Korttelijuhla huipensi Diakonissalaitoksen Eloa ja iloa -teemavuoden – ”Tuntuipa kivalta soittaa pitkästä aikaa”

Diakonissalaitos on aina halunnut rakentaa vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa luottamus, osallisuus ja toimijuus toteutuvat. Eloa ja iloa -teema on yhdistänyt kuluneen vuoden aikana Diakonissalaitoksen työntekijät ja asiakkaat pohtimaan, miten yhteistä arkea voidaan parantaa entisestään liikunta-, luonto- ja kulttuurielämyksillä. Teemavuosi huipentui elokuiseen Korttelijuhlaan Alppikorttelissa.

Raskasta rockia soittava Greefer oli yksi Korttelijuhlan bändeistä. Koronan vuoksi pitkäksi venynyt keikkatauko tuntui soittajien kropassa, mutta yleisöön asti jännitys ei välittynyt. Energinen keikka vei mukanaan täysin! Kuva: Teemu Ullgren.

”Ihana olla täällä taas.” Tämä huudahdus kuultiin Diakonissalaitoksen Alppikorttelin Korttelijuhlassa niin monta kertaa, että kukaan tuskin pystyi laskemaan. Kahden koronavuoden jälkeen kortteli täyttyi puhtaasta riemusta, kun ihmiset pääsivät taas kokoontumaan yhteen ja nauttimaan elämäniloisesta tapahtumasta.

Ilo oli tapahtumassa pinnassa senkin takia, että Korttelijuhla oli tänä vuonna osa Eloa ja iloa -teemaa.

Eloa ja iloa -teemavuosi käynnistyi Diakonissalaitoksella syksyllä 2021. Tavoitteena on ollut tuoda sekä asiakkaiden että henkilöstön elämään lisää hyvinvointia kulttuurin, taiteen, liikunnan ja luonnon avulla.

”Diakonissalaitoksen eri yksiköissä on aina tehty paljon asioita yhteisen hyvän arkemme eteen. Eloa ja iloa -ajatus lähti siitä, että näitä tärkeitä juttuja olisi muistettava nostaa yhteiseen tietoisuuteemme”, Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan päällikkö Sari Enkkelä kertoo.

”Halusimme herätellä itseämme ja toisiamme muistamaan, mitä kaikkea teemme ja mitä voisimme tehdä. Tavoitteenamme on ollut ottaa sekä työntekijät että asiakkaat mukaan lisäämään yhteistä hyvinvointiamme, inspiroitua ja nauttia elämästä ja yhdessäolostamme kivojen asioiden äärellä.”

Luontoelämyksiä myös sisätiloissa

Enkkelä oli alkumetreistä asti mukana Eloa ja iloa -teeman suunnittelussa. Hän on myös yksi Diakonissalaitoksen hyvinvointimentoreista, joiden verkosto vahvistaa hyvinvointia arvostavaa yrityskulttuuria ja tukee työyhteisöä tarjoamalla tiimeille hyvinvointituokioita eri teemoista.

”Kun työntekijät voivat hyvin, myös työyhteisö voi hyvin ja pystyy parhaiten tukemaan asiakkaitamme, joita varten täällä olemme”, Enkkelä muistuttaa.

Eloa ja iloa -teemavuonna yhteistä hyvinvointia on vahvistettu muun muassa liikunta- ja luontokokemusten kautta. Kaikkien yhteiseksi iloksi ja hyödyksi koottiin Eloa ja iloa -ideapankki, jonne kerättiin vinkkejä siitä, miten nämä kokemukset voidaan tuoda osaksi arkea.

Yksiköt jakoivat myös kokemuksiaan erilaisten haasteiden ratkomisesta: kuinka vaikkapa luontoelämyksiä voi järjestää sisällä, jos metsäretkeily on mahdotonta.

”Kun asiat on kirjattu ylös, niitä on helppo poimia käyttöön myös silloin, kun arjessa on vilskettä. Hyvä lisää hyvää, ja hyvän jakaminen lisää hyvää”, Enkkelä sanoo.

Kulttuurielämyksiä taidepajoista tulitaiteilijoihin

Liikunnan ja luontokokemusten lisäksi tärkeä hyvinvoinnin lähde arjessa on kulttuuri. Jotta kulttuurielämykset olisivat kaikkien ulottuvilla, Diakonissalaitos jakoi yksiköille anomuksesta kulttuuriseteleitä.

Diakonissalaitos on tehnyt pitkään yhteistyötä Korttelijuhlassakin esiintyneen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kanssa. Kuva: Tarja Kerttula.

Setelit käytettiin tapahtumiin, jotka ideoitiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Samalla Diakonissalaitos halusi tukea kulttuurintekijöitä, jotka olivat koronan vuoksi joutuneet ahdinkoon. Yksikköihin kutsuttiin vieraiksi niin taikureita, trubaduureja kuin tulitaitelijoitakin.

Kyläkallion hoivakodissa järjestettiin taidepajoja, ja jotkut yksiköt kävivät Heurekassa tai muissa näyttelyissä.

”Vamos-nuoret taas menivät ohjaajiensa kanssa leffaan. Se oli tärkeä juttu nuorille, joilla on esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa”, Enkkelä toteaa.

Yhteisestä ruokapöydästä elokuviin

Myös paperittomien päiväkeskus Al Amal käytti kulttuurisetelin elokuvavierailuun, johon yhdistettiin yhteisöruokailu.

”Kyselimme asiakkailta etukäteen, mitä he haluaisivat mennä katsomaan. Yleisin toive oli ’jotakin actionia’, ja valitsimme leffan siltä pohjalta. Minusta tuntuu, että me kaikki kaipasimme nyt jotain kevyttä ja viihdyttävää, jota ei tarvitse liian syvällisesti pohtia”, sanoo Diakonissalaitoksen Suojattomat-hankkeen projektipäällikkö Anne Hammad.

Päiväkeskuksessa noudatettiin koko korona-ajan tiukasti kokoontumisrajoituksia, ja tilanteen helpotuttua kesällä 2022 tuntui mukavalta kokoontua vapaasti yhteen.

”Ihmiset meillä ovat olleet aidosti iloisia, onnellisia ja helpottuneita, kun voimme taas toimia normaalisti ilman rajoituksia. Moni halusi suorastaan halata siitä ilosta, että sen voi taas tehdä”, Hammad kertoo.

Romanialainen kasviskeitto hurmasi Korttelijuhlassa

Ruoanlaitto ja yhdessä syöminen ovat aina kuuluneet Al Amalin suosituimpiin yhteisiin ajanvietteisiin. Diakonissalaitoksen Korttelijuhlaankin keskuksen väki valmistautui kokkaamalla muun muassa romanialaista kasviskeittoa, jonka resepti oli lainattu liikkuvan väestön päiväkeskuksesta Hirundosta.

Korttelijuhla tarjosi värikkään kattauksen musiikkia, teatteria ja monenlaisia esityksiä, mutta myös kirpputorin, hankkeiden esittelyä, kierroksia uudistetuissa tiloissa – ja tietenkin herkullista ruokaa. Kuva: Tarja Kerttula.

Al Amalilla oli Korttelijuhlassa yhteinen ruokapiste Hirundon ja Suomen Diakoniaopiston Puki-opiskelijoiden kanssa. Jonoa ruokapisteelle riitti koko päivän.

”Oli ihanaa, että ihmiset jaksoivat jonottaa maistamaan asiakkaidemme tekemiä ruokia ja olivat niin kiinnostuneita niistä”, Hammad iloitsee.

Treenikämppä toi iloa korona-aikana

Ruuhkaa Korttelijuhlassa syntyi myös esiintymislavojen eteen. Elim-lavalla Kalevauva riemastutti ensin kansaa kaupunkilauluillaan, minkä jälkeen lavalle kiipesi raskasta rokkia soittava Greefer, jota yleisö ei olisi päästänyt pois lavalta ollenkaan.

”Tuntuipa kivalta soittaa keikka pitkästä aikaa”, kitaristi Allu ja basisti Risto iloitsevat.

”Koronan aikainen pitkä keikkatauko tosin tuntui kropassa. Jännitti tavallista enemmän”, jatkaa bändin laulaja-kitaristi Tumppi.

Greeferin perusta luotiin kuutisen vuotta sitten Diakonissalaitoksen bändiprojektissa, mutta varsinaisesti yhtye perustettiin reilut kolme vuotta sitten. Greefer suunnitteli juuri demoa, kun pandemia-aika alkoi ja pani suunnitelmat jäihin. Keikatkin tyrehtyivät.

”On kuitenkin ihana asia, että olemme saaneet läpi korona-ajan käyttää treenikämppäämme täällä Alppikorttelissa. Olemme pystyneet koko ajan soittamaan ja tapaamaan toisiamme”, Risto kiittää.

Vieraanvaraisia yhteisöjä Auroran jalanjäljissä

Greeferin riemu omasta soittokämpästään on yksi esimerkki siitä, miten ilo elää Diakonissalaitoksella teemavuoden jälkeenkin.

”Teemavuosi oli vain muistutusbuusti siitä, mitä meillä jo on ja mitä haluamme tehdä: rakentaa vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa luottamus, osallisuus ja toimijuus toteutuvat. Tätä jatkamme – onhan se ollut osa toimintakulttuuriamme aina Auroran ajoista lähtien”, Sari Enkkelä sanoo.

Teksti Anu Räsänen