Yritysvapaaehtoisuus on kansalaisyhteiskunnalle iso mahdollisuus
Diakonissalaitoksella toimi vuosina 2018-2021 Kanssala-hanke, joka oli vuoden 2019 aikana olleet tekemisissä kolmen suuren tai keskisuuren yrityksen kanssa vapaaehtoistoimintaan liittyen. Asialistalla on ollut yritysvapaaehtoisuutta sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kehittämistä. Kokemukset ovat avanneet meille uusia näkökulmia yritysten rooliin vapaaehtoistoiminnassa. Yritysvapaaehtoisuus on kansalaisyhteiskunnalle iso mahdollisuus.
Toistuva huomio on ollut, että yritysten työntekijöiden näkökulmasta vapaaehtoistoiminta näyttäytyy tavalta olla mukana merkityksellisessä tekemisessä. Toimintaan osallistumisen koetaan täydentävän omaa arkea ja elämää tavoilla, joihin muut elämän osa-alueet eivät välttämättä tarjoa samanlaista mahdollisuutta.
Eräässä keskisuuressa teknologiayrityksessä kuulimme, että työntekijät haluavat kokemuksen siitä, että ovat mukana maailmaa parantavassa toiminnassa. Viimeisen puolen aikana erityisesti ilmasto- ja ympäristötoiminta ovat nousseet toistuvasti esiin kahvitaukokeskusteluissa. Tietoa toiminnan moninaisista mahdollisuuksista ei kuitenkaan ole, ja kiireisen arjen keskellä on haastavaa lähteä aktiivisesti etsimään ilmasto- ja ympäristötoimintaa tarjoavissa yhteisöissä.
Toisen yhteistyökumppanin kanssa esiin nousi hiukan erilainen haaste: hyvin kansainvälisessä ohjelmistokehitystä tekevässä yrityksessä oltiin havaittu, että osalla työntekijöistä on vaikeuksia muodostaa Suomessa verkostoja ja kiinnittyä yhteisöihin. Harrastustoiminnan ohella vapaaehtoistoiminnan koettiin olevan tapa tarjota työntekijöille mahdollisuuksia tutustua toiminnan ohessa ihmisiin, rakentaa sosiaalisia suhteita, ja sitä myöten rikastuttaa työn ulkopuolista elämää. Keskustelussa nousi kuitenkin jo yllä kuvattu haaste: tietoa toiminnan mahdollisuuksia ja erityisesti siitä, miten pääsee mukaan, on niukalti.
Yritysvapaaehtoisuus on iso mahdollisuus
Yrityksissä orastava innostus vapaaehtoistoimintaan kohtaan on kansalaisyhteiskunnalle iso mahdollisuus. Työntekijöiden tarpeet ajavat yrityksiä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan suuntaan, sillä työnantajalle tyytyväinen ja työpaikkansa merkityksellisenä kokeva työntekijä sitoutuu työhönsä paremmin. Yritysten työntekijöille vapaaehtoisuus mahdollistaa merkityksellisen tekemisen, mutta kansalaisjärjestöille se tarjoaa tilaisuuden hyödyntää työntekijöiden usein ainutlaatuista osaamista oman toiminnan kehittämisessä – tai rakentaa pitkäkestoisempaa kumppanuutta yrityksen kanssa.
Tässä joitakin esiin tulleita kumppaniyritystemme työntekijöiden osaamisalueita: ohjelmointi, markkinointi sosiaalisessa mediassa, palvelumuotoilu, prosessien optimointi, strateginen kehittäminen. Monille mahdollisuus soveltaa omaa ammattitaitoaan uudenlaisessa organisaatiossa on mielenkiintoinen ja itseä kehittävä osallistumisen tapa. Tällaisen osaamisen hyödyntäminen tarjoaisi järjestöille hyvän tilaisuuden kehittää omaa toimintaansa.
On myös niitä, jotka eivät halua tehdä vapaaehtoisena samoja asioita kuin töissä. Silloin yritysten työntekijät voivat joko yksin tai ryhmässä osallistua toimintaan, jossa korostuu yhdessä tekeminen ja arkinen kohtaaminen. Meille oli silmiä avaavaa kuulla eräältä yhteistyökumppaniltamme, että heidän työntekijänsä korvaisivat mieluusti esimerkiksi tiimi-illallisen vaikka siihen, että he lähtevät lastensuojelun myötä osastolla asuvien nuorten kanssa kiipeilemään – kustannukset kattaen.
Yritysten työntekijöiden kaipuu merkitykselliseen ja ihmisten kohtaamista mahdollistavaan toimintaan ovat tilaisuus, johon kansalaisjärjestökentällä on syytä tarttua. Monia hyviä esimerkkejä onkin, kuten nuorten parissa toimivan Vamoksen Taloustaitohanke. Hyvä lähtökohta kumppanuuden rakentamiseen on tunnistaa, että myös yritysvapaaehtoisuudessa korostuu viime kädessä halu kokea merkityksellisyyttä ja osallistua vastavuoroiseen tekemiseen muiden kanssa.
Kirjoittaja Joonas Timonen työskenteli Kanssalan tuotantokoordinaattorina.
Kanssalan toiminta on päättynyt. Diakonissalaitoksella toimi vuosina 2018–2021 Kanssala-hanke, jossa lisättiin helsinkiläisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Artikkeli on julkaistu joulukuussa 2019 ja sitä on päivitetty joulukuussa 2021.