Maahanmuuttajanuoret kannustavat omannäköisen opiskelupolun rakentamiseen

Maahanmuuttajanuorten saama ohjaus eri palveluissa on syksyn mittaan puhuttanut Vantaan Vamoksessa: Osaajapulasta ja kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta Suomeen käydään vilkasta keskustelua. Samaan aikaan Suomeen saapuneista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista puhutaan lähinnä ratkaisuna matalapalkka-aloilla kasvavaan työvoimapulaan, eikä edes nuorista maahantulijoista keskustella tulevaisuuden asiantuntijoina.

Joudi ja Ahmed toivovat henkilökohtaisempaa ja kannustavampaa ohjausta nuorille maahanmuuttajille.

Korkeakoulutuksen lisääminen ja koulutustason nostaminen oli kirjattu jopa Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmaan (2019-2023) , mutta opiskelusta innostuneita maahanmuuttajanuoria on silti esimerkiksi TE-palveluissa ja kouluissa neuvottu hakeutumaan peruskoulun jälkeen ammattikouluun lukion ja korkeakouluhaaveiden sijaan. Vantaan Vamoksen toimintaan osallistuneet nuoret Joudi ja Ahmed kertovat oman tarinansa opiskelupolustaan ja kotoutumisesta Suomessa.

Joudi, 21 vuotta

“Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta aikuislukiossa. Viime vuonna olin lukioon valmistavassa koulutuksessa. Suomeen tulin alle kolme vuotta sitten, omassa kotimaassani kävin peruskoulun. Opin suomen kielen nopeasti, koska en osannut englantia ja toisaalta olen tosi aktiivinen ja sosiaalinen ihminen. Haluan tutustua ihmisiin ja tehdä asioita, joten suomen kielen opettelu oli välttämätöntä. Minulla on myös lapsesta asti ollut haaveena päästä yliopistoon ja tiesin, että eteenpäin päästäkseni minun täytyy oppia kieli hyvin.

TE-palveluista ehdotettiin, että menisin kielikurssin jälkeen suoraan ammattikouluun, koska kielen taitotasoni oli jo A2.2, mikä riitti opiskelun aloittamiseen. Minä taas halusin mennä lukioon. Tulin hetken kotona olemisen jälkeen Vamokseen ja hain yhdessä valmentajan kanssa luva-opintoihin eli lukioon valmistavaan koulutukseen, jotta kielitaitoni paranee ja voin myöhemmin hakea lukioon.

Välillä mietin, että apua, olen vielä lukiossa ja kaverit kotimaassa valmistuvat jo yliopistosta. Mutta sitten ajattelen, että ne vuodet, jotka vietin ennen Suomeen pääsyä Irakissa ja Turkissa, ovat myös opettaneet minulle paljon ja lisänneet osaamistani. Se ei ole ollut turhaa.

Mielestäni nuorten kannattaa uskoa itseensä ja tehdä mitä haluavat huolimatta siitä, mitä muut sanovat. Ympärillä on paljon ihmisiä, joilla on mielipiteitä sinun valinnoistasi, mutta päätös on oikea, jos olet tehnyt sen itse. Suomessa hyvää on se, että voit kokeilla ja epäonnistua. Kannattaa rohkeasti ja sinnikkäästi yrittää oppia kieltä ja mennä eteenpäin. Mielestäni on tärkeää, että nuoret tukevat toisiaan ja kannustavat ja auttavat niitä, jotka eivät vielä osaa esimerkiksi kieltä. Haluan myös sanoa, että meillä, jotka olemme tulleet tänne pakon edessä ja sodan takia, on paljon osaamista ja halua päästä eteenpäin. Tarvitsemme vain kannustusta ja tietoa uuden kotimaamme mahdollisuuksista.

Tulevaisuudelta toivon ennen kaikkea, että elämä täällä pysyy rauhallisena. Lukion jälkeen haluan jatkaa yliopistoon, mutta en vielä tiedä, mitä alaa haluan opiskella. Suomeen haluan jäädä pysyvästi.”

Ahmed, 30 vuotta

“Opiskelen tällä hetkellä Laurea ammattikorkeakoulussa digitaalisten palvelujen kehittämiseen painottuvassa Business Information Technology -ohjelmassa.  Suomeen tultuani tein pari vuotta töitä siivoojana, mutta tiesin, että halusin jatkaa opintojani mahdollisimman nopeasti. Ehdin opiskella kotimaassa korkeakoulussa kaupallista alaa lähes valmistumiseen asti.

Palvelujen ongelma on siinä, että systeemi kohtelee kaikkia samalla tavalla: pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee Suomeen hyvin eri taustoista, mutta kaikki ohjataan aloittamaan samalta tasolta, usein aivan alusta. En itse esimerkiksi halunnut käyttää montaa vuotta pelkästään suomen kielen opiskeluun, vaan jatkaa IT-alan opintoja englanniksi mahdollisimman nopeasti. Lopulta tulin Vamokseen ja valmentaja tutki kanssani, mihin kouluun voisin hakea ja milloin. Pohdimme yhdessä eri vaihtoehtoja ja selvitimme asioita.

Mielestäni kaikille pitäisi tarjota sellaista palvelua, mitä Vamoksesta saa; että jokaisen kohdalla mietittäisiin heidän tilannettaan erikseen ja perusteellisesti. Tänne muuttaneet eivät voi ymmärtää Suomen koulutusjärjestelmää tai mahdollisuuksiaan ilman kunnon ohjausta. Minusta tuntui, että minun haluttiin vain jatkavan siivoustöitä ikuisesti, sen sijaan että olisi kannustettu kouluttautumaan korkeammalle.

Mielestäni kotouttaminen pitäisi ylipäätään järjestää tehokkaammin ja paremmin. Maahanmuuttajia pitäisi ohjata heidän taustansa ja elämäntilanteensa perusteella yksilöidymmin eri poluille, koska se hyödyttäisi kaikkia. Perheellisillä ihmisillä ei ehkä ole taloudellista mahdollisuutta opiskella pitkään, vaan he haluavat mahdollisimman nopeasti töihin. Kotimaahan jäänyt perhe saattaa odottaa rahaa, jota ansaitakseen pitää löytää töitä, eikä pitkälle kouluttautuminen ole mahdollista.

Nuorille maahan muuttaneille sanoisin, että ensin kannattaa miettiä, mitä haluaa opiskella tai tehdä työkseen. Minä haluan työskennellä IT-alalla, jossa suomen kielen taito ei ole välttämätön, joten halusin panostaa kielen oppimisen sijaan koulutukseen ja ohjelmointitaitojeni parantamiseen itsenäisesti. Suurimmassa osassa työtehtäviä kuitenkin vaaditaan yhä suomen kielen taitoa, joten silloin kielen oppiminen on välttämätöntä. Suomessa on paljon täällä opiskelleita ulkomaalaisia, jotka eivät vain onnistu löytämään töitä, koska eivät osaa suomea tarpeeksi hyvin.

Juuri nyt minun tavoitteenani on valmistua opinnoista ja löytää sen jälkeen hyvä työpaikka. Suomessa on myös hyviä maisteriohjelmia alaani liittyen, joten voisin AMK:n jälkeen mahdollisesti myös jatkaa opintojani.”

Vamos Vantaa valmentaa Myyrmäessä 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulutusta ja työelämää. Vantaalla työskennellään monikielisesti ja tavoitammekin toimintaamme erityisesti monikulttuurisia nuoria. Tavoitteenamme on auttaa nuorta löytämään oma polkunsa ja tarjota luotettavan aikuisen tukea itsenäistymiseen.

Artikkelia on päivitetty heinäkuussa 2023.