksi bisnestä. Lillberg myös totesi, että Suomi voisi olla ilmastonmuutoksen piilaakso. Tähän, ja myös muihin vastuullisuusteemoihin, liittyvät kiinteästi start-upit, joiden tuotteet sisältävät vastuullisuutta edistäviä innovaatioita.
”Monella hyvinvointi-innovaatiolla on juuret yrityselämässä ja erityisesti yrityksen suhteessa työntekijöihin.” – Petteri Lillberg
Kirkon Ulkomaanavun yksityissektorin kehittämisen erityisedustaja Jussi Ojala kannusti puheenvuorossaan yrityksiä tarkastelemaan omaa toimintaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Sille on tilausta ja se kannattaa myös tulevaisuudessa. Kansalaisjärjestöillä on myös tärkeä rooli SDG-näkökulman löytämisessä yritysmaailman suuntaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä ja osa tavoitteista voidaan saavuttaa sekarahoituksella, eli kehitysyhteistyörahoituksen ja yritysrahoituksen yhdistelmällä.
Seminaarissa kuultiin myös kahta Kymppi-hankkeen menestystarinayritystä: Mifukoa ja Arbonautia. Mifukon perustaja Mari Martikainen korosti tasa-arvoista yrityskulttuuria. Mifukon tuotteiden tekijät Keniassa koetaan tasavertaisina työntekijöinä ja heidän työtään ja tarinaa tuodaan esiin myös yrityksen viestinnässä. Arbonautin perustaja Tuomo Kauranne kertoi yrityksen panostavan laadukkaaseen tekniikkaan, jonka yhtenä tarkoituksena on myös läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen. Molemmat yrittäjät korostivat kontekstintuntemusta ja -ymmärrystä sekä yhdessä tekemistä paikallisten kanssa.