Kuinka voimme yhdessä rakentaa tunneilmastoa, jossa kaikki voivat mahdollisimman hyvin?

12.2.2021

Tässä jutussa käsitellään tiivistetysti, mitkä asiat tekevät yhteisöstä vieraanvaraisen, ja millainen on turvallinen tunneilmasto. Myös Diakonissalaitoksen tavoitteena on olla yhteisö, jossa kaikki voivat mahdollisimman hyvin. Lue asiantuntijoiden vinkit ja ota ne mukaan oman työpaikkasi arkeen!

Mitä tunteet yhteisössä merkitsevät?

Torstaina 4.2. kokoonnuimme jälleen Diakonissalaitoksen järjestämään Lempeään aamunavaukseen, jossa aiheena oli Vieraanvaraisten yhteisöjen tunneilmasto. Verkkotapahtumassa puhujina olivat psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen, Rinnekodin kehittämispäällikkö Nadja Delcos, projektityöntekijä Miia Seppänen sekä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan asiantuntijat Saara Simonen ja Joonas Timonen.

Aamunavauksen aloittivat Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan asiantuntijat, jotka kertoivat työssään tutustuneensa erilaisiin kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan yhteisöihin. Jo varsin pian Joonas ja Saara olivat havainneet, että kaikkia elinvoimaisia yhteisöjä yhdisti yksi tekijä ylitse muiden. Tämä yhdistävä elementti oli vieraanvarainen tunneilmasto, eli sellainen, joka toivottaa kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi ja huomioi toimintaansa osallistuvat ihmiset myös tunnetasolla.

Vieraanvaraisen tunneilmaston tärkeimmiksi tukipilareiksi havainnoissa nousivat esimerkiksi seuraavat tekijät: hyvä käytöskulttuuri, myönteinen asenneilmapiiri, avoimuus, luottamus sekä osallisuuden vahvistaminen. Tunteiden merkitys yhteisöissä ei ollut sivuroolissa, vaan tunteet olivat koko toiminnan liikkeellepaneva voima:

”Juuri se, millaisia toivon tunteita yhteisössä syntyi, oli merkityksellisintä toimintaan osallistuvalle”, painottaa Joonas. Vaikutukset yksilöiden osallisuuden kokemuksella ovat laajat. Yhteisöjen, jossa yksilöt voivat hyvin ja sitoutuvat osaksi toimintaa, voi nähdä palvelevan koko yhteiskuntaa.

“Yhteisön tarjoama tuki kantaa myös vaikeissa tilanteissa. Isojen kriisien keskellä, kuten vallalla olevan pandemian aikana, yhteisöjen merkitys on korostunut”, täydentää kollega Saara.

Tunteet eivät vie pois ammattilaisuutta

Hyvä tunneilmasto ei koskaan ole itsestäänselvyys, jonka saavuttamisessa voi tulla valmiiksi, vaan sen eteen on tehtävä työtä aktiivisesti ja tulevaisuutta ajatellen, kertovat kansalaistoiminnan asiantuntijat.

“On pidettävä huolta myös siitä, ettei yhteisö ikään kuin vahingossa muodostu ulossulkevaksi”, kertoo Saara. Tähän yhdeksi keinoksi Saara mainitsee hyvien asioiden säännöllisen havainnoinnin ja julkituomisen, koska näin hyvä fiilis välittyy myös ulospäin.

Turvallinen tunneilmasto ei rakennu pelkän positiivisuuden varaan, vaan myös kielteiset tunteet täytyy sallia. Negatiivisuutta ei kuitenkaan hyväksytä sellaisenaan, vaan suhtautumista voisi ajatella niin kutsutuksi “positiiviseksi realismiksi”, joka liittyy myös taitoon suhtautua tunteisiin ammattimaisesti, kertovat kansalaistoiminnan asiantuntijat. Ammattitaitoisella työntekijällä on luonnollisesti tilaa monenlaisille tunteille, mutta olennaista on tunnistaa oikea paikka erilaisten tunteiden purkamiselle ja käsittelylle. Asiakastyössä tärkeitä ovat lisäksi läsnäoleva ja kiireetön kohtaaminen, mikä vaatii työntekijöiltä taitoja hallita omia tunteita.

Rinnekodin kehittämispäällikkö Nadja Delcos oli mukana Tunne-projektissa, jonka tavoitteena oli luoda uusia keinoja työntekijöiden tunnetyöhön. Haastavien tunteiden käsittelyn voi sanoa olevan osa jokapäiväistä arkea varsinkin erityisryhmien kanssa työskentelevillä. Nadja summaa projektia motivoivia tekijöitä seuraavasti:

“Yksilölliset vuorovaikutuksen tarpeet vaativat asiakkaan ja työntekijän väliltä erityisen luottamuksellisen suhteen. Asiakkaalla on usein voimakas riippuvuussuhde työntekijästä. Työntekijän tulee siksi olla tietoinen omasta valta-asemastaan. Kohtaamisissa työntekijällä on kannettavana omien tunteidensa lisäksi usein myös asiakkaan tunteet ja työntekijän joutuu ottamaan vastuuta myös niiden säätelystä. Siksi työntekijän on tärkeää osata tunnistaa omat tunteet.”

Nadjalle suurin projektin kautta noussut oivallus on ollut, että ei ole olemassa erillisiä tunneilmastoja asiakkaalle ja työntekijälle, vaan yksi yhteinen, joka määrittää kohtaamisia työpaikalla. Yhteisen tunneilmaston rakentaminen on koko yhteisön yhteinen asia.

Tunneilmaston turvallisuuden rakentamista voidaan Nadjan mukaan hahmottaa kahdella tasolla. Yksilötasolla työntekijä miettii ja kehittää omaa ymmärrystään ja tapaansa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Omien kokemusten jakaminen ja tunteiden käsittely yhdessä on tärkeä voimavara yhteisölle, minkä johdosta toinen yhtä tärkeä taso tunneilmaston kehittämiseen onkin yhteisötaso. Ketään ei saa jättää yksin tunteiden kanssa, ja toisten kokemuksista voidaan ottaa oppia. Dialogi on siis kaiken ydin, koska sitä kautta lisätään työyhteisön yhteistä ymmärrystä.

“Kun puhetta tunteista pidetään yllä, siitä hyötyvät kaikki ja sillä pidetään huolta tunneilmastosta”, kiteyttää Nadja.

Tunnetoimijuuden vahvistuminen antaa voimaa tekemiseen

Useimmat meistä ovat jossain yhteydessä kuulleet näkemyksestä, jonka mukaan tunteet eivät kuulu työpaikalle. Psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantasen mukaan tämän toteamuksen on voinut jo kauan sitten unohtaa menneeseen maailmaan kuuluvana fraasina. Rantanen nostaa nykyaikaisen ja edistyksellisen organisaation yhdeksi tunnusmerkiksi juuri tunteiden huomioimisen aivan strategian tasolta asti.

Tunneilmaston eteen tehty työ kannattaa. Rantanen kertoo tutustuneensa lukuisiin tutkimuksiin, joiden mukaan tunneilmaston johtamisella on keskeinen rooli yrityksen menestymisessä ja kilpailukyvyssä. Psykologisissa kokeissa on havaittu muun muassa se, että tunteiden optimaalisella hyödyntämisellä on valtava vaikutus yksilöiden kykyyn ratkaista ongelmia. Positiiviset tunteet tunnetusti synnyttävät itseään vahvistavan kehän:

“Ne organisaatiot, jotka ovat ottaneet systemaattisesti käyttöönsä tunnetaitoja edistäviä työkaluja, ovat lisänneet samalla myös työntekijöidensä luovuutta, minkä kautta koko yrityksen tuottavuus on parantunut”, havainnollistaa Rantanen.

Rantanen esittelee melko tuoreen psykologisen käsitteen ‘tunnetoimijuudesta’. Tunnetoimijuuden taustalla on yksinkertaistetusti ajatus siitä, että me ihmiset olemme ihmisiä myös työpaikalla. Koska tunteita ei voi jättää pois työpaikoilta, niiden kanssa on opittava toimimaan mahdollisimman hyvin. Eli valjastaa tunteet tuomaan eteenpäin vievää energiaa tekemiseen!

Olennaista työyhteisön tunneilmaston johtamisessa on pohtia, millaisilla tekijöillä hyvä ilmapiiri luodaan ja miten työyhteisössä voidaan käsitellä negatiivisia tunteita rakentavalla tavalla. Toisin sanoen; mitkä ovat ne työkalut, joilla vahvistamme jokaisen työyhteisön jäsenen omaa tunnetoimijuutta? Kysymyksessä ei ole sen vähempää, kuin järjen ja tunteiden optimaalinen yhtälö koko yhteisön yhteiseksi hyväksi.

Syväkiitos – helppo tapa vaikuttaa!

Hyvän tunneilmaston luomiseen on monia erilaisia keinoja, eikä yhtä oikeaa vastausta ole olemassa. Tärkeintä Rantasen mukaan on yhteinen tahtotila, jonka pohjalle tunnetoimijuuden vahvistamista aletaan systemaattisesti rakentaa.

Puheenvuoronsa lopuksi Jarkko Rantanen antaa yhden helpon ja yksinkertaisen vinkin, jonka jokainen voi ottaa käyttöönsä vaikka heti. Rantanen nimittää tätä ohjetta ‘syväkiitokseksi’. Syväkiitoksen toinen nimitys voisi olla myös ‘perusteltu kiitos’.

Ohje syväkiitoksen antamiseen:

  1. Kun haluat kiittää työkaveriasi, kerro se seuraavalla kerralla hänelle perustellen kiitoksen syitä. Eli kerro miksi hänen toimintansa tai työpanoksensa oli sinulle juuri nyt merkityksellistä. Syväkiitokseen ei tarvita korulauseita, vaan sen voi toteuttaa pelkkiin faktoihin pohjaten. “Kiitos, että autoit minua *tässä ja tässä* asiassa. Toimintasi helpotti minun työtäni valtavasti, koska tarvitsen juuri tuota sinun *osaamistasi/asennettasi tähän asiaan.”
  2. Jos haluat haastaa itseäsi vielä enemmän, laita työkalenteriisi säännöllinen merkintä “Syväkiitoksen aika”. Toteuta tämä pieni mutta vaikuttava teko vaikka joka viikko.

Kiitämme kaikki asiantuntijoita ja osallistujia antoisasta tapahtumasta ja keskustelusta. Saimme tilaisuudesta paljon eväitä oman tunnetoimijuutemme kehittämiseen. Ollaan rohkeita, otetaan työpaikalle sydän mukaan ja tehdään yhdessä Diakonissalaitoksesta Suomen paras työpaikka!

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit