#Työkaverinamaailma: Monikulttuurista työelämää oleskelulupaprosessin keskellä

31.10.2019

Vamos Vantaan Movat-hankkeessa noin vuoden verran asiakkaana ollut Halimo on positiivinen, ahkera ja tunnollinen. Yhdentoista Suomessa vietetyn vuoden jälkeen suomen kieli sujuu, työnteko maistuu ja työkavereista on vain hyviä kokemuksia. Nyt Halimon hyvin edennyt urapolku kuitenkin pysähtyi 6 kuukauden ajaksi kielteiseen oleskelulupapäätökseen.

Huivipäinen nainen, puolivartalokuva.

Halimo tuli Suomeen Savonlinnaan Somaliasta vuonna 2008. Ennen Suomeen tuloa hän ei ollut käynyt koulua eikä hänellä äidinkielensä lisäksi ollut muuta kielitaitoa. Suomeen tullessaan Halimo ajatteli, että pärjätäkseen täällä olisi opeteltava joko englanti tai suomi. Hän valitsi suomen kielen.

Koulussa Halimo keskittyi mieluummin kielen puhumiseen kuin verbien taivuttelun miettimiseen. Opintojen yhteydessä Halimo pääsi tutustumaan suomalaiseen työelämään lukuisten harjoitteluiden kautta, joita hän teki esimerkiksi päiväkodissa ja vanhusten avustajana. Puhekieli alkoi sujua, ja motivoitunut nainen sai siivousalan opiskelupaikan pääkaupunkiseudulta. Päiväopintoina ammattiin opiskellessaan hän kävi samaan aikaan iltaisin peruskoulua.

Ensimmäinen palkkatyö siivousalalta

Valmistumisen jälkeen Halimo sai töitä kotisiivoojana. Noihin aikoihin Halimo tuli ensimmäistä kertaa työkaverinsa mukana Movat-hankkeen asiakkaaksi. Uravalmentaja Noora Viitalan kanssa käytiin yhdessä läpi esimerkiksi työssä tarvittavia sähköisiä järjestelmiä.

Siivoustyö oli fyysisesti raskasta: “Kuljetin aina julkisissa kulkuvälineissä mukanani siivousvälineitä, kuten imuria ja erilaisia pesuaineita”, Halimo muistelee. Uravalmennukseenkin nainen tuli usein siivouskärrynsä kanssa. Työn vaativuudesta huolimatta Halimo oli onnellinen ensimmäisestä palkkatyöstään ja ajatteli sen olevan hyödyllistä tulevaisuuden kannalta.

Valitettavasti pian kävi ilmi, että yrityksellä oli ongelmia palkanmaksussa. Reilun puolen vuoden työsuhteesta kolmen kuukauden palkka on edelleen saamatta. Aina positiivinen Halimo ei lannistunut: “Ajattelin, että tämä vaihe menee kyllä ohi.” Katse oli jo eteenpäin. Muutama entinen asiakas kotisiivouksesta jatkoi hänen työllistämistään. Samalla työhakemuksia läheteltiin aktiivisesti viikoittain yhdessä uravalmentajan kanssa.

Uusi tilaisuus työelämässä

Uravalmentaja Noora kuvaa Halimoa näin:

Olen tuntenut Halimon noin vuoden verran. Ihmettelen aina suuresti Halimon aivan mahtavaa asennetta. Halimolla on aina ollut katse eteenpäin ja hän on joka tilanteessa ollut positiivinen, ystävällinen ja rauhallinen. Hän on asioinut minun kanssani, vaikka tiimissämme työskentelee myös kolme somalin kielistä työntekijää. Halimosta huomaa heti hänen motivaationsa sekä halun työskennellä ja rakentaa elämänsä turvalliseen Suomeen. Ikinä en ole epäröinyt suositella Halimoa työpaikkoihin.“

Suomeen tultuaan Halimon tavoitteena on koko ajan ollut työllistyminen: “Olen tullut tänne opiskelemaan ja tekemään töitä. En hakemaan etuuksia. Haluan olla mukana yhteiskunnassa ja luoda verotuloja valtiolle.”

Melko pian Halimo saikin uuden työn keikkailevana keittiöapulaisena. Tekeväinen nainen halusi lisää työtunteja, ja pääsi vielä toisenkin yrityksen keikkalistoille. Seuraavat kuukaudet olivat työntäyteisiä, ja keittiötyö tuntui mukavalta.

“Monikulttuurisuus työpaikoilla on hieno asia”

Suurin osa Halimon työkavereista niin palkkatyössä kuin harjoitteluissakin on ollut suomea äidinkielenään puhuvia. Jonkin verran kollegoina on ollut myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Taustasta riippumatta kaikki ihmiset työpaikoilla ovat olleet mukavia ja helposti lähestyttäviä.

Halimon mukaan monikulttuurisuus työpaikoilla on hieno asia. Parasta monietnisissä työyhteisöissä on hänen mukaansa se, että pääsee oppimaan eri kulttuurien käyttäytymisestä ja näkemyksistä. Myös pelkkä yhdessäolo eri maista tulevien kanssa on hänestä mukavaa. “Minulla ei ole lainkaan huonoja kokemuksia työkavereista”, hän sanoo.

Halimon neuvo työelämään on: “Ole ajoissa, hoida omat työt siten kuin on opetettu ja niin hyvin kuin osaat.” Hänen mukaansa on sekä yrityksen että työntekijän etu, että tehtävät tulevat hoidetuksi mahdollisimman huolellisesti.

Kuukausiin kiireistä naista ei näkynyt Vamoksen toimistolla. Yhtenä päivänä Halimo soitti kertoakseen, että häntä oli pyydetty työhaastatteluun. Eräs esimies oli nähnyt Halimon keikalla, ja pitänyt hänen työnsä jäljestä. Yrityksessä oli vapautunut pidempi aikainen työpaikka, jota haluttiin tarjota hänelle.

Halimo oli tarjouksesta todella iloinen, sillä hän oli itsekin pitänyt juuri tästä työkohteesta eniten. Kuitenkin päivää ennen sovittua tapaamista hän sai kuulla lakimieheltään kielteisestä oleskelulupapäätöksestä. Halimo meni työnantajan tapaamiseen vain kertoakseen, ettei kielteisen päätöksen takia kuuteen kuukauteen pystyisi työskentelemään. Esimies kehotti häntä olemaan yhteydessä, kun tilanne muuttuu.

Toiveena jatkaa työntekoa

Halimo ajattelee, että oleskelulupatilanteen voivoittelu ja murehtiminen ei auta. Silti nyt ei voi tehdä muuta kuin odottaa. Hän toivoo saavansa jäädä Suomeen:

“Olen sopeutunut elämään Suomessa. Täällä on turvallista. Täällä olen opiskellut ja työllistynyt. Koko elämä on tällä hetkellä täällä. En haluaisi palata entiseen kotimaahani. Täällä minun on hyvä olla. Somaliassa minua ei odota mikään, eikä siellä ole turvallista minulle. En missään nimessä haluaisi palata.”

Yhdentoista Suomessa vietetyn vuoden jälkeen elämä on nyt täällä. Halimo on opetellut kielen, kouluttautunut ja päässyt kiinni työelämään. Hänen toiveenaan olisi jatkaa työssäkäyntiä, maksaa veroja ja kerätä eläkettä, ja lopulta vuosikymmenien päästä eläköityä Suomessa.

Teksti ja kuva: Noora Viitala


Artikkeli on osa Diakonissalaitoksen ESR-rahoitteisen The Nice Work Projectin sekä Vamos Vantaan STEA-rahoitteisen Monikulttuurisuus vahvuutena työelämässä (Movat) -hankkeen #työkaverinamaailma -kampanjaa. Kampanjalla haluttiin tuoda esiin työelämän monikulttuuristumisen hyviä puolia sekä rohkaista työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajia.

 

Vamos Vantaan Movat-hanke (2019-2020) auttoi yli 16-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä heidän työ- ja koulupoluillaan. Hankkeessa tuotiin esiin monikulttuurisuuden vahvuuksia työelämässä.

Lue lisää
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: