Yhdessä elämisen taitokeskus jakaa Diakonissalaitoksen asiantuntijaosaamista yhteisöille
16.11.2023
Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskus tarjoaa valtakunnallisesti valmennuksia työyhteisöjen kehittämisestä kulttuuriseen saavutettavuuteen ja sovittelukoulutuksiin. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen toimijuutta sekä erilaisten ihmisten kohtaamisen taitoja. Tänä syksynä Yhdessä elämisen taitokeskuksen valmennusvalikoima laajenee. Uusina teemoina mukaan tulevat muun muassa traumatietoisuus, sosiaalinen vastuullisuus sekä nuoret sukupolvet työelämässä.
Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-hankkeen projektipäällikkö Maiju Lehto (vas.), palveluyksikön johtaja Tarja Jalli ja Diakonissalaitoksen asiakkuuspäällikkö Saara Simonen. Artikkelissa haastatellaan myös Vamos-valmentaja Eveliina Rantasta.
”Yhdessä elämisen taitokeskus on meille tapa jakaa asiantuntemustamme. Ammennamme osaamisesta, jota meillä on pitkään rakennettu ja tuomme mukaan myös uusia näkökulmia”, Diakonissalaitoksen asiakkuuspäällikkö Saara Simonen kertoo.
Yhdessä elämisen taitokeskuksen uusissa valmennuksissa esimerkiksi perehdytään sosiaalisen vastuullisuuden eri teemoihin ja tutustutaan tulevaisuustyöhön. Simosen mukaan valmennukset tarjoavat myös valmennuksia tekeville asiantuntijoille uusia näkökulmia ja mahdollisuuden jakaa osaamistaan uusille yleisöille.
”Toiminta myös vahvistaa valmentajien ammatillista itsetuntoa”, Simonen sanoo.
Voimavarakeskeisyydestä tukea opiskeluun
Espoon Vamos-nuortenpalvelun valmentaja Eveliina Rantanen perehtyi valmennuksessaan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa luonteen vahvuuksiin opiskelun tukena.
”Mietimme esimerkiksi sitä, miten puhumme itsellemme: mitä sanoja käytämme onnistuessamme, miten puhumme epäonnistumisesta ja millä keinoilla itsemyötätuntoa voisi lisätä”, Rantanen kertoo.
Valmennuksessa keskityttiin opiskelijan vahvuuksiin yksilön näkökulmasta. Koska valmennus toteutettiin luokkayhteisössä, oppivat nuoret samalla toisistaan ja toisiltaan. Nuoret myös kertoivat tutustuneensa kanssaopiskelijoihin uudella tavalla valmennuksen kautta. Rantanen pitää yhteisöllisyyden mahdollisuuksia tärkeänä nykyajan yksilökeskeisessä koulumaailmassa. Yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sitä kautta helpottaa yhteistyötä myös valmennuksen jälkeen.
Yhdessä elämisen taitokeskuksen valmennuskokonaisuudet räätälöidään aina kohderyhmä huomioon ottaen: ne ovat sekä tekijöidensä että kokijoidensa näköisiä.
”Kaikkien valmennuksieni taustalla on Vamos-työote. Mitään ei tehdä fiilispohjalta, vaan kaiken taustalla on teoriaa”, Rantanen kertoo. ”Kaiken tavoitteena on, että valmennustyöskentely tukee opiskelua.”
Kansalaistoiminnassa ollaan kokeilujen mestareita
Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-hankkeen projektipäällikkö Maiju Lehdon ja palveluyksikön johtaja Tarja Jallin Espoon seurakuntayhtymälle ohjaama Ilmiöistä kokeiluihin -valmennuskokonaisuus saatiin juuri päätökseen. Valmennuksessa opeteltiin tunnistamaan ilmiöitä omassa yhteisössä ja tarttumaan niihin käytännön kokeilujen kautta sekä harjoiteltiin menetelmiä, joiden avulla tulevaisuuskeskusteluja voi käydä omassa yhteisössä.
”Kirkko mieltää itsensä usein perinteiden eteenpäin tönijäksi. Samalla siellä on ruvettu kaipaamaan enemmän kokeilullisuutta sekä keinoja osallistaa seurakuntalaisia ja oman alueen ihmisiä nykyistä enemmän”, Jalli kertoo.
Valmennuksen aikana eräs esille noussut ilmiö oli paikallisten 3.–.5-luokkalaisten lasten levottomuuden lisääntyminen, Lehto ja Jalli kertovat.
”Oli huomattu, ettei sen ikäisille ei ole paikkaa, jossa viettää aikaa koulun jälkeen – he ovat liian vanhoja iltapäiväkerhoihin ja liian nuoria nuorisotiloihin. Tämä näkyi levottomuutena ja riitoina koulussa ja julkisissa tiloissa. Seurakunnat ryhtyivät pohtimaan, millaisia ratkaisuja voisivat tarjota ongelmaan yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.”
”Osallisuuden lisäksi tarvitaan myös omistajuutta.”
Maiju Lehdon mukaan valitettavan usein käy niin, etteivät kokeilut ota tuulta alleen.
”Tarvitaan keinoja ja osaamista saada kaikki yhteisön jäsenet mukaan, ettei kokeilu jää vain esimerkiksi työntekijöiden väliseksi puuhasteluksi”, hän sanoo.
”Ihmisiä ei kiinnosta liittyä mukaan valmiisiin pieniin lokeroihin: osallisuuden lisäksi tarvitaan myös omistajuutta. Yhteisön jäsenet täytyy ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa.”
Yhdessä tekeminen on Yhdessä elämisen taitokeskuksen toiminnan ytimessä.
”Jos halutaan saada aikaiseksi muutosta yhteisöissä, pitää koko yhteisön olla aktiivisesti mukana toiminnassa. Voimme kouluttaa ihmisiä ja saada heidät innostumaan, mutta seuraavana päivänä puoleenpäivään mennessä se into voi olla valunut hiekkaan, jos esimerkiksi koko työyhteisö ei ole täysillä mukana”, Tarja Jalli sanoo.
Tutustu Yhdessä elämisen taitokeskukseen”Muutokseen pitää panostaa. Me tarjoamme välineitä, mutta lopulta ihmiset itse oivaltavat ja saavat muutoksen aikaan. Kansalaistoiminnassa on nyrkkisääntö, että mikään ei toimi, jos se ei ole yhdessä elettävää. Pelkkä oppi ei riitä, jos se ei käytännössä välity yhdessä elettyyn elämään.”