Kuntavaaliehdokas: tunnetko kuntasi nuorten tilanteen?

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Suurella osalla heistä menee hyvin, mutta samaan aikaan nuorten ryhmä on entistä polarisoituneempi. Nuoria koskevissa päätöksissä kuntapäättäjät ovat avainasemassa. Päätösten tulisi perustua tietoon, mutta sitä ei ole tarjolla systemaattisesti. Kaikista julkisista päätöksistä tulisi tehdä nuorisovaikutusten arviointi.

”Monet nuoria koskevat päätökset tehdään nuoria lähellä, eli kunnissa. Poliittisten ja virkamiespäätösten nuorisovaikutuksista etenkin 18–29-vuotiaiden osalta tiedetään kuitenkin aivan liian vähän. Vielä vähemmän tiedämme asiasta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa elävien nuorten näkökulmasta”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.

Nuorten eriarvoistuminen ja osan tippuminen turvaverkkojen ulottumattomiin on sekä inhimillisesti, yhteiskunnallisesti, mutta myös taloudellisesti merkittävä asia. Sitran huhtikuussa julkaiseman selvityksen mukaan yhteiskunnalle olisi kustannuksista huolimatta todella kannattavaa panostaa nimenomaan työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa, Sitran selvityksessä laskettiin.

”Suurimmat kustannukset kuntataloudelle aiheutuu siitä, että nuoren koulunkäynti keskeytyy, koulutustaso jää alhaiseksi tai nuori ei saa tarvitsemaansa tukea riittävän ajoissa”, Terhi Laine huomauttaa.

”Suunta olisi muutettavissa nuorten tilanteet ennalta huomioivilla päätöksillä ja oikea-aikaisella tuella”, Laine sanoo.

Kaksi vinkkiä kuntavaaliehdokkaalle: ota nuorten tilanteesta selvää ja vaadi nuorisovaikutusten arviointia

Päätösten tulee olla pitkäjänteisiä ja kohdella ikäryhmiä tasapuolisesti, ennalta vaikutuksia selvittäen. Päätöksentekijöiden tulee kysyä: miten alle 29-vuotiaan nuoren oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja nuoriin kohdistuvilla päätöksillä on? Miten valinnat ja päätökset vaikuttavat nuorten elämään nyt ja tulevaisuudessa?

Kuntapäättäjän on tunnettava haavoittuvassa asemassa elävien nuorten tilanne omassa kunnassaan. Tietoa löytyy, jos tahtoa on.

Kuntapäättäjä tai sellaiseksi haluava:

• Tutustu nuorten tilanteeseen Suomessa. Voit testata lähtötietosi Kuntapäättäjän happotestillä, jolla kuka tahansa voi testata tietonsa haastavassa asemassa olevien nuorten tilanteesta valtakunnallisesti.
• Tutustu oman kuntasi nuorten tilanteeseen. Vaadi jatkossa nuorisovaikutusten arviointia päätöksenteon pohjaksi.

Kuntapäättäjän happotestiin tästä: Kuntapäättäjän happotesti

Kuntapäättäjän happotesti on Diakonissalaitoksen Vamoksen pikatesti, joka herättelee miettimään nuorten tilannetta Suomessa.

Vamos on 13 kunnassa ympäri maata toimiva yksilö- ja ryhmävalmennukseen ja kohtaamiseen perustuva palvelu työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Sen tavoitteena on rakentaa luottamusta, avata elämän solmuja ja lopulta etsiä nuoren polkua koulutukseen ja työelämän alkuun. Palvelun piirissä on vuosittain noin 2000 nuorta, ja toiminta on vaikuttavaa: viime vuonna 47 % nuorista eteni työ- ja koulutuspoluille ja 86 % koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan.

Lisätietoa

Terhi Laine, johtaja, Diakonissalaitoksen Vamos, terhi.laine@hdl.fi, 0400 237 775
Jenni Sarolahti, viestintäpäällikkö, Diakonissalaitos, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828

Diakonissalaitoksen Vamos toimii Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kemissä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Tampereella, Torniossa, Turussa ja Vantaalla. https://www.hdl.fi/vamos/