Lähetä lämpöä ukrainalaisille

22.12.2022

”Ilman apuanne monet ukrainalaiset kodit pysyvät kylminä tänä talvena”, Suomessa joulukuussa vieraillut kiovalainen yhteisötyöntekijä Valentina Zolontarenko vetoaa suomalaisiin. Venäjän lokakuussa alkaneet laajamittaiset iskut ukrainalaisiin siviilikohteisiin ovat syventäneet humanitaarista kriisiä maassa. Zolontarenkon edustama järjestö Roma Women Fund Chiricli toimittaa Diakonissalaitoksen keräämän hätäavun vaikeimmassa asemassa oleville ukrainalaisille. Ukraina tarvitsee apuamme!

Romaninainen laittaa ruokaa huonokuntoisella puuhellalla Ukrainassa.

Nuori romaninainen laittaa ruokaa rapistuneella puuhellalla Kiovan lähistöllä.

”On selvää, että Ukrainan 6,5 miljoonalle maansisäiselle pakolaiselle on saatava katto pään päälle talveksi. Mutta sekään ei riitä, jos asumusta ei saa lämmitettyä”, sanoo Diakonissalaitoksen hätäavusta vastaava ohjelmakoordinaattori Maria Dorofte. ”Pommitukset aiheuttavat laajoja sähkö- ja vesikatkoja eri puolilla maata. Monilla ei ole varaa ostaa puita tai polttoainetta asuntonsa lämmittämiseen, sillä Ukrainasta on kadonnut sodan aikana jopa 5 miljoonaa työpaikkaa”, Dorofte jatkaa.  

Ukrainan hallituksen mukaan yli 800 000 asuinrakennusta on tuhoutunut tai vahingoittunut Venäjän pommituksissa sodan aikana. Venäläisten pommitukset on kohdistettu erityisesti infrastruktuuriin, kuten voimalaitoksiin ja sähköverkkoon, mistä johtuen maassa on sekä säännöllisesti toistuvia suunniteltuja sähkökatkoja energian säästämiseksi että pommituksista suoraan aiheutuvia laajempia katkoja. Laajamittaiset siviilikohteisiin suunnatut pommitukset ovat aiheuttaneet uuden maansisäisten pakolaisten aallon.  

Diakonissalaitoksen hätäapukeräys auttaa vaikeimmassa asemassa olevia ukrainalaisia

Diakonissalaitoksen ukrainalainen yhteistyökumppani Roma Women Fund Chiricli antaa hätäapua haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisille, kuten maansisäisille pakolaisille, vammaisille, muille vähemmistöryhmille sekä yksinhuoltajien perheille. Järjestö tarjoaa pakolaisille tilapäistä asumista ja jakaa tarvitsijoille ruokaa, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita sekä polttoainetta tai puuta lämmittämiseen. Työttömiksi jääneet voivat tarvita apua vuokran maksuun tai kiireellisen sairaanhoidon kuluihin. 

”Lämpötila Kiovassa on nyt lähellä nollaa. Pakolaiset tarvitsevat erityisesti lämpimiä vaatteita ja peitteitä tarjetakseen kylmenevissä kodeissaan. Myös pienille kaasuliesille on tarvetta, sillä ruoanlaitto ei sähkökatkojen aikana onnistu sähköliedellä”, kertoo Dorofte. ”Toivomme, että suomalaiset eivät unohda ukrainalaisten hätää, sillä sodalle ei valitettavasti ole näkyvissä pikaista loppua.” 

Loka-marraskuun aikana Roma Women Fund Chiricli on jakanut Diakonissalaitoksen tuella noin 40 000 lämmintä ateriaa Mykolajivissa, Melitopolissa, Kiovassa, Harkovassa, Odessassa ja Tšernihivissä. Noin 700 pakolaiselle järjestettiin tilapäinen asunto ja 2 000 henkilöä autettiin evakuoitumisessa. Perheille on toimitettu suoraa ruoka-apua, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Lisäksi Chiricli ylläpitää kahta pakolaiskeskusta, joissa on majoittunut yhteensä 350 ihmistä. 

Apua tarvitaan ympäri vuorokauden

Chiriclillä on 75 romaniyhteisötyöntekijää eri puolilla Ukrainaa. He toimivat välittäjinä paikallisviranomaisten ja romaniyhteisöjen välillä, auttavat peruspalveluiden kuten terveydenhuollon ja koulutuksen saamisessa ja tukevat monenlaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan järjestö on kanavoinut hätäapua eri puolille maata yhteisötyöntekijöiden verkoston kautta. Yhteisötyöntekijät ovat järjestäneet evakuointeja, auttaneet maansisäisten pakolaisten rekisteröitymisessä ja jakaneet hätäapua sitä eniten tarvitseville, niin vähemmistöihin kuuluville kuin muillekin. 

Suomessa vieraillut Valentina Zolontarenko on työskennellyt romaniyhteisötyöntekijänä Kiovan alueella yli kymmenen vuotta. Hän auttaa paitsi alueella asuvia ja sinne saapuneita maan sisäisiä pakolaisia, myös Kiovan alueelta muualle Ukrainaan tai ulkomaille paenneita romaniperheitä.  

”Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen työstä on tullut henkisesti raskaampaa. Jokaisen sotatoimia paenneen tarina koskettaa minua”, Zolontarenko kertoo. ”Ihmiset ovat peloissaan, eivätkä tiedä, pitäisikö heidän jäädä Kiovan alueelle vai jatkaa pakenemista. Meidän yhteisötyöntekijöiden täytyy pysyä kasassa, jotta voimme auttaa heitä.”  

Zolontarenko sanoo pitävänsä puhelimensa aina auki. ”Meidän täytyy olla tavoitettavissa kaikkina vuorokauden aikoina, sillä ihmiset tarvitsevat apuamme.” 

Hän toivoo, että voisi tarjota pakolaisille myös henkistä tukea. ”Psykososiaaliselle tuelle on huutava tarve. Meillä yhteisötyöntekijöillä ei ole siihen koulutusta, mutta nyt työskentelemme päivittäin sodassa traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Emme haluasi odottaa sodan loppua ennen kuin voimme tarjota heille apua”, Zolontarenko sanoo. 

Valentina Zolontarenko.

Valentina Zolontarenko vieraili Suomessa joulukuun puolivälissä.

Yhteisötyöntekijöiden verkosto auttaa myös muihin maihin paenneita

Yhteisötyöntekijät ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa myös Venäjän miehittämillä alueilla, vaikka työ siellä onkin vaikeaa. Osa yhteisötyöntekijöistä on paennut sotaa ulkomaille, ja he jatkavat työtään auttaen ukrainalaisia romanipakolaisia maissa, jonne he ovat paenneet.  

”Suurin osa romanipakolaisista ei puhu kieliä, joilla pärjäisi muissa Euroopan maissa. Romaniyhteisötyöntekijät auttavat heitä rekisteröitymään pakolaisiksi tulomaihin, hankkimaan tarvittaessa henkilöllisyyspaperit ja niin edelleen”, Zolontarenko sanoo. ”Akuuttia apua on tarvittu esimerkiksi silloin kuin Euroopan maihin paenneet romaniperheet ovat tarvinneet lapsilleen sairaalahoitoa, mutta sitä ei ole kielimuurin takia saatu.” 

Sota ja syrjintä koulunkäynnin esteinä

Sodan takia kaikkien ukrainalaisten lasten koulunkäynti on vaikeutunut huomattavasti. Zolontarenko kertoo, että erityisen vaikea tilanne on romaniyhteisöissä, sillä vain harvoilla romaniperheillä on varaa laitteisiin, joita tarvittaisiin etäkoulunkäyntiin.  

Jo ennen sotaa romanilapset eivät välttämättä päässeet kouluun, sillä useilla köyhillä monilapsisilla perheillä ei ollut rahaa koulutarvikkeisiin. Myös koulut saattoivat kieltäytyä ottamasta vastaan romaniperheiden lapsia, sillä muiden lasten vanhemmat eivät halunneet lastensa käyvän koulua romanilasten kanssa.  

”Vuonna 2014 eräs romaniperhe pakeni Venäjän tukemien joukkojen ja Ukrainan hallituksen taisteluita Itä-Ukrainasta Kiovan alueelle. Alueella sijaitsevan koulun rehtori kieltäytyi ottamasta perheen lapsia kouluun”, Zolontarenko kertoo. ”Menin kouluun selvittämään tilannetta ja rehtori sanoi minulle, että koska kerran työskentelen romanijärjestölle, eikö romanilasten opettamisen pitäisi olla meidän vastuullamme. Jouduin vetoamaan opetusministeriöön ja oikeusasiamieheen, jotta lapset pääsisivät kouluun”, hän jatkaa.  

Yhteinen hätä myös yhdistää

Vaikka romanien syrjintä on Ukrainassa edelleen yleistä, on sota myös yhdistänyt eri taustoista tulevia ukrainalaisia. Kun Valentina Zolontarenko tuli tuomaan ruoka-apua naiselle, jolla oli kaksi lasta ja jonka mies oli rintamalla, nainen ihmetteli, miksi Zolontarenko auttaa heitä, vaikkeivät he ole romaneita.  

”Vastasin hänelle, että olemme samanlaisia, mutta minä olen syntynyt yöllä ja siksi olen vähän tummempi kuin te päivällä syntyneet”, Zolontarenko nauraa. Nykyään nainen seuraa ja tukee aktiivisesti Zolontarenkon työtä sosiaalisen median kautta. 

“Yhteinen hätä antaa mahdollisuuden ylittää syvään juurtuneen syrjinnän kuilun. Siksi on tärkeää nostaa esiin niin romaninaisten ja –miesten kuin romanien ja valtaväestön yhteistä työpanosta maansa hyväksi”, sanoo Maria Dorofte.  

Diakonissalaitoksen kirkossa vietetyssä perinteisessä jouluaamun jumalanpalveluksessa 25.12.2022 kerättiin kolehti Ukrainan hätäapuun. Jumalanpalvelus televisioitiin suorana YLE 1 -kanavalle 25.12. klo 10.

Lahjoita hätäapua Ukrainaan

 

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: