Taloustaitohanke ja yritysvapaaehtoisuuden hyödyt

Taloustaitohanke on toiminut vuodesta 2013 alkaen.  Yritysvapaaehtoisuuksia on hankkeessa kertynyt tänä aikana runsaasti yli 1000. Moni vapaaehtoinen lähtee mukaan uudestaan, mutta suurin osa mukana olleista vapaaehtoisista on ensikertalaisia. Mitä hyötyjä Taloustaitohankkeen yritysvapaaehtoisuudesta on?

Haastattelussa mukana ovat Arife, Linda ja Helena, jotka olivat mukana ensimmäisen kerran sekä Henna, joka puolestaan on ollut mukana alusta asti. Taloustaitohanke toimii valtakunnallisesti. Keskitettyjen paikkakuntien lisäksi toimintaa toteutetaan siellä, mistä vapaaehtoisia ilmoittautuu mukaan. Haastateltavien paikkakunnat vaihtelevat Helsingistä Kuhmoon, laajimmillaan toimintaa on ollut Raaseporista Ivaloon.

Yritysvapaaehtoisuus on toistaiseksi melko vähän tutkittu aihe Suomessa. Sen hyötyjä vapaaehtoisille tutkittaessa esiin nousseita teemoja ovat olleet työtyytyväisyyden lisääntyminen sekä työssä tarvittavan osaamisen ja kognitiivisen suoriutumisen kasvu. Myös Taloustaitohankkeen vapaaehtoiset ovat kokeneet saaneensa omaan työhönsä lisää vapaaehtoisena toimimisen kautta. ”Innostavaa ja hyödyllistä!” toteaa Linda.

Uudessa ympäristössä toimiminen ja nuorten kohtaaminen tuovat uusia näkökulmia ja laajentavat vapaaehtoisten ymmärrystä erilaisten ihmisten taloustilanteista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vapaaehtoiset kokivat myös omaksuneensa uutta tietoa sellaisista aihealueista, jotka eivät suoraan ole kosketuksissa heidän oman, päivittäisen työnsä kanssa. ”Velkajärjestelyt, auttavat tahot, maksujen myöhästymisen seuraukset ja nuorten talousvaikeudet yleisesti.” listaa Helena vapaaehtoisuuden aikana kertyneitä oppeja.

Vapaaehtoisuus hyödyttää myös työnantajaa

Yritysvapaaehtoisuudella on myös positiivisia vaikutuksia työnantajaan. Kaikki vapaaehtoiset arvostivat yrityksensä tarjoamaa mahdollisuutta osallistua vapaaehtoistyöhön sekä yhteiskuntavastuullista panosta. Mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä sitouttaa työnantajaan, lisää koettua ylpeyttä työnantajasta ja kohentaa yrityksen brändiä. Kuluttajat pitävät pehmeitä arvoja yhä tärkeämpinä, jolloin hyvin suunnitellut ja toteutetut yhteiskuntavastuutoimet vaikuttavat positiivisesti kuluttajien käsitykseen yrityksen brändistä. Jo pelkkä tieto yritysvapaaehtoisuustoiminnasta lisää ylpeyttä työnantajasta ja lisää merkityksellisyyden kokemusta.

Tähän viittaa myös Arife, joka kertoo arvostavansa työnantajia, jotka antavat mahdollisuuden vapaaehtoistyön tekemiselle. ”Yrityksestä tulee inhimillisempi ja työntekijä saa työlleen merkityksen.” hän lisää. Samoja asioita pohtii myös Henna. Hän kokee mahdollisuuden käyttää työaikaa vapaaehtoistoimintaan vahvistavan käsitystä siitä, että työnantaja kantaa myös sosiaalista vastuuta yhteiskunnassa. Osallistuminen yritysvapaaehtoistoimintaan sitouttaa työntekijöitä työnantajaan, sillä he kokevat toimivansa samojen arvojen perusteella sekä työssä että yksityishenkilöinä. ”Uskon, että hankkeeseen osallistumisella on pitkäkantoisia vaikutuksia tyytyväisyyteen, monelta kantilta katsottuna.” pohtii Linda.

“Parasta oli nuorten hymy”

Vapaaehtoiset kokevat taloustaitojen opetuksen merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi niin ennaltaehkäisevässä kuin korjaavassa mielessäkin. ”Sain muistutuksen siitä, kuinka iso merkitys työlläni voi olla asiakkaan elämässä”, summaa Arife. Oman talouden hallinnalla – tai sen puutteella – on iso vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. ”Oman talouden hallinta on monisyinen asia, jopa enemmän psykologiaa kuin numeroiden hallintaa”, kuvaa Henna. Taloustaitohankkeen tuokioissa pyritäänkin ensisijaisesti vaikuttamaan nuorten asenteisiin ja käyttäytymismalleihin itsereflektoivien tehtävien ja keskustelujen avulla.

Nuorten aito kohtaaminen ja heidän kanssaan työskentely oli yksimielisesti kaikkien vapaaehtoisten mielestä vapaaehtoisena toimimisen parasta antia. Nuorten avoimuus, keskustelun vapautuminen alkujännityksen jälkeen sekä nuorten omat tarinat niin taloudesta kuin elämästä yleensäkin tekivät vapaaehtoisiin vaikutuksen. Vapaaehtoisten kokemuksen mukaan vaikeistakin haasteistakaan huolimatta nuoret eivät ole uhriutuneet, vaan haluavat itse parantaa tilannettaan. ”Parasta oli nuorten hymy ja toive katseessa,” kiteyttää Arife. Hallinnan tunne omista raha-asioistaan sekä tieto siitä, että hallinnan pettäessä apua on saatavilla kantavat nuorten elämässä pitkälle.

Kirjoittaja Eeva Piha toimii Taloustaitohankkeen projektikoordinaattorina.

Valtakunnallisesti toimiva Taloustaitohanke on Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden koordinoima. Toiminnassa ovat mukana pankkikonsernit Danske Bank, Nordea sekä OP-ryhmä, jotka rahoittavat toimintaa sekä tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua hankkeeseen vapaaehtoisina työajalla. Vuosittain taloustaitoja treenaa noin tuhat nuorta.

Artikkeli on kirjoitettu tammikuussa 2019. Taloustaitohanke toimii edelleen.