Ilmastoteot ja ihmisoikeudet kytkeytyvät toisiinsa

21.2.2022

Ilmastotekojen ja ihmisoikeuksien kytkökset –tilaisuuden keskustelijat pohtivat sitä, millaisilla toimenpiteillä kehittyvissä maissa toimivat yritykset voivat parantaa omaa ilmastovastuutaan ja pitää samalla kiinni ihmisoikeuksien toteutumisesta. Huomio kiinnittyi erityisesti ihmisarvoiseen työhön, talouskasvuun ja eriarvoisuuden vähentämiseen. 

Leo Stranius, Tiina Saukko ja Riikka Nieminen-Kwatemba.

Ilmastovastuun huomioimiseen on työkaluja

ThirdRockin toimitusjohtaja Leo Stranius huomautti, että ilmastonmuutoksen lisäksi suomalaisten yritysten tulisi pyrkiä huomioimaan toiminnassaan myös biodiversiteettikriisi. Erilaisten työkalujen avulla on mahdollista parantaa vastuullisuutta ympäristöasioissa ja huomioida samalla ihmisarvoiseen työhön, talouskasvuun ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvät haasteet.  

Esimerkiksi ESG Performance -malli ottaa huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja hyvän hallinnon indikaattorit. Sen kautta on mahdollista todentaa toiminnan vastuullisuus ja se, miten ilmastotavoitteet on otettu huomioon.  

Vastuullisuus tulee ymmärtää laajasti 

Vastuullisuus on Infine Oy:n toimitusjohtaja Tiina Saukon mukaan nousemassa yritystoiminnassa yhä merkittävämmäksi liiketoiminnan osaksi. Hänen mukaansa vastuullisuuden hankalin alue on kansainvälinen kauppa ja erityisesti alkutuotanto kehittyvillä alueilla, sillä niihin liittyy usein erilaisia ihmisoikeusrikkomuksia ja ekologisia haasteita.

Vastuullisuus kannattaa Saukon mukaan ymmärtää laajasti ja ottaa se mukaan strategiseen johtamiseen. Nykyään ei Saukon mukaan riitä, että toiminta on läpinäkyvää ja noudattaa lakeja ja säädöksiä, vaan pitää ottaa huomioon myös ilmastoon, ympäristöön, hallintoon ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät näkökulmat.  

Myös yritystoiminnan epäsuorat vaikutukset on syytä huomioida. Näitä ovat esimerkiksi työmatkojen, jätehuollon, käytetyn energian ja logististen ratkaisujen vastuullisuus. Haastavaa on kiinnittää huomiota myytyjen tuotteiden käyttöön, jakeluun ja kierrätykseen.  

Saukko toivoo, että yritykset myös kertoisivat asiakkailleen enemmän, mihin vastuullisuusväitteet pohjautuvat.  

Vastuullisuuden osoittavat sertifikaatit ovat kalliita

Food and Forest Development Finlandin (FFD) ohjelma- ja talousjohtaja Riikka Nieminen-Kwatemba kertoi, että vastuullisuusstandardien vaatimuksiin vastaaminen edellyttää laajaa kapasiteetin kasvattamista. Siihen on hankala saada rahoitusta. Niemisen mukaan standardien vaatimukset ja uusiminen eivät aina ota huomioon paikallisia olosuhteita. 

Kustannukset kumuloituvat viljelijäjärjestötasolla, ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta mukana olisi oltava suuri määrä tuottajia. Tämä kasvattaa koulutuksen ja seurannan tarvetta. 

Kehittyvien maiden metsä- ja ruokataloudessa sertifiointi on haastavaa, sillä kriteerit ovat vaativia. Kaikkia dokumentteja ei aina ole saatavilla. Niiden taustalle tarvitaan kovaa dataa ja tietojenhallinnan järjestelmiä, konsulttivetoisia toimeksiantoja ja riippumattomia auditointeja. Joskus kriteerit vaihtuvat usein. Standardien vaatimukset ja uusiminen tehdään lähinnä länsimaisten tarpeiden pohjalta.  

Sertifiointien tekeminen on kallista. Niemisen mielestä olisi hyvä, että viljelijät ja muut tuottajat saisivat rahoitusta, jotta sertifiointi onnistuu. Jos ulkopuolista rahoitusta ei löydy, viljelijäjärjestöllä pitää olla oma maksujärjestelmä.  

Katso tilaisuuden tallenne tästä:

Tekstitykset saat päälle käynnistämällä videon ja napsauttamalla sen jälkeen videon alareunassa olevaa tekstitys-painiketta.

Ilmastotekojen ja ihmisoikeuksien kytkökset -tilaisuuden järjesti Kymppi-hanke, jonka tavoitteena on edistää kehittyvissä maissa asuvien ihmisten kestävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa. Sen pyrkimys on juurruttaa kestävän kehityksen tavoitteet suomalaisten, kehittyvissä maissa toimivien yritysten liiketoimintaan. Hanke tukee yrityksiä syvällisten ja konkreettisten yritysvastuukäytäntöjen rakentamisessa ja edistää yritysten ja kehittyvissä maissa toimivien suomalaisten järjestöjen yhteistyötä. Yritysten ja järjestöjen vuorovaikutus edistää inklusiivista talouskasvua, ihmisarvoista työtä ja tasa-arvoista kumppanuutta. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Lue lisää Kymppi-hankkeesta

 

Uutiskirjeemme Viesti Diakonissalaitokselta on rohkea ja ajankohtainen. Tilaa tästä.
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: