Kenia on portti Itä-Afrikan liiketoimintamahdollisuuksiin 

Diakonissalaitoksen, Suomen Caritaksen, Filoksenian ja Filantropian Kymppi-hanke järjesti yhdessä Finnpartnershipin kanssa Kenia-maapäivän marraskuussa 2021. Tilaisuudessa kävi ilmi, että suomalaisilla yrityksillä on paljon liiketoimintamahdollisuuksia Keniassa ja että Kenia toimii hyvänä astinlautana itäiseen Afrikkaan. Kymppi-hankkeen tavoitteena on edistää kehittyvissä maissa asuvien ihmisten kestävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa.

Kaupungistuminen ja väestönkasvu luovat liiketoimintamahdollisuuksia

Kenia-maapäivän avannut Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala sanoi, että kansalaisjärjestöjen ja yritysten kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä. Hybriditilaisuus pidettiin marraskuussa Rastilassa Helsingissä.

Suomalaisella liiketoiminnalla on paljon mahdollisuuksia Itä-Afrikassa. Kenia on taloudellisesti kuuden suurimman afrikkalaisen maan joukossa. Afrikan osuus koko Suomen tavaraviennistä on 2,4 prosenttia, sanoi Esa Rantanen. Hän työskentelee kaupallisena konsulina Nairobissa. 

Hän kertoi useista megatrendeistä, jotka tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrittäjille. Kenian pääkaupunki Nairobi ja muutkin afrikkalaiset maat kaupungistuvat voimakkaasti. Keskiluokka kasvaa: kulutus lisääntyy, kaupunkeihin tulee uusia työpaikkoja. Nopea väestönkasvu ja kaupungistuminen merkitsevät sitä, että maassa tarvitaan osaajia uusien koulujen rakentajiksi ja lasten opettajiksi sekä kasvaville palvelualoille.

Rantanen näkee suomalaisyrityksille useita mahdollisuuksia. Kulutustuotteissa kysyntää on pakkauksille, elintarvikkeille ja hyvinvointituotteille. Maataloutta voi tukea koneilla ja laitteilla, kehittää ruokaturvallisuutta, prosessointia ja kylmälogistiikkaa. Teollisuuden puolella Keniassa voi kehittää rakennusteknologiaa, rakentaa energia- ja telekommunikaatiojärjestelmiä, satamia, lentokenttiä ja kaivoksia. Terveys- ja hyvinvointialalla maassa voi kehittää lääkkeitä, diagnostiikkaa, sähköisiä terveyspalveluja ja koneita.

Pohjoismaiden suurlähetystöt selvittivät, että suurin osa pohjoismaisista yrityksistä tekivät Keniassa kauppaa ja myyntiä. Tuotteita valmisti vain 15 prosenttia yrityksistä.

Hyvät kontaktit helpottavat liiketoimintaa

Keniassa on tärkeää, kenet tunnet ja miten opit solmimaan suhteita toisten ihmisten kanssa. On tärkeää päästä paikalliseen yhteisöön, sanoi yrittäjä Jussi Alaputto.

Hän tutustui Keniaan jo lapsena, sillä hänen isänsä työskenteli maassa kehitysaputöissä. Hän on ollut Keniassa rakentamassa uusiutuvaa energiaa, parantanut puhtaan veden saantia ja osallistunut erilaisiin rakennusprojekteihin. 

Hänen mukaansa sekä yritysten että kansalaisjärjestöjen on helpompaa päästä Keniassa eteenpäin, kun heillä on joku paikallinen partneri tai ystävä. 

Kenian poliittinen vakaus helpottaa liiketoiminnan aloittamista. Maassa asuu lähes 54 miljoonaa ihmistä ja väestönkasvu on yli 5 prosenttia vuodessa. Keniaa voi pitää porttina Itä- ja Keski-Afrikkaan, kertoi Raymond Munoru, Katsastus Kenya -yrityksen johtaja.

Hän vei muutama vuosi sitten suomalaisen henkilöautojen katsastusjärjestelmän Keniaan, ja muokkasi sitä paikallisiin oloihin. 

Munoru opiskeli Suomessa automekaanikoksi. Eräällä Kenian-vierailulla hän havahtui liikenteestä johtuviin ilmansaasteisiin. Hän halusi viedä asiantuntemustaan Keniaan, jossa ei vielä ollut henkilöautojen katsastusjärjestelmää.

Munorun mielestä Kenian haasteena ovat tiedonsaanti, ajantasaisen tiedon ja rahoituspääoman löytäminen, hallinnollisten käytäntöjen epävakaus, korruptio, tuontitavaroiden saatavuus ja logistiikka.

Keniassa on Munorun mukaan joskus vaikea löytää työntekijöitä. Jos löytyykin, heillä ei ole teknistä osaamista: joskus on tarpeen kouluttaa työntekijä itse. 

Haasteet tekevät elämän mielenkiintoiseksi ja haasteista selviytyminen tuo merkityksellisyyttä, Munoru sanoi. 

Yritykset ja järjestöt tarvitsevat yhteiset tavoitteet

Suomalaisilla järjestöillä ja yrityksillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Keniassa. UNICEF ja Nokia pyrkivät yhteisessä hankkeessaan parantamaan koulutuksen laatua, saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa vietiin digitaalisia oppimisratkaisuja ja -materiaaleja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville lapsille. 

Hankkeessa oli tärkeää löytää sekä UNICEFin että Nokian tavoitteista jotain yhteistä, jotka sopivat sekä Kenian hallituksen että kestävän kehityksen tavoitteisiin. Onnistuimme tuomaan lisäarvoa kaikille osapuolille, kertoi Hanna-Leena Markus UNICEFilta. 

Hankkeen tuloksena kymmenen koulua saivat verkkoyhteydet ja parhaillaan valmistellaan sadan muun koulun yhdistämistä verkostoon. Nokian työntekijät antoivat jatkuvaa tukea ja he rakensivat eri teknologiset ratkaisut eri paikkoihin. Hankkeesta hyötyi yli 158 000 lasta ja aikuista. 

Kenia-maapäivä järjestettiin marraskuun puolivälissä Helsingissä hybriditilaisuutena. Suurin osa noin viidestäkymmenestä osallistujista oli paikan päällä Rastilan kartanossa.

Kirjoittaja Laura Koskelainen

Katso tilaisuuden tallenne alla olevasta videosta:

Kenia-maapäivän järjesti Kymppi-hanke, jonka tavoitteena on edistää kehittyvissä maissa asuvien ihmisten kestävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa. Sen pyrkimys on juurruttaa kestävän kehityksen tavoitteet suomalaisten, kehittyvissä maissa toimivien yritysten liiketoimintaan.

Hanke tukee yrityksiä syvällisten ja konkreettisten yritysvastuukäytäntöjen rakentamisessa ja edistää yritysten ja kehittyvissä maissa toimivien suomalaisten järjestöjen yhteistyötä. Yritysten ja järjestöjen vuorovaikutus edistää inklusiivista talouskasvua, ihmisarvoista työtä ja tasa-arvoista kumppanuutta. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.