Rohkeutta muuttaa mitä voi – yritysvapaaehtoisuus ihmisyyden ytimessä

Kriiseissä kiteytyy olennainen. Maailma on muutamassa vuodessa mullistunut ja historiaa eletään preesensissä. On vahvistettava asennetta, jota maailmankuulu Tyyneysrukous esittää: tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voi, ja viisautta erottaa ne toisistaan. Vaikeiden asioiden ja tapahtumien hyväksyminen vaatii nöyryyttä, ja sitä maailman tapahtumat voivat parhaimmillaan opettaa.  Energiaa ei kannatta kriisin keskellä hukata turhaan, koska kriisit imevät energiaa, pohtii Anni Selin. Kriiseissä kannattaa keskittyä olennaiseen ja niiden keskellä olennainen myös kiteytyy.

Halu auttaa ja tehdä hyvää on vahvistunut ihmisissä. Kaiken vaikean keskellä ihmiset haluavat tehdä sen mihin heillä on mahdollisuus. Vaikuttaa ja tehdä hyvää. Uskon, että se on vahvasti osa ihmisyyttä. Me sosiaalialan ihmiset olemme työssämme tarjoamassa tukea ja apua. Me voimme osaamisellamme näyttää suuntaa muillekin. Sinne missä apua tarvitaan ja mihin apu kannattaa keskittää.

Ihmisen aitoon kohtaamiseen ja empatiakykyyn ei vaadita koulutusta

Brené Brown, tutkija, Houstonin yliopiston professori ja kuuluisuutta saanut Tedtalk puhuja, määrittelee empatian kykynä tunnistaa rakkaudella toisessa ihmisessä itsensä. Brown on käyttänyt viimeiset kymmenen vuotta urastaan työelämän kehittämiseen ja kouluttaa maailman huippujohtajia. Brenén viestin keskiössä on haavoittavuus ja empatia, joita ilman tutkijan mukaan ei rohkeutta voi olla. Tämä viesti saattaa yllättää monet, jotka uskovat työelämän vaativan kylmää ja laskelmoivaa kyynärpäätekniikkaa ja loputonta suorittamista. Tähän näyttää myös valitettavan moni nuori uskovan. Työelämässä ja elämässä pärjäämiseen tarvitaan siis empatiakykyä ja toisen asemaan asettumista? Jos nämä ovat tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä, eikö meidän juuri nyt työelämässä olevien ihmisten, olisi aika vahvistaa näitä taitoja? Eikö se ole juuri se viesti mitä haluamme viestittää myös nuorillemme?

Olen saanut tehdä työtäni yritysvapaaehtoisuuden parissa syksystä 2021 asti. Yhdessä tiimimme ja neljän vapaaehtoistyöhön sitoutuneen yrityksen kanssa olemme pohtineet, millaisia uusia tapoja voisimme kehittää yritysvapaaehtoisuuden toteuttamiseen. Vapaaehtoiset ovat pitäneet nuorille digitaitoja vahvistavia ja laajentavia koulutuksia.  Kokemusta voisi tähän mennessä verrata ulkomailla vietettyyn työvaihtoon. Työ on ollut innostavaa, jännittävää, uusien kulttuurien äärellä olemista sekä tuttujenkin asioiden katsomista täysin uusista näkökulmista. Oppimiselta ei ole voinut välttyä.

Yhteistyön aluksi olemme kuulostelleet, miltä kunkin työporukan kieli kuulostaa, kuinka he toimivat ja ovatko heidän eväänsä samanlaiset vai erilaiset kuin meillä. Oman työkulttuurin ymmärrys vahvistuu, kun joku sen ulkopuolinen kysyy ja haastaa: ”Entä tämä ja tämä asia? Kuinka teillä? Miksi toimitte kuten toimitte?”

Yksi upeimmista oppimiskokemuksista sosiaalialan työntekijänä on ollut nähdä ja ymmärtää paremmin, mitä kaikkea teknologia- ja viestintäalan ihmiset tekevät ja kuinka paljon ammattitaitoa kaikki tämä vaatii. Kaikkein arvokkainta työssä on kuitenkin ollut sisäistää ne asiat, jotka ammattialasta riippumatta ovat yhdistäneet meitä kaikkia. Suurin näistä asioista on vilpitön halu auttaa nuoria ihmisiä, joilla syystä tai toisesta ei vielä ole tulevaisuuden suunnitelmaa tai opiskelu- tai työpaikkaa.

”Digi-syrjäytymistä” ei voida enää erottaa ”perinteisestä syrjäytymisestä”

Yhteiskunnan palvelut, koulut ja työelämä on tehnyt nopean, radikaalin hyppäyksen digitalisaatioon. Useimmat nuorten tukipalvelut ja erilaiset identiteettiä vahvistavat digiheimot ja niihin liittyminen, vaativat digitaalista osaamista. Digitaidot ovat ehto selviytymiseen yhteiskunnassamme. Siksi juuri digitaitojen laajentaminen ja vahvistaminen ovat keskeinen osa osallisuuden vahvistamista. Juuri tätä nämä upeat yritysvapaaehtoisemme ovat tulleet tekemään meille Vamokseen.

Nuoret hakevat meiltä vahvistusta, rohkaisua ja kokemusta aidosta kohtaamisesta. Se jotain sellaista, jota jokainen meistä voi tarjota. Juuri siksi yritysten tekemä vapaaehtoisuus on mittaamattoman tärkeää. Meitä kaikkia tarvitaan tässä työssä. Maailman tapahtumat voivat saada meidät tuntemaan voimattomuutta muuttaa asioita, joihin meillä ei ole valtaa. Meillä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus käyttää rohkeuttamme muuttaa ne asiat, jotka voimme.

Kirjoittaja Anni Selin työskentelee projektityöntekijänä Vamoksen Digistä voimaa -hankkeessa. Työssään Selin kehittää uudenlaista yritysvapaaehtoisuuden mallia yhdessä tiimin, nuorten ja työhön sitoutuneiden yritysten kanssa. Yritysyhteistyökumppaneina hankkeessa toimii Solita, Fujitsu Finland Oy, Drum ja Futurice.