Vamos Vantaa kehittää monikulttuurista Vamos-valmennusta

Vamos Vantaa palvelee vieraskielisiä, 16–29-vuotiaita nuoria sekä lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Työ on jatkoa syksyllä 2018 aloitetulle kahdelle  STEA-rahoitteiselle hankkeelle. Ne siirtyivät kahdelta paikalliselta järjestöltä Diakonissalaitokselle. Eteenpäin-hanke tuki maahanmuuttajaperheitä ja Movat-hanke avusti yli 16-vuotiaita jatkopolkujen etsimisessä. Hankkeiden rahoitus päättyi vuonna 2020, mutta Vamos Vantaa pääsi jatkamaan toimintaansa testamenttilahjoituksen turvin.

Vamos Vantaan tiimi vuonna 2021, vasemmalta Henna Heinikoski, Tiina Alanko ja Shirwa Gurhan. Istumaan on päässyt Fardoos Helal.

Vantaalla työtä tehdään monikielisesti monikulttuurisessa tiimissä, ja palvelukielinä ovat suomen ja englannin lisäksi arabia ja somali. Tammikuussa tiimi on yhdessä pohtinut, miten monikulttuurinen asiakasryhmä vaikuttaa järjestettävään toimintaan. Koordinaattori Tiina Alangon mielestä, tavoitteellinen yksilövalmennus on erittäin toimiva työmuoto maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa: ”Meidän toimintamme vahvuutena on kiireettömyys: nuoren asioita voidaan käydä rauhassa läpi, jolloin on helpompi huomata ja oikoa sitä väärää tietoa, jota suomalaisesta järjestelmästä on liikkeellä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että samalta työntekijältä saa apua laajasti erilaisiin arkipäivän pulmiin.” 

Kulttuuritulkkaus tärkeänä työkaluna 

Vamos Vantaan valmentaja Fardoos Helal pohtii kulttuuritulkkauksen merkitystä valmennustyön kehittämisessä – mihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, kun työskennellään vieraskielisten nuorten kanssa. ”Tulen itse arabikulttuurista, jossa vanhemmilla on suuri päätäntävalta perheessä. He saattavat ohjata nuorta voimakkaasti haluamaansa suuntaan, esimerkiksi koulutukseen liittyvissä asioissa. Perheellä ei välttämättä ole paljoa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai sen eri mahdollisuuksista. Meidän tehtävämme valmentajina on keskittyä nuoreen ja tarjota hänelle sellaisia vaihtoehtoja, jotka sopivat hänen persoonallisuuteensa ja kiinnostuksen kohteisiin. Sillä tavalla nuori pääsee aidosti eteenpäin.” 

Vamos Vantaa tavoittelee toiminnan laajentamista 

Mahdollisuus jatkaa Vamos-valmennusta Vantaalla, STEA-hankkeiden päättymisestä huolimatta, aukesi yllättävällä tavalla: “Diakonissalaitos sai testamenttilahjoituksen, joka kohdistui nuorten tukemiseen. Diakonissalaitoksen hallitus päätti suunnata rahoituksen monikulttuurisen työn vahvistamiseen Vantaalla”, kertoo Vamos-palveluiden johtaja Terhi Laine.  “Olemme erittäin kiitollisia lahjoituksesta, joka takasi Vantaan toiminnan jatkumisen”.  Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa Vamoksen toimintaa Vantaalla entisestään.

Vieraskielisten nuorten valmennuksen lisäksi, Vantaalla tuetaan myös lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Toiminnan takana on usean toimijan ESR-rahoitteinen yhteishanke, jossa päätoteuttajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE) -hankkeen valmentaja Henna Heinikoski tekee työtä omien asiakkaidensa kanssa Myyrmäessä, osana Vantaan Vamoksen tiimiä. 

Vamos-valmennus maahanmuuttajataustaisten nuorten tukena 

Diakonissalaitos on jo usean vuoden ajan tehnyt tavoitteellista valmennusta vieraskielisten nuorten parissa. Vuosina 2016–2019 kolmella paikkakunnalla toimi Osallisuuden polku maahanmuuttajille -hanke, jonka jälkeen monikulttuurista työtä on jatkettu esimerkiksi Vamos Oulun Verso-hankkeessa  sekä Kuopion Flow’ssa (päättyneet 2021). Diakonissalaitoksessa pidetään tärkeänä, että myös maahanmuuttajataustaiset nuoret löytävät Vamoksen palvelut ja saavat tarvitsemaansa rinnalla kulkevaa ja intensiivistä tukea. “Vuonna 2020 Vamoksen asiakkaista joka viides puhui muuta kuin suomea äidinkielenään. Tämä osoittaa, että Vamos-valmennus vastaa maahanmuuttajataustaisten nuorten tuen tarpeeseen”, kertoo Vamos-palveluiden johtaja Terhi Laine. 

Kirjoittaja Tiina Alanko työskentelee Vamos Vantaalla koordinaattorina.