Kidutettujen kuntoutus ansaitsisi pysyvän rahoituksen

23.6.2022

Sunnuntaina 26.6. vietetään YK:n kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta. Suomi on sitoutunut YK:n kidutuksen vastaisessa yleissopimuksessa kieltämään kaikenlaisen kidutuksen, mutta myös järjestämään kidutuksen uhrien kuntoutuksen oikeudenmukaisella tavalla. Diakonissalaitos on kuntouttanut kidutettuja pian 30 vuoden ajan määräaikaisin hankerahoituksin. Hankerahoituksen katkonaisuus on ongelmallinen sekä uhrien että auttajien näkökulmasta. Suomen pitäisi pystyä parempaan.

Käsi, jossa lukee teksti Ihmisarvo.

Kidutuksen vastaista päivää vietetään sunnuntaina 26.6. Kidutuksen uhreja kuntoutetaan Suomessa määräaikaisin hankerahoituksin. Epävarmuus ja rahoituksen katkonaisuus on kestämätöntä sekä kidutuksen uhrien että kidutustraumoihin erikoistuneiden harvojen ammattilaisten näkökulmasta.

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus on kuntouttanut kidutuksen uhreja vuodesta 1993 alkaen. Tällä hetkellä keskuksessa toimii kolme erikoissairaanhoitotasoista moniammatillista työryhmää, joista yksi keskittyy kidutettujen aikuisten kuntoutukseen, toinen kidutettujen lasten ja perheiden kuntoutukseen, sekä kolmas sotatraumatisoituneiden pakolaisten kuntoutukseen.

Kidutettujen aikuisten kuntoutusta rahoittaa STEA, muiden kahden hankkeen rahoitus tulee vielä vuoden loppuun saakka Turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahastosta.

”Määräaikaiset hankkeet päättyvät vuoden vaihteessa, ja tieto mahdollisista uusista rahoituksista saadaan aikaisintaan joulukuussa. Tämä johtaa siihen, että hankkeiden potilassuhteet pitää päättää, ja osaavat tiimit hajoavat työntekijöiden hakeutuessa muihin töihin – jälleen kerran”, Psykotraumatologian keskuksen toiminnasta vastaava hankepäällikkö Mika Paasolainen kuvaa tilannetta.

”Kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutus on saatava valtion pysyvän rahoituksen piiriin, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Kansainväliseen sopimukseen perustuvan työn hoitaminen määräaikaisin hankerahoituksin on täysin kestämätöntä”, Paasolainen sanoo.

Hoidon jatkuvuus on taattava

Psykotraumatologian keskuksessa tehdään ensisijaisesti potilastyötä, mutta myös koulutetaan, konsultoidaan ja työnohjataan valtakunnallisesti viranomaisia, sote-ammattilaisia ja muita pakolaisten kanssa työskenteleviä. Tämä on tärkeää, koska kidutus- ja sotatraumojen hoito on oma erityisalansa, ja koskee maan laajuisesti kohtuullisen pientä, mutta tärkeää asiakasryhmää.

Kidutuksen jäljet ulottuvat aina yhtä ihmistä laajemmalle. Jos perheessä on kidutuksen uhri, se vaikuttaa koko perheeseen. Kidutustraumat myös siirtyvät sukupolvelta toiselle, ellei niitä hoideta asianmukaisesti.

”Jatkuvuus on potilassuhteiden kannalta äärimmäisen tärkeää: hoidamme ja kuntoutamme haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden perusturvallisuus on valmiiksi järkkynyt. On kohtuutonta, että Suomi ei pysty takaamaan näille ihmisille pysyviä hoitosuhteita toimimattoman rahoitusjärjestelmän vuoksi”, sanoo asiantuntija ja traumoihin erikoistunut terapeutti Lotta Carlsson Psykotraumatologian keskuksesta.

Rahoituksen epävarmuus on kestämätöntä

Ensi vuonna Diakonissalaitos on kuntouttanut kidutettuja pakolaisia määräaikaisilla hankerahoituksilla kolmenkymmenen vuoden ajan.

”Toivoisin todella, että viestimme kuultaisiin valtion taholla. Paras lahja pyöreitä vuosia täyttävälle kidutettujen kuntoutustoiminnalle olisi sen pysyvyyden ja pitkäjänteisen työn turvaaminen. Epävarmuus ja rahoituksen katkonaisuus on kestämätöntä sekä kidutuksen uhrien että kidutustraumoihin erikoistuneiden harvojen ammattilaisten näkökulmasta”, sanoo Paasolainen.

Kidutuksen uhrien kuntoutukseen ovat Diakonissalaitoksen lisäksi erikoistuneet Suomessa Oulun Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutus sekä TAYSin Pakolaispsykiatrian poliklinikka. Konsultointia ja arviointia tarjoaa lisäksi HUSin Kulttuuripsykiatrian poliklinikka.

Diakonissalaitos yhtyy Pakolaisneuvonnan vetoomukseen kidutuksen uhrien oikeuksien turvaamiseksi Suomessa. Uhreille on turvattava pysyvät ja kattavat kuntoutuspalvelut.

Nyt kun Suomeen tulee koko ajan uusia pakolaisia, on entistä tärkeämpää, että maassa on pysyvää osaamista sodan ja kidutuksen traumojen arviointiin ja hoitoon.

 

Lisätietoa

Hankepäällikkö Mika Paasolainen, 050 502 7659, mika.paasolainen@hdl.fi
Asiantuntija Lotta Carlsson, 050 578 1345, lotta.carlsson@hdl.fi

Median yhteydenotot myös: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, 050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: