Luottamus rakentuu kokemusasiantuntijan kautta

Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, vammasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta. Heidän avullaan kehitetään palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. He lisäävät ihmisten ymmärrystä, muuttavat asenteita ja antavat toivoa muille samaa kokeneille. NEA-hankkeessa (naiserityisyys asunnottomuustyössä) ammattilaisen työparina työskenteli kesästä 2019 lähtien hankkeen päättymiseen saakka 2020 kokemusasiantuntija Jennica.

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija täydentävät toisiaan

Jennica työskenteli  NEA-hankkeen projektityöntekijänä Sarin työparina. Jennica on ammattilaisen ja asiakkaan välillä oleva tukihenkilö. Naisilla häpeä on suuri, jolloin saman asian kokeneelle on matalampi kynnys kertoa asioitaan. Jennican kautta naisia tavoitetaan paremmin ja heidät saadaan tapaamisiin sekä sitoutumaan helpommin. Jennica pystyy sanoittamaan asioita niin asiakkaalle kuin ammattilaiselle.

”Luottamus ammattilaiseen rakentuu, kun voin sanoa Sarin olevan ihan hyvä tyyppi ja sitä uskaltaa tavata,” Jennica kertoo. ”Pystyn myös sanomaan tapaamalleni naiselle, että ei mitään hätää, mä tiedän,” Jennica jatkaa. Tämä antaa monelle toivoa ja lisää luottamusta ollen usein ensimmäinen askel elämässä eteenpäin.

Jennica ja Sari täydentävät toisiaan tehden erilaisia havaintoja tilanteessa katsoen asioita eri näkökulmista.

”Miten tärkeää on tehdä työtä niin, että mukana on ihmisiä, joille tätä työtä tehdään.” sanoo Sari. ”Olen työparityöskentelyn myötä kokonaisvaltaisesti muuttunut ammattilaisena Jennican ansiosta. Ymmärrän nyt paljon paremmin naisten kokemaa häpeää ja miten tärkeää on joskus itse luopua tilanteen hallinnasta ja vain keskittyä aitoon ja välittömään läsnäoloon. Olen myös ammattilaisena oppinut olemaan enemmän oma itseni,” Sari jatkaa.

Työparimallia pilotoidaan lisäksi Diakonissalaitoksen Hoivan naisten asumisyksikössä, jossa Jennica työskenteli ohjaajan työparina kerran viikossa. Yhteistyötä tehdään myös muiden kokemusasiantuntijoiden kanssa. Jennica on mukana pitämässä ryhmiä ja koulutuksia yhdessä Sarin kanssa. Hänet on otettu nopeasti ja ilolla vastaan niin henkilökunnan kuin asiakkaiden keskuudessa.

”On ollut elämää mullistava kokemus, että on päässyt tekemään tätä työtä,” Jennica kuvailee. ”Olen oppinut työmoraalista ja siitä mitä Diakonissalaitos edustaa – jokainen meistä on arvokas. Mieleenpainuvinta ovat olleet asiakaskohtaamiset ja heidän tarinansa.”

Naisten asunnottomuuden monimuotoisuus

Naisilla on kova tarve pärjätä ja pitää kulisseja yllä. Tämän vuoksi apua ei kovin helposti haeta tai se haetaan vasta, kun ongelmat ovat jo kasautuneet. He kokevat häpeää ja syyllisyyttä omasta tilanteestaan. Naiset eivät välttämättä koe olevansa asunnottomia. He asuvat sukulaisten ja tuttavien luona. Asiakasryhmiä on paljon erilaisia: nuoret naiset, lähisuhdeväkivaltaa kokevat naiset, maahanmuuttajataustaiset naiset, pienituloiset naiset ja äidit.

Asunnottomuus vaikuttaa monella tapaa. Naiset kokevat erilaista väkivaltaa (psyykkinen, fyysinen, seksuaalinen, taloudellinen, hengellinen), syrjäytymistä, traumatisoitumista, leimaa ja häpeää.

Ongelmat kasautuvat ja taustalla on pitkä asunnottomuusjakso, ongelmien haasteellisuus ja monimuotoisuus palveluihin tultaessa sekä naiseuden katoaminen varsinkin kovassa päihdemaailmassa.

Vuonna 2018 Suomessa oli 1244 yksinelävää asunnotonta naista ja pitkäaikaisasunnottomia 279. Helsingissä heitä oli 651. Asunnottomien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, mutta naisten suhteellinen osuus on kasvanut. Kokemusasiantuntijuutta todella tarvitaan, että tavoitetaan näitä naisia. Kokemusasiantuntija saa todennäköisesti myös naisen kiinnittymään palveluihin paremmin. Sari ja Jennica tapaavat naisia viikoittain. Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke on myös tärkeä yhteistyökumppani ja he ohjaavat naisia Sarin ja Jennican luo.

Toivo paremmasta

Naisille on tärkeää saada luotua toivoa paremmasta. Tässäkin kokemusasiantuntija toimii tärkeässä roolissa. Hän on esimerkki siitä, että asiat voivat olla paremmin ja apua on saatavilla.

Sari ja Jennica saivat esittää kodin lisäksi yhden toiveen, jonka haluaisivat muuttaa nykytilanteessa.

”Toivosin, että yhteiskunnassa asenteet naisia kohtaan muuttuisivat sekä häpeä ja stigma, jota naiset kantavat pienenisi.” toivoo Sari.

”Haluaisin, että kukaan ei jäisi yksin,” kiteyttää Jennica.

Tämän lisäksi Helsinkiin tarvittaisiin kohtaamispaikka, jonne nainen voisi tulla tilanteessa kuin tilanteessa.

NEA-hankkeen päätavoite oli naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkua turvaamalla. Tämän työn parissa Sari ja Jennica jatkavat tärkeää työtään, jotta naisen ääni saadaan kuuluviin.

NEA-hanke päättyi vuonna 2020.