Keikkapooli auttaa maahanmuuttajia ja liikkuvaa väestöä työllistymään

”Olen hyvin onnellinen siitä, että minulla on työtä ja saan palkkaa”, toteaa Lidia, Työtä ja toivoa -keikkapoolin työllistämä Romanian romani. Siivoojana työskentelevä Lidia on nyt ensimmäistä kertaa elämässään kirjalliseen sopimukseen perustuvassa työsuhteessa.

Nainen pesee ikkunalasia.

Kuva: Borislav Borisov.

 

Työtä ja toivoa-hanke (2018-2019) edisti heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti Itä-Euroopan romanien, työllistymistä ja toimintakykyä. Hankkeen ytimessä oli Keikkapooli, joka on hankkeen päättymisen jälkeen välittänyt työtä Romaniasta ja Bulgariasta Suomeen tulleille romaneille. Kaksivuotisen hankkeen toteuttivat Emmaus Helsinki ry, Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa, joka myös huolehti kaikista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Keikkapooli auttaa romaneja työllistymään aloilla, joissa on työvoimapulaa, ja tehtäviin, jotka eivät välttämättä edellytä ammattikoulutusta. Vuositasolla Keikkapoolilla on kuutisenkymmentä asiakasta. Suurin osa on yksityishenkilöitä, mutta joukossa on myös yrityksiä ja yhteisöjä. Lidia on yksi 29:stä hankkeen kautta työtä saaneista romanista.

”Sain mahdollisuuden näyttää, että osaan monia asioita ja voin olla hyödyksi – ja osoittaa myös kantaväestölle, että me romanit haluamme tehdä työtä ja maksaa verot siinä missä muutkin ihmiset”, Lidia kertoo.

Työura rakentuu omalle osaamiselle

Työtä ja toivoa -hankkeen projektipäällikkönä työskennelleen Maria Doroften mukaan maahanmuuttajaromanien työllistämisessä haasteena on se, että suurimmalla osalla heistä on hyvin alhainen koulutustaso. He käyvät koulua vähemmän kuin neljä luokkaa, ja usein he eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

”Vaikka he eivät aiemmin ole työllistyneet virallisten työllistymiskanavien kautta, heillä on paljon taitoa ja työkokemusta ja useimmat heistä ovat jo pienestä pitäen tehneet työtä omissa perheissään. Tärkeintä on rakentaa työuraa henkilön omille taidoille ja kehittää niitä valmennuksella ja koulutuksella”, Maria sanoo.

Työtä ja toivoa teki koulutusyhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa. Tähtäimessä oli ammatillista osaamista vahvistava valmennus, josta saa todistuksen ja joka mahdollistaa pääsyn myös avoimille työmarkkinoille.

Almujen sijasta eväitä elämän rakentamiseen

”Tämäntyyppinen toiminta sopii hyvin Emmaus Helsingille, sillä siinä ollaan lähellä Emmauksen alkuperäisiä tavoitteita, sosiaalista toimintaa ja yhteistyötä. Haluamme auttaa ihmisiä samalta tasolta, ei ylhäältä alaspäin”, hallituksen puheenjohtaja Helka Ahava perustelee järjestön mukanaoloa romanien työllistämisessä.

Emmaus Helsinki on pitkään tehnyt yhteistyötä Diakonissalaitoksen liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundon kanssa, joten toiminnalle on vankka pohja. Myös yhteistä ideologista pohjaa löytyy. Diakonissalaitoksen diakonia painottaa työtä ihmisten kanssa, ei heidän puolestaan. Sama ajatus ohjaa myös Emmauksen toimintaa.

”Emmaus-liikkeen manifesti kehottaa meitä puuttumaan inhimilliseen kärsimykseen ja raivaamaan pois sen syitä. Teemme työtä yhdessä, autamme toisiamme ja samalla myös itseämme. Työmahdollisuuksien tarjoaminen ja työnteko ovat parempi vaihtoehto kuin almujen anto. Haluamme kulkea ihmisen rinnalla ja antaa hänelle mahdollisuuksia ottaa oma elämä haltuun”, Ahava sanoo.

On tunnistettava elämän haavoittuvuudet

Maria Dorofte painottaa mentoroinnin keskeistä roolia Keikkapoolin työntekijöiden perehdytyksessä.

”Kerromme työntekijälle suomalaisen työelämän kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä ja käytänteistä. Kasvokkain kommunikointi ja kokemusten jakaminen ovat tehokkaita perehdytysvälineitä”, Maria toteaa.

Hän muistuttaa, että maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä on tunnistettava heidän elämässään olevat lukuisat haavoittuvuudet, kuten asuminen, terveys, perhe, syrjäytyminen, häpeä ja vihapuhe. Romaninaisten elämään vaikuttaa myös sukupuolijärjestelmä ja heidän rodullistaminen yhteiskunnassa.

”Työllistämämme henkilöt ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä eivätkä he löydä työtä ilman ylimääräistä tukea. Heidän kanssaan ei voi keskittyä pelkästään työllistymiseen liittyviin asioihin, vaan on tarjottava apua moniin arkeen heijastuviin asioihin. Mentorointi, tuki ja valmennus tarjoavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, mikä mahdollistaa kunkin romanin henkilökohtaisen elämäntilanteen ja tarpeiden huomioimisen.”

Yhteinen kieli löytyy ilman sanojakin

Lidia haluaa kiittää kaikkia asiakkaita, jotka ovat luottaneet häneen ja tukeneet häntä.

”Kun sain ensimmäiset työt suomalaisissa kodeissa ja tapasin ensimmäiset asiakkaani, aprikoin miten selviytyä ilman yhteistä kieltä – ja ovatko he tyytyväisiä työhöni”, Lidia muistelee.

”Tähänastiset kokemukseni ovat olleet hyviä. Olen aistinut, että ihmiset välittävät ja haluavat olla vuorovaikutuksessa kanssani, tietää enemmän minusta. Vaikka meillä ei olekaan yhteistä kieltä, he yrittävät ymmärtää minua yhtä paljon kuin minä heitä. Käytämme elekieltä ja näytämme mitä haluamme toinen toisiltamme.”

Usein Lidian työrupeama keikkapaikassa päättyy yhteiseen kahvihetkeen asiakkaan kanssa.

Kiinnostuitko Keikkapoolista?

Keikkapoolin verkkosivuilta löytyy lisätietoa sekä ohjeet palvelujen tilaamiseen.

Tarjolla on

  • Siivousta
  • Muuttoapua
  • Ruohonleikkuuta
  • Lumenluontia. Palvelu voidaan myös räätälöidä tilaajan tarpeisiin.
    Keikkapoolin palvelujen käyttö oikeuttaa kotitalousvähennykseen.
Työtä ja toivoa -hankkeen (2018-2019) esittely

Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2018 ja päivitetty helmikuussa 2021.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: