Mikä Exit? – ketkä tekevät väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä ja Exit-työtä Suomessa?

Suomalaista yhteiskuntaa marinoi eri sektoreiden välisen yhteistyön murea idea sekä mehukas luottamus viranomaistoimijoihin. Näin on myös väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisyn ja torjunnan kanssa – ja hyvästä syystä! Tämä toimintatapa edistää demokraattisia perusarvoja, osallistumista ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista.

Väkivaltaisessa radikalisoitumisessa ja ekstremismissä on yhtäältä meitä kaikkia sivuava ja toisaalta hyvin harvoja ihmisiä syvästi koskettava ultraharvinainen pulma. Siksi perusymmärrys aiheesta on laajasti tarpeen. Erityisosaamista ja tietoa ajatellaan olevan tarjolla asian tullessa ajankohtaiseksi yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan tilanteen kärjistyessä.

Väkivaltaisesti radikalisoituneen kokemuksissa ristiriita yhteiskunnan todellisuuden ja oman ideaalin välissä on merkittävä. Tällaisen ihmisen kokemuksia sävyttävät jyrkkä vastakkaisuus, me vastaan ne -ajattelu sekä väkivaltaiset ekstremistiset narratiivit, joilla perustellaan väkivallan käyttö sekä sen välttämättömyys. Usein myös epäluottamus viranomaisia, poliittisia päättäjiä, mediaa ja muita vallanpitäjiä kohtaan on suurta.

Suomessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kysymykset ovat tulleet hallinnon huomioitaviksi osana EU:n yhteisiä ponnistuksia sekä maailman tapahtumien heijastusvaikutuksina. Aihe ei kuitenkaan ole ainoastaan käsitettävä ulkoiseksi uhkaksi, joka ilkeästi tunkeutuu suomalaisen yhteiskunnan rauhaan.  2010-luvulta alkaen on Suomessa sisäministeriön johdolla työskennelty väkivaltaisen radikalisoitumisen parissa laajalla rintamalla. Nyt työskentelyä ja työnjakoa hahmottava toimenpideohjelma (pdf: Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019–2023) on kolmas järjestyksessään. Sen suunnittelua ja seurantaa toteuttaa kansallinen yhteistyöryhmä, jonka avulla myös tuotetaan yhteistä ymmärrystä ja suunnitelmia sekä toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla.

Keitä on mukana väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin parissa tehtävässä työssä?

Väkivaltaa oikeuttava ajattelu ja toiminta voi ilmetä todella monilla ihmisen elämän osa-alueilla. Täten ilmiötä voi kohdata hyvin erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja palveluissa. Tässä mielessä kansallisen yhteistyöryhmän ja suomalaisen lähestymistavan laaja-alaisuus on vahvuus. Perusymmärrys on hyvä olla kattavasti ammattilaisilla sekä laajasti koko väestössä, vaikka harvat loppujen lopuksi kohtaavat väkivaltaisesti radikalisoituneita ihmisiä arjessaan. Toki useat meistä saattavat kohdata toisten ihmisarvoa kiistäviä, dehumanisoivia väitteitä eri viestintäkanavissa. Nämä ovat variaatioita narratiiveista, jotka voivat sisältää väkivaltaa oikeuttavan tai sen käytölle suostuttelevan vireen.

Kansallisessa työryhmässä eri ministeriöiden lisäksi valtionhallintoa ja viranomaistahoja edustavat mm. Rikosseuraamuslaitos, Suojelupoliisi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: suurimpien kaupunkien yhteistyöryhmät ja Kuntaliitto tuovat paikallisen hallinnon tason tietämyksen mukaan. Lisäksi tiedemaailman asiantuntijat tuovat tärkeän lisän tähän kokoonpanoon. Järjestöjen, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan osaamista tuovat työskentelyyn Diakonissalaitoksen Exit-toiminnan lisäksi Kirkon Ulkomaanapu, Mahdin Nuoret, Nuorten Muslimien Foorumi ja Pelastakaa Lapset ry:n.

Asiallista yhteistyötä

Suomalaista väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaista työtä leimaa demokraattisten perusarvojen puolustaminen ja kaikkien erilaisten maailmankatsomusten, ideologioiden ja uskonnollisten tulkintojen tai suuntien kanssa työskentely. Siis jos näitä aatteita käytetään innoittajina väkivallan käytölle. Korona-aika on vahvistanut auktoriteetteja, tiedettä ja valitsevia instituutioita epäileviä äänenpainoja. Rakentava kritiikki ja epäily ovat toki terveitä ja avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluvia piirteitä. Valitettavasti osa kritiikistä ilmenee hyökkäyksinä demokraattista järjestelmää ja toisten ihmisten ihmisarvoa kohtaan ja aiheuttaa ristiriitoja sekä sekaannusta.

Tällaisessa osin kaoottisessakin ympäristössä ammatillinen ja ammattimainen yhteistyö on tarpeen. Toiminnan olisi hyvä tapahtua yhtä organisaatiota laajemmassa piirissä. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisyssä on hyödyllistä saada mukaan erilaisia taitoja ja osaamista sekä toisiaan täydentäviä näkökulmia. Tarpeen on kuitenkin jaettu ymmärrys toiminnan tavoitteesta ja yleisistä toimintatavoista ja -periaatteista. Tämä takaa paremman lopputuloksen. Monialaisia ratkaisuja kaivataan myös väkivaltaisesti radikalisoituneiden ihmisten ja ryhmien parissa toimittaessa. Toiminnan ja tehtävän työn tulee olla merkityksellistä niille yksilöille ja ryhmille, joiden parissa työskennellään esimerkiksi irtautumista tukevalla Exit-työllä. Tähän laaja-alainen ymmärrys tarjoaa hyvän lähtökohdan – sehän voi tapahtua yhden toimijan toimesta syventäen tai monien tahojen yhteisen ymmärryksen kautta muodostuen. Yhteistyön kauniin idean lisäksi tarvitaan selkeitä roolituksia ja vastuiden hahmottamista – tältä pohjalta vasta voidaan puhua toimivasta yhteistyöstä. Yhteistyön toimivuutta koetellaan yllättävissä tai ongelmallisissa tilanteissa. Näissäkin asioissa pysyvyys ja pitkäjänteisyys luovat turvaa ja mahdollistavat luottamuksen rakentumisen niin toimintaan osallistuvan irtautujan kuin tukea tarjoavien toimijoiden välillä

Diakonissalaitoksen Exit-toiminnan väkivaltaista radikalisoitumista käsittelevän koulutuksen yhteydessä ideoitiin sitä, kenen ja millä tavoin tulisi edistää väkivaltaisen ääriajattelun parissa tehtävää työtä ja sen kanssa tekemissä olevien toimijoiden verkostoitumista. Vastaukset vaihtelivat valtakunnallisen koordinoivan yksikön tai kaikkien yhdessä toteuttamasta verkostoitumisesta välillä. Tavoitteena voisi olla mahdollisimman matala konsultaatiokynnys erilaisissa tilanteissa.

Yhteistyötä on perusteltua tavoitella sekä käytännöllisistä että periaatteellisista syistä. Esimerkiksi irtautumista tukevan Exit-toiminnan piirissä olevien ihmisten tilanteisiin vaaditaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Mitä näkyy horisontissa?

Kansallista yhteistyöryhmää lukuun ottamatta väkivaltaisen radikalisoitumisen parissa tehtävän työn näkymää leimaa tietynlainen väliaikaisuus. Rakenteet ja toimijat eivät ole kovinkaan pysyviä, joten täyttä luottamusta yhteistyön jatkumiseen ei voi realistisesti olla. Täten yhteistyön potentiaali jatkuvuuden, säännöllisyyden ja tunnistettavien rakenteiden osalta jää osin vajaaksi.

Tämä tietysti liittyy tarpeiden, resurssien ja kokonaisnäkemyksen risteytymiseen rajallisten resurssien maailmassa. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin liittyy luonnollisesti tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden toiveet ja oikeutetut vaatimukset. Tämä vaikutusten arviointi on paljon kansainvälisesti sekä kansallisesti puhuttu, mutta rajallisesti tutkittu asia. Nämä työn tuloksellisuuden kysymykset ansaitsevat oman erillisen tarkastelun- jota käsitellään mikäli hyvin käy Exit: tulos ja ulos-nimisessä kirjoituksessa.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen parissa tehtävää työtä ja toimijoita kuvataan  oheisessa kaaviossa. Exit-työn opas 2021 s.18

Kirjoittaja Exit-tiimi