Maryna: ”Paras ymmärrys uudesta kulttuurista tulee arjen kautta”

5.8.2022

Olen Maryna Kulykova ja olen kotoisin Kiovasta, Ukrainasta. Kuukausi ennen sodan alkamista ostin asunnon Kiovassa eikä minulla ollut suunnitelmia lähteä mihinkään. Mutta, helmikuun 24:s päivä muutti kaiken. Helmikuun 24:en jälkeen odotin sodan loppumista, mutta se ei loppunut. Ei kahdessa päivässä eikä kahdessa viikossa. Maaliskuun seitsemäs päätin lähteä serkkuni luo Lviviin Länsi-Ukrainaan pariksi päiväksi. Myöhemmin sain kuulla, että on parasta poistua maasta, joten lähdin kohta länttä. Maaliskuun 10:s päivä varhain aamulla olin Lvivin rautatieasemalla ja pääsin Puolan rajalle bussilla. Yövyin Puolassa ja sain silloin soiton ystävältäni, joka asuu Suomessa. Hän kutsui minut luokseen Suomeen ainakin kuukaudeksi ja lähdin. Saavuin Suomeen maaliskuun puolivälissä ja nyt kesäkuussa olen edelleen täällä. Olen ukrainalainen pakolainen.

Kielitaidon puute vaikeuttaa kommunikaatiota

Kaikki kokevat kulttuurishokin omalla tavallaan. Kulttuurishokki tulee kuitenkin aina kun muutat maasta toiseen. Olen itse matkustellut paljon eri maissa mutta edes minulle ei sopeutuminen ei ole helppoa. Yksi isoimmista haasteista Suomeen tullessa oli KIELI. Tiedän että melkein kaikki täällä puhuvat englantia ja se on tosi isoksi avuksi, mutta esimerkiksi lasten kanssa on mahdotonta keskustella. Myös kaikki lomakkeet (esim. Migrissä) ovat suomeksi ja vaati paljon työtä kääntää ne (eikä google translate aina auttanut). Täällä Suomessa on nyt myös ukrainalaisia, jotka eivät puhu englantia. Uskon että heille on tosi vaikea kommunikoida muiden kanssa. Ja jos ei voi kommunikoida on vaikea löytää ystäviä ja uusia yhteyksiä. Suomessa on tosi hyvä julkinen liikenne, mutta on ollut haaste, ettei eksy Helsingin megapoliksessa. Voin vain kuvitella miltä pienistä kylistä tulleista ukrainalaisista tuntuu. Toisaalta täällä on nyt myös ukrainalaislapsia tosi pienistä kylistä, jotka ovat valtavan innoissaan suuresta Helsingistä ja uskon, että joillain voi nyt syntyä halu asua, opiskella ja myöhemmin työskennellä täällä.

Hyvää ruokaa ja yhteisiä juhlia

Ukrainalaiset arvostavat hyvin paljon perhearvoja ja suhteita kaikkiin sukulaisiin. Olemme kaikki yhtä isoa perhettä. Kun sota vuonna 2014 alkoi, ukrainalaiset yhdistyivät entistä enemmän ja alkoivat auttaa toisiaan enemmän kuin koskaan. Meillä on hyvin pittoreski kulttuuri, se on hyvin rikas ja monimuotoinen. Ukraina jakautuu moneen eri alueeseen ja joka alueella on omat erityisyytensä. Esimerkiksi jos valmistamme borssia, kuuluisaa ukrainalaista keittoa, ainekset vaihtelevat alueelta toiselle. Meitä yhdistää monimuotoisuus.

Ukrainalaiset haluavat kerääntyä yhteen erilaisiin juhliin, rakastavat yhteisönä oloa ja samaan aikaan ovat kovia tekemään töitä. Ukrainassa on uskomaton luonto ja se on täynnä kiinnostavia vierailupaikkoja. Eli moni ukrainalainen tykkääkin matkustella ja käydä uusissa paikoissa. Toisaalta on myös paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet samassa kaupungissa koko ikänsä. Ukrainalaiseen kulttuuriin kuuluu myös hyvä ja maistuva ruoka, kuten borssi smetanalla, varenyky, kaalikääryleet jne. Moni ukrainalaisnainen tykkää kokata näitä ruokia kotona.

Ymmärrys lisääntyy viettämällä aikaa yhdessä

Vaikka tilanne ja olosuhteet ovat nyt nämä, ukrainalaiset eivät ikinä anna periksi. Uskomme parempaan tulevaisuuteen. Suomalaiset ja ukrainalaiset ovat erilaisia, mutta meissä on myös paljon samaa.  Yleisesti sanoisin että suomalaiset tekevät parhaansa auttaakseen ukrainalaisia ja tämä on ollut todella upeaa. Luonnollisesti meillä on haasteita, koska tämä on meille uusi kulttuuri. Tässä menee vähän aikaa, että totumme ja ymmärrämme, miten kaikki täällä toimii.

Hyötyisivätkö ukrainalaiset perheet mielestäsi siitä, että heillä olisi suomalainen ystäväperhe, jonka kanssa voisi viettää aikaa?

Vastaus on ehdottomasti KYLLÄ. Uskon että suomalaiset perheet ovat luonnostaan suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita. He voivat jakaa kulttuuria ukrainalaisille ihan eri tavoin kuin kukaan muu. Arki ja ajan viettäminen yhdessä suomalaisperheiden kanssa antaa ukrainalaisille parhaan ymmärryksen suomalaisesta kulttuurista, sen erityispiirteistä ja auttaa sopeutumaan siihen helpommin. Ja toisaalta, toiminta mahdollistaa sen, että suomalaiset voivat myös tutustua ukrainalaisiin, Ukrainan kulttuuriin ja ukrainalaisten mielenmaisemaan.

Tekstin on kirjoittanut Maiju Lehto. Hän työskentelee Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminnassa ja vetää projektia Perheiden parissa.

Lue lisää Kummiperhetoiminnasta Auta ukrainalaisia Suomessa
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: