Opas journalisteille: Kuinka kertoa siirtolaistaustaisista romaneista?

Laadittu Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan ja sovittelujournalistien Sopiva ry.:n yhteistyönä.

Itä-Euroopasta pääosin toimeentulon perässä muihin EU-valtioihin saapuvat siirtolaistaustaiset romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa yli 10 vuoden ajan. Samaan aikaan heistä on myös kerrottu suomalaisessa mediassa. Journalismi, jossa heidän elämäänsä on käsitelty, on painottunut varsinkin alkuvaiheessa suomalaisten näkökulmasta tulkittuihin uhkan, laillisuuden ja uhriuden näkökulmiin. Siirtolaisromanien todellisuutta on tarkasteltu erityisen paljon myös viranomaispuheen kautta. Vähitellen journalismi on kuitenkin saanut lisää sävyjä: syvällisempää henkilökuvausta ja näkökulmia romanikulttuureihin, mutta myös aineistoja, jotka taustoittavat moniperusteista syrjintää sekä absoluuttista köyhyyttä. Romaniaiheisiin erikoistuneita toimittajia on Suomessa silti edelleen varsin vähän.

Siirtolaisromaneja kuvaavat mediaesitykset asettuvat useisiin viitekehyksiin: toisaalta ne sijoittuvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja journalismissa vallitsevaan romaniuden esittämisen jatkumoon, toisaalta ne ovat osa etnisten vähemmistöjen esittämistä. Molempien suhteen journalismilla on merkittävä vastuu; media on antirasistisen ja yhdenvertaisuuteen (pdf) perustuvan yhteiskunnan keskeinen toteutumisen tila (pdf).

Romaniväestö on Euroopan suurimpia etnisiä vähemmistöjä, joka pitää sisällään kulttuurisesti sekä sosioekonomisen asemansa näkökulmasta moninaisia yhteisöjä. Yhteensä romaneja on Euroopassa 10–12 miljoonaa. Heistä noin 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, ja 30 prosentilla ei ole kodissaan juoksevaa vettä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta heidän kohtaamiaan ongelmia ovat myös etninen profilointi, työnsaannin ja asumisen esteet sekä koulutuksessa kohdattu syrjintä. Koronapandemian myötä romanien asema on hälyttävästi heikentynyt, mikä on ilmennyt esimerkiksi eristämisen, rasistisen väkivallan, toimeentulon menettämisen, saniteettiolosuhteiden puutteiden ja poliisiväkivallan muodossa.

Diakonissalaitos on työskennellyt yhteistyössä siirtolaistaustaisten romanien kanssa siitä asti, kun liikkuvaa väestöä saapui Suomeen Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden myötä. Tavoitteena on ollut liikkuvan väestön elinolosuhteiden ymmärtäminen, vuorovaikutus, sekä perusoikeuksien ja osallisuuden edistäminen. Tämä on tarkoittanut myös tiivistä yhteistyötä journalistien kanssa: asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana haastatteluprosesseissa, ja siirtolaisromanien kanssa on myös luettu heitä käsitteleviä artikkeleja. Työtä tehdään myös kumppanijärjestöjen kanssa lukuisissa Itä-Euroopan maissa. Erityisesti vuosina 2018–2021 Diakonissalaitoksen Discrikamira-hankkeessa on analysoitu siirtolaisromaneja käsitteleviä journalistisia representaatioita ja koulutettu viestinnän alojen opiskelijoita sekä ammattitoimittajia käsittelemään siirtolaisromaneja koskevia ilmiöitä. Samassa prosessissa syntyi tämä opas: yhteistyössä sovittelujournalistien Sopiva ry:n, koulutukseemme osallistuneiden journalistien sekä siirtolaisromanien kanssa koostimme ammattijournalisteille näkökulmia siihen, kuinka siirtolaisromaneista ja heidän elämäänsä koskettavista kehityskuluista voisi kertoa. Kuinka etnistä vähemmistöä käsittelevä journalismi voisi olla monipuolisempaa ja syvällisempää?

Tästä linkistä lisää Discrikamira-hankkeesta

Hankkeesta vastasi Diakonissalaitoksen kansainvälinen toiminta.

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Marjaana Toiviainen, Diakonissalaitos
marjaana.toiviainen@hdl.fi

Varapuheenjohtaja, journalisti Noora Kettunen, Sopiva ry.
Kehittämispäällikkö Anca Enache, Diakonissalaitos
anca.enache@hdl.fi
Opas koostuu yhdeksästä näkökulmasta, joihin sisällytettyjen linkkien kautta pääset tutustumaan esimerkkiartikkeleihin sekä taustatietoa tarjoavaan materiaaliin. Oppaan liitteenä on linkkilista lähdemateriaalin äärelle sekä  yhden kokemusasiantuntijan kertomus yhteistyöstä journalistien kanssa Suomessa.