Euroopan syrjityimmälle vähemmistölle oikeus juomaveteen ei ole itsestäänselvyys

Uraauurtavasta työstään International Women of Courage -palkinnolla palkittu romanifeministi, aktivisti ja tutkija Carmen Gheorghe kertoi keynote-puheenvuorossaan Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5.2023 romaninaisten aktivismin haasteista ja onnistumisista. Diakonissalaitoksen tukema yhteisötyö romanikylissä on auttanut hiljaa köyhyydessä ja syrjittyinä eläneitä naisia puolustamaan oikeuksiaan.

Carmen Gheoghe on perustanut romaninaisten oikeuksia edistävän E-Romnja -järjestön, jonka yhteisötyötä Diakonissalaitos tukee.

Poliisi tai palokunta voi kieltäytyä tulemasta romanien asuinalueelle hätätilanteessa

Romaniassa romanit elävät useimmiten erillisillä asuinalueilla, joilta monesti puuttuu puhdas vesi, viemäröinti ja muut peruspalvelut. Paitsi valtaväestö, myös Romanian viranomaiset suhtautuvat romaniyhteisöihin usein hyvin ennakkoluuloisesti, suorastaan rasistisesti. Jopa poliisi, palokunta tai ensihoitajat voivat kieltäytyä tulemasta romaniyhteisöjen alueelle hätätilanteessa.

”Rasistinen kohtelu ja jopa väkivalta jää usein oikeusjärjestelmässäkin vähälle huomiolle. Viime vuonna nuori romaniäiti Florica Moldovan tuomittiin sakkoihin yleisen häiriön aiheuttamisesta, kun bussin kuljettaja kieltäytyi ottamasta häntä kyytiin eikä hän suostunut nousemaan bussista. Bussin kuljettaja pahoinpiteli lastaan sylissään pidelleen Moldovanin. Videolle tallentuneesta pahoinpitelystä kuljettaja sai vain ehdollisen tuomion”, kertoo Carmen Gheorghe.

Vuosisatoja jatkunut syrjintä ja heikko asema omissa yhteisöissä ovat johtaneet siihen, että sadat tuhannet romaninaiset Itä-Euroopassa ovat alistuneet kohtaloonsa – huonoon kohteluun, köyhyyteen, lukutaidottomuuteen ja alaikäisenä solmittuihin avioliittoihin.

Carmen Gheorghe haluaa muuttaa tämän. Hän ei halua puhua muiden romaninaisten puolesta, vaan saada heidän oman äänensä kuuluviin. Gheorghen perustama järjestö, E-Romnja, tarjoaa romaninaisille tukea vaikeiden tilanteidensa käsittelyyn ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla he voivat aktivoitua ja ryhtyä toimimaan oikeuksiensa puolesta.

Hiljaisuudessa eläneet korottavat äänensä

”Olen ylpeä siitä, miten romaninaiset ovat aktivoituneet vaatimaan oikeuksiaan Romaniassa. Esimerkiksi Valea Seacăn kylän köyhimmän ja syrjäisimmän alueen, Palamidan, ainoa julkinen juomavesipiste oli pahimpaan korona-aikaan kuukausia rikki. Koska paikalliset viranomaiset kieltäytyivät korjaamasta vesipumppua, kylän naiset järjestäytyivät ja menivät kaupungintalolle vaatimaan vesipisteen korjaamista”, kertaa Carmen Gheorghe.

Myös E-Romnja lähetti kirjeen kaupunginjohtajalle alleviivaten, että ihmisten perustarpeiden laiminlyönti tällä tavalla on laitonta ja moraalitonta. Vaikuttamistyö tehosi, ja vesipumppu korjattiin seuraavana päivänä.

”Eräässä tapauksessa poliisi jätti alaikäiseen romaninaiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimatta. Tämän seurauksena joukko romaninaisia ryhtyi protestoimaan poliisiaseman edessä. Kansallinen media kiinnostui tapauksesta ja lopulta oikeusasiamies puuttui asiaan”, kertoo Carmen Gheorghe.

Yhteisöissä tehtävä työ tähtää romanien elinolojen parantamiseen

Romaninaisten aktiivista toimintaa eivät kuitenkaan välttämättä hyväksy sen enempää heidän omat yhteisönsä kuin valtaväestön edustajat. E-Romnja pyrkiikin vaikuttamaan myös romanimiesten mielipiteisiin ja luomaan vuoropuhelua viranomaisten kanssa.

E-Romnja järjestää säännöllisesti tilaisuuksia, joissa romaniyhteisön jäsenet pääsevät keskustelemaan paikallisten poliisiviranomaisten, sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden tai kunnallisten luottamushenkilöiden kanssa. Järjestö tukee myös romaninaisten keskinäistä verkostoitumista ja naisten tietämystään omista oikeuksistaan.

Diakonissalaitos on tukenut E-Romnjan työtä vuodesta 1997. Yhteisötyötä on tehty etenkin Valea Seacăn, Mizilin ja Giurgiun kylissä, joista monet Suomeen toimeentulon perässä saapuvista romaneista ovat lähtöisin.

”Tekemällä yhteistyötä E-Romnjan kanssa voimme vaikuttaa siihen, että romaninaiset ja -tytöt saavat hiljalleen äänensä kuuluviin Romaniassa”, kertoo Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maria Dorofte. ”Tarkoituksena on löytää pitkän aikavälin ratkaisuja elinolojen parantamiseen, jotta ihmisten ei olisi enää pakko lähteä etsimään elantoaan ulkomailta.”

Lisätietoa Diakonissalaitoksen ja E-Romnjan työstä Romaniassa:

Syrjityt romaniyhteisöt aktivoituvat vaatimaan oikeuksiaan Romaniassa

Kummikylässä rakennetaan parempaa huomista