Näe minut -näyttely Emmauksen ikkunagalleriassa

Meeri Koutaniemen valokuvat ja haastattelut tekevät näkyväksi itäeurooppalaisten romaninaisten sinnikkään työn yhteisöjensä oikeuksien puolesta. Näe minut -näyttely on esillä Emmauksen ikkunagalleriassa (Mäkelänkatu 54, Helsinki) 29.4.2024 asti.

Kosovolainen kuvataiteilija Farija Mehmeti haluaa naivististen maalaustensa kautta tuoda esiin paitsi romaninaisten perinteitä, myös heidän asemaansa ja heidän kohtaamiaan haasteita. ”Haaveeni on nähdä töitäni näyttelyissä eri puolilla Eurooppaa. Niiden kautta haluaisin kertoa romaniyhteisöstä muille ihmisille. Haluaisin myös voida opettaa kuvataidetta lapsille ja nuorille sekä auttaa heitä löytämään omat kykynsä ja ilmaisemaan itseään.” Kuva: Meeri Koutaniemi

Romanit ovat Euroopan suurin ja syrjityin etninen vähemmistö. Euroopassa asuu 10–12 miljoonaa romania, joista valtaosa Itä-Euroopassa. Vakava syrjintä ja muusta väestöstä eristäminen vaikuttaa romanien elämään Itä-Euroopassa monin tavoin.

”Monissa Euroopan maissa romanit ovat eriytyneet omille alueilleen, kaupunkien laitamille. Heidät halutaan pitää muusta yhteiskunnasta irrallaan. Teiden, sähkön, veden ja jätehuollon puute kertovat rakenteellisesta syrjinnästä”, kertoo Kosovossa, Moldovassa, Romaniassa ja Ukrainassa romaninaisia kuvannut Meeri Koutaniemi. Näe minut -näyttelyn kuvat ja naisten haastattelut ovat peräisin näiltä kuvausmatkoilta.

Romanijärjestöt ja -aktivistit ovat saaneet aikaan muutoksia

Diakonissalaitos tekee pitkäjänteistä yhteistyötä romanijärjestöjen kanssa Itä-Euroopassa ja Balkanilla romaninaisten ja -tyttöjen aseman parantamiseksi. Näe minut -näyttelyssä Diakonissalaitoksen itäeurooppalaisten kumppanijärjestöjen tukemat naiset kertovat romanien ihmisoikeustilanteesta ja pyrkimyksistään sen muuttamiseksi.

Romaninaisten sinnikäs työ yhteisöjensä tilanteen parantamiseksi teki myös Koutaniemeen vaikutuksen.

”Tapaamani naiset toimivat sinnikkäästi erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi yhteisöissään. Etenkin monet nuoret purkavat stereotypioita kouluttautumalla ja vaikuttamalla romaneita koskevaan päätöksentekoon”, kertoo Koutaniemi.

Paperittomien romanien määrä Moldovassa vähentyi yhteisötyöntekijöiden ansiosta

Esimerkiksi Moldovassa romaniyhteisötyöntekijät ovat parantaneet valtavasti romanien asemaa luomalla toimivan yhteyden romaniyhteisöjen ja viranomaisten välille. Kun romaniyhteisötyöntekijät aloittivat toimintansa vuonna 2013 vain 60 prosentilla Moldovan romaneista oli henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyysdokumenttien puute rajoitti romanien pääsyä esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Yhteisötyöntekijöiden työn ansiosta vain viidessä vuodessa päästiin tilanteeseen, jossa käytännössä kaikilla romaneilla on henkilöllisyystodistus.

”Työmme haaste on se, että monet romanit eivät tunne oikeuksiaan. Me yhteisötyöntekijät kerromme ihmisille muun muassa, että kunnalla on velvollisuus järjestää heille puhdasta juomavettä ja että kaikilla on oikeus perusterveydenhuoltoon”, kertoo moldovalaisen Hînceştin kunnan yhteisötyöntekijä Elena Bogdan.

Kosovossa yhä useampi romaninuori käy koulua

Kosovossa taas suurin osa aikuisista romaneista ei ole suorittanut peruskoulua. Viidennes ei ole käynyt edes ensimmäistä luokkaa loppuun. Tilanne on kuitenkin hyvää vauhtia muuttumassa ja nyt jo kaksi kolmannesta romaninuorista osallistuu toisen asteen opintoihin.

Silti 15 % romaninuorista ei käy peruskoulua loppuun. Syynä on perheiden köyhyys – kun syrjintä estää työnsaannin, tarvitaan nuoretkin usein mukaan raapimaan toimeentuloa kasaan pienistä puroista.

20-vuotias kosovolainen Edona Limani on käynyt lukion. Hän toimii vapaaehtoisena Diakonissalaitoksen kosovolaisen Voice of Roma, Ashkali and Egyptians – kumppanijärjestön (VoRAE) mentorointiohjelmassa kotikylässään Gadimessa. Limani tukee nuorempia romanityttöjä koulunkäynnin jatkamisessa.

“Haluan tehdä työtä oman yhteisöni hyväksi. Puhun vanhempien kanssa ja kannustan heitä pitämään lapsensa koulussa. Rohkaisen myös koulusta poisjäämistä harkitsevia lapsia jatkamaan koulunkäyntiä”, kertoo Edona Limani.

Limanin ja Bodganin kuvat ja haastattelut ovat osa Näe minut -näyttelyä. Näyttelyyn voi tutustua Emmauksen ikkunagalleriassa (Mäkelänkatu 54, Helsinki) 29.4.2024 asti. Näe minut -näyttelyn kuviin ja tarinoihin voi tutustua myös verkossa. Näyttely on osa Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelmaa, jota rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.