Nuoret tarvitsevat tukea digitalisoituvassa yhteiskunnassa
13.3.2023
“Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET) nuoret käyttävät arjessaan digitaalisia teknologioita huomattavasti ikätovereitaan yksipuolisemmin ja vähemmän. Digitaalisten taitojen ja käyttökokemusten erot liittyvät nuorilla usein sosioekonomiseen taustaan ja koulutustasoon. Valtakunnallinen nuortenpalvelu Vamos tavoittaa vuositasolla yli 2000 NEET-nuorta ja digisyrjäytyminen on yksi työssämme näkyvä ilmiö”, Henna Harju ja Heikki Lauha kirjoittavat.
Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verken suunnittelija Heikki Lauha ja Diakonissalaitoksen Vamos ja työllisyys -toimialan kehittämispäällikkö Henna Harju.
Nuorten vähäiset kokemukset digitaalisuudesta muodostuvat usein haasteiksi koulutukseen ja työhön siirtyessä. Tästä syystä näihin haasteisiin on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Digiosaamisen kehittäminen Vamos-valmennuksessa voi avata NEET-nuorille ovia ja madaltaa kynnystä edetä elämässä omannäköisille poluille.
Digiosaaminen avaa ovia
Yhä suurempi osa nuorille tärkeistä yhteisöistä, vapaa-ajasta ja vaikuttamismahdollisuuksista linkittyy nykyään digitaalisiin ympäristöihin. Digitaidot ovatkin usein myös avain nuorten osallisuuteen, vaikuttamismahdollisuuksiin sekä edellytyksiin käyttää yhteiskunnan digitaalisia palveluita. Digiosaamisen myötä on mahdollista tukea nuorten itsenäistymistä, yhteisöihin kiinnittymistä sekä yhdenvertaisuutta.
Digiosaamattomuuteen voi liittyä monenlaisia tunteita, ulkopuolisuutta tai häpeääkin. Nuori saattaa verhota digiosaamisen puutteen myös omaksi tietoiseksi valinnakseen ja kertoa, että hän ei edes halua olla osa digitaalista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Todellisuudessa syyksi voikin paljastua se, että nuorella ei ole yksinkertaisesti varaa hankkia älylaitetta, joka avaisi oven digiosaamiseen ja digiyhteisöihin.
Vertaisuus, toiminnallisuus ja oppimaan oppiminen ovat näkökulmia, joiden on Vamoksessa huomattu madaltavan kynnystä digiosaamisen kasvattamiseen. Digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Siksi digiosaamisen liittyvät keskeisesti digihyvinvoinnin ja digiturvallisuuden teemat, joiden ymmärtäminen on tärkeää etenkin haavoittuvassa asemassa ja herkässä iässä oleville NEET-nuorille.
Vamos kehittää vuosina 2023–2025 laajamittaisesti henkilöstön ja johdon digiosaamista ja nuorten etävalmennusta.
Vamos kehittää henkilöstön ja johdon digiosaamista
Vamos kehittää vuosina 2023–2025 laajamittaisesti henkilöstön ja johdon digiosaamista ja nuorten etävalmennusta. Vuoden 2023 alusta voimaan astunut Digitaalinen Vamos -suunnitelma kokoaa ja kehittää osaamistamme sekä viitoittaa tietämme vuosina tulevina vuosina. Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskusta koordinoiva Verke toimii kumppanina suunnitelman työstössä ja jalkautuksessa. Tavoitteena on rakentaa Vamoksen digitaalisuudelle yhä vankempi kivijalka digitaalisuuden johtamisen ja henkilöstön digiosaamisen kautta. Näin voimme jatkossa huomioida digitaaliset lähtökohdat myös nuorten valmennuksessa yhä paremmin.
Digitalisaation edistäminen edellyttää tekemisen ja ajattelun tavoissa tapahtuvaa toimintakulttuurin muutosta. Digi- ja väestötietovirasto on julistanut, että digirohkeus on tulevaisuuden digitaito. Digirohkeus on uskallusta kohdata digitalisoituva arki, opiskelu ja työelämä kokeilemalla ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia laitteita ja palveluja. Kannustammekin kaikkia rohkeasti avartamaan omaa ajattelua ja kokeilemaan digitalisaation mahdollisuuksia.
Kirjoittajista YTM Henna Harju toimi kehittämispäällikkönä 14.3.2023 saakka Diakonissalaitoksen Vamos ja työllisyys -toimialalla ja VTM Heikki Lauha suunnittelijana Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verkessä.