Lähes 30 liikkuvan väestön romania työllistynyt Työtä ja toivoa -hankkeen tuella
Diakonissalaitos on saanut hyviä tuloksia Itä-Euroopan liikkuvan väestön työllistämisessä. Lähes 30 romania on löytänyt uutta toimeentuloa kerjäämisen tilalle Diakonissalaitoksen ja sen kumppaneiden Emmaus Helsingin ja Työtä ja Toivoa -osuuskunnan avulla. ”Monille työsopimus on ollut ensimmäinen elämässä, ja sen merkitys on valtava monessa mielessä.”
Diakonissalaitos on kehittänyt keinoja, joilla Itä-Euroopan romanit voisivat löytää kerjäämisen tilalle muuta toimeentuloa Suomessa. Työ on osoittanut, että romanit työllistyvät Suomen työmarkkinoille, kunhan heidän saamansa tuki on riittävää ja oikeanlaista. Lähes 30 romania pääsi kiinni työelämän syrjään Työtä ja toivoa -hankkeen avulla.
”Suurin osa tekee keikkatyötä siivoojana Keikkapooli-palvelun kautta. Mutta muutama heistä on löytänyt työpaikan myös vapailta markkinoilta”, kertoo Työtä ja toivoa -hankkeen projektipäällikkö Maria Dorofte Diakonissalaitokselta.
Itä-Euroopan romanit ovat tulleet Suomeen etsimään toimeentuloa. Tähän saakka heidän mahdollisuutensa ovat rajoittuneet kerjäämisen lisäksi pullojen keräämiseen ja Iso Numero -lehden myymiseen. Monet liikkuvasta väestöstä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, eivätkä he puhu montaa sanaa suomea. Diakonissalaitoksella haastetta ei säikähdetty, vaan romaneille ryhdyttiin järjestämään räätälöityjä kursseja. Niissä he ovat muun muassa saaneet ammatillista koulutusta siivoustyöhön, suorittaneet hygieniapasseja ja opetelleet suomalaisen työelämän käytäntöjä.
Tärkeää työllistymisen varmistamisessa on ollut myös tiivis, kokonaisvaltainen tuki työsuhteen alkuvaiheessa.
”Alussa on tärkeää perehdyttää sekä uusi työntekijä että työnantaja, tunnistaa molempien tarpeita ja työntekijän vahvuuksia. Tuore työntekijä saattaa tarvita myös asunnon. Monet romaneista elävät Suomessa edelleen talvisin hätämajoituksessa ja kesäisin hylätyissä taloissa tai metsän telttakylissä. On selvää, että työssäkäynti on vaikeaa, jos joutuu lähtemään töihin epäsiistinä”, Maria Dorofte toteaa.
Työ auttaa pääsemään osaksi yhteiskuntaa
Diakonissalaitoksen asiantuntijoiden arvioiden mukaan romaneja on ollut Suomessa 10 viime vuoden aikana yhteensä noin 2000. Vähintäänkin 300–500 heistä on ollut mukana suomalaisessa työelämässä.
”Varsinkin pidempään täällä olleet ovat jo päässeet elämässään eteenpäin, löytäneet asunnon ja töitä, ja heidän lapsensa käyvät täällä koulua”, Diakonissalaitoksella romanityötä tekevä kehittämispäällikkö Anca Enache sanoo.
Monet romaneista ovat saaneet täällä Suomessa elämänsä ensimmäisen työsopimuksen. Sen merkitys on heille valtava monessa mielessä.
”Monet suomalaiset ajattelevat, että romanit eivät halua tehdä työtä. Se on myytti. He ovat tehneet kotimaassaan monenlaisia töitä kommunismin aikana, ja myös sen jälkeen, vaikka heidän asemansa huononikin kommunismin romahdettua. Ei kyse ole sitä, että nämä ihmiset haluaisivat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Työ mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan. Silla on iso merkitys, että pystyy tarjoamaan paremman elämän ja tulevaisuuden myös omille lapsilleen”, Anca Enache sanoo.
Nyt Diakonissalaitos kehittää uusia palveluita myös heille, jotka ovat jo asettuneet Suomeen. Kokonaisvaltainen tuki ja apu arjen asioissa ovat tärkeitä, jotta liikkuvan väestön oikeudet toteutuisivat. Tärkeää on myös luoda vuorovaikutusta viranomaisten, järjestöjen ja romanien välille.
”Nyt olemme keskittyneet työllistämistoimissa lähinnä siivousalaan, mutta tarvetta olisi laajentaa samanlaisia tukitoimia muillekin aloille. Haluaisimme myös rakentaa siltoja työvoimaviranomaisten ja romaniväestön välille. Tällä hetkellä viranomaisilla ei ole tarjota juuri liikkuvan väestön tarvitsemaa tukea”, Maria Dorofte sanoo.
Tilaa työntekijä KeikkapoolistaTyötä ja toivoa -hanke oli Diakonissalaitoksen, Emmaus Helsingin ja Työtä ja toivoa -osuuskunnan yhteishanke (2018-2019). Sitä rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.
Artikkeli on julkaistu lokakuussa 2019 ja sitä on päivitetty huhtikuussa 2021.