Opiskelijat ratkoivat hackathonissa kestävän kehityksen haasteita Kymppi-hankkeen tuella

Diakonissalaitoksen, Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen Kymppi-hanke osallistui huhtikuussa Solve the SDGs -hackathoniin. Solve the SDGs on Aalto-yliopiston ja Aalto Ventures Programin hybriditapahtuma, johon ympäri maailmaa tulevat osallistujat kokoontuivat ratkaisemaan kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia. Osallistujien tavoitteena oli muuttaa maailmaa konkreettisten haasteiden kautta 48 tunnin aikana.

Hackathonin 224 osallistujan tuli joukkueina päättää, mihin viidestä haasteesta he ryhtyisivät etsimään ratkaisua. Kymppi-hankkeen haaste oli: ”Luo helppokäyttöinen digitaalinen ratkaisu, joka lisää Afrikan sarvessa asuvien ihmisten sietokykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja vastaan.” Haaste liittyi kestävän kehityksen tavoitteeseen 13 eli ilmastotekoihin.

Ilmastoteemainen haaste oli tapahtuman suosituin. Myös Aalto-yliopiston opiskelijoista koostuva Koor-joukkue valitsi Kymppi-hankkeen haasteen.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ihmisten elinolosuhteisiin Afrikan sarvessa. Meitä kiinnostaa oppia lisää siitä, miten voimme olla mukana pienentämässä ilmastokriisin vaikutuksia. Joukkueemme jäsenet ovat opiskelleet jo runsaasti kestävään kehitykseen liittyvien teemojen parissa. Osa osallistui aiemmin Sustainable Global Technologies -kurssille Keniassa ja osa meistä on Creative Sustainability -maisteriohjelmassa. Joukkueessamme on usean eri tieteenalan opiskelijoita, kuten ympäristöinsinööri ja ruokatalouden asiantuntija. Täydennämme hyvin toisiamme, kertoo Pamela Ngui Koor -joukkueesta.

Joukkueilla oli 48 tuntia aikaa ratkaista haaste. Tuona aikana heillä oli mahdollisuus pyytää mentorointia. Kymppi-tiimin haastetta mentoroivat ja arvioivat ThirdRock-yrityksen toimitusjohtaja Leo Stranius sekä Kymppi-hankkeen Yusuf Mohamed Mubarak ja Riina Nquyen.

Heidän mielestään mentoroinnit sujuivat hienosti:

”Opiskelijat halusivat kysyä erilaista paikallistietoa Afrikan sarven oloista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuolla alueella. He kysyivät, miten ihmiset ovat valmistautuneet veden ja ruuan saatavuuteen. Heitä kiinnosti, miten ihmiset ovat valmistautuneet ilmastonmuutokseen. Heitä kiinnosti myös nettiyhteydet sekä puhelimen ja sosiaalisen median käyttö”, Mubarak kertoi.

”Mentoroinnin kautta oli innostavaa päästä näkemään tiimin työskentelyä ja sitä, miten joukkueet halusivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita”, Riina Nguyen KYMPPI-tiimistä kertoi.

Applikaatio varoittaa kuivuudesta

Kymppi-tiimi sai arvioitavakseen kuusi ratkaisuehdotusta. Ne olivat mentoroinnissa ja arvioinnissa mukana olleen Straniuksen mielestä yllättävän konkreettisia ja käytännöllisiä. Mubarak ja Stranius etsivät ennen kaikkea innovatiivista ja vaikuttavaa ratkaisua, joka olisi mahdollista ottaa oikeasti käyttöön. Heidän mielestään Koor-joukkueen ratkaisu oli kehittynein.

”Mielestäni Koor-joukkueessa oli hienoa myös se, että tiimi oli aktiivinen, he esittivät ideansa selkeästi ja osasivat kysyä relevantteja kysymyksiä”, Stranius kertoi.

”Koor-joukkueen ratkaisussa parasta oli yksinkertaisuus, selkeys ja kattavuus. Se myös kaikkein selkeimmin etsi ratkaisua kestävän kehityksen tavoitteeseen numero 13 eli toimintaan ilmastonmuutosta vastaan. Sillä oli mielestämme parhaimmat mahdollisuudet kehittyä oikeaksi applikaatioksi, josta on hyötyä”, Mubarak sanoi.

Koor-joukkue keskittyi ratkaisussaan Somaliaan, jossa on ollut useita pitkiä kuivuuskausia. Maassa 80 % asukkaista on maanviljelijöitä, jotka ovat enimmäkseen keskittyneet eläinten kasvatukseen. Kuivuuden vuoksi eläimet kuolevat, ruuan tuotanto vähenee ja lopulta ihmisten on pakko muuttaa toisille alueille. Joukkueen tietojen mukaan kuivuuden ennustaminen on mahdollista ja kerättyä tietoa on mahdollista käyttää vesitilanteen ennustamiseen. Tämä antaa maanviljelijöille mahdollisuuden suunnitella työtään ja sopeutua vaikeaan tilanteeseen.

Joukkue kehitti KOOR-nimisen alustan, jolla kuivuushaasteeseen tulisi helpotusta. Koor tarkoittaa somalin kielellä kamelin kaulaan kiinnitettyä kelloa.

”Suunnittelemamme applikaatio on tavallaan varoituskello viljelijöille. Applikaatio sopeutuu kunkin viljelijän tarpeisiin: siinä näkyy karjan määrä ja veden tarve. Kun kuivuus iskee, applikaatio kertoo, kauanko kuivuus kestää, minkä eläinten olosuhteet ovat uhattuna ja mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä. Joukkueemme toivoo, että jos viljelijät saavat tiedon kuivuudesta varhain, heidän on mahdollista tehdä tarvittavat toimenpiteet ajoissa”, Ngui Koor-joukkueesta kertoi.

Hackathonin osallistujat äänestivät Koor-joukkueen applikaation koko Solve the SDGs-tapahtuman voittajaksi. Ryhmä opiskelijat voittivat 3000 euron pääpalkinnon. Koor-tiimi toivoo, että he voisivat jatkaa yhteistyötä Kymppi-hankkeen ja Diakonissalaitoksen kanssa. Tämän haasteen ratkaisuksi voisi syntyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä diplomityö.

Teksti: Laura Koskelainen